Epätasa-arvoinen sota: Haavoittuvuus, stressi ja selviytyminen Suomen armeijassa toisen maailmansodan aikana (UnWar)
Rahoittaja: Suomen Akatemia 2023–2027
Hankkeen tutkijat: Ville Kivimäki (PI), Virva Liski ja Ilari Taskinen
Tutkimushankkeessa tarkastellaan Suomen armeijan sosiaalista koostumusta toisen maailmansodan aikana, tässä tapahtuneita muutoksia sekä suomalaissotilaiden sosioekonomisia ja terveyteen liittyviä taustamuuttujia ennen sotaa. Tältä pohjalta analysoimme, miten eri sotakokemukset, haavoittumiset, stressi ja menehtymiset jakautuivat sotilaiden keskuudessa. Selvitämme, miten (epä-)tasaisesti sotarasitus kohteli eri ihmisryhmiä ja mitä vaikutuksia tällä oli niin yksilöiden kuin koko yhteiskunnankin kannalta. Tutkimme myös yksilöllisiä palveluspolkuja ja niiden yhteyttä henkilöiden selviytymiseen sodassa. Hankkeen tärkeimpänä empiirisenä aineistona on kansainvälisesti ainutlaatuinen edustava ja yksityiskohtainen tietokanta vuosina 1939–1945 armeijan palveluksessa olleista suomalaismiehistä. Hanke luo perustan myöhemmälle pitkittäistutkimukselle, jossa katsotaan eri sotakokemusten vaikutusta sotilaiden sekä heidän omaistensa ja jälkeläistensä sodanjälkeisiin elämänkulkuihin.
Projektin verkkosivut: https://www.tuni.fi/fi/tutkimus/epatasa-arvoinen-sota
Miten noitavainot vältettiin 1600-luvun Suomessa? Toiminta ja kokemus vainojen hillinnässä
Rahoittaja: Suomen Akatemia 2023-2027
Hankkeen tutkijat: Raisa Toivo (hankejohtaja), Tiina Miettinen & Marko Lamberg
Hanke tutkii, miten eri toimijat pyrkivät välttämään noituutta koskevien huhujen ja syytösten kiihtymisen oikeudenkäynneiksi ja oikeudenkäyntien kiihtymisen vainoiksi 1600-luvun Suomessa. Lähdemateraali on pääosin eri oikeusasteiden pöytäkirjoja. Tuloksia verrataan aiempaan tietoon vainoista ja pyrkimyksistä välttää niitä muualla luterilaisessa Euroopassa. Hankkeen tieteellinen vaikutus nousee sen tuottamasta uudesta noitavainoja koskevasta tiedosta sekä laajemmin vainojen historiaa muuttavista lähtökohdista ja menetelmistä. Sen yhteisknnallinen vaikutus tas nousee siitä, että hankkeen tuottama tieto on sovellettavissa myös niihin haasteisiin, joita esimerkiksi poliittiset, uskonnolliset tai kieleen liittyvät vainot ja syrjintä nykypäivän yhteiskunnille asettavat.
A Dim Light of Dawn: Finnish Post-Cold War Experiences Between East and West, 1989–1995
Funded by the Academy of Finland 2021–2025
Researchers: Tuomas Tepora (PI), Aapo Roselius & Sinikka Selin
The aim of the project is to analyze the history of experiences in early-1990s Finnish society during a major change that concerned all the sections of the society. One of the defining characteristics of a social change is the uncertainty about the future, a liminal experience. The project studies how these uncertainties, expectations and fears manifested in the lives of the citizens and what means people adopted to share and cope with the events of the time. The time frame of the study, 1989–1995, ends in the 1995 enlargement of the European Union. It approaches the topic from three interconnected perspectives, all of which are united by the experience of change. Three themes are: economic depression, neo-patriotism and the European integration.
Lived religion in medieval Finland
Funded by Svenska Litteratursällskapet i Finland (Swedish literature society in Finland) 2021–2024
Researchers: Sari Katajala-Peltomaa (PI), Marika Räsänen, Sofia Lahti & Anna-Stina Hägglund
The lived religion in medieval Finland -project starts with the premise of religion as a dynamic social process that both requires and creates active participation, emotions and experiences. Religion is seen as a way to interact and participate (with)in a community – as a performative space. The main focus of the project is on the interaction with a saint (the Virgin Mary, Saints Anna, Henrik and Birgitta). Saints’ cults and interaction with a saint were a hallmark of medieval European culture, they were both local and translocal. The project provides a new overview of a theme that has so far received less attention from scholars. The sources used by the project include liturgical manuscripts, sermons and wills, as well as various artifacts associated with the saints. The new methodology applied by the project enables a contribution to international academic discussions on lived religion and religious practices. The project will also produce material for a Nordic database, which will enable a more profound comparative and Poject Website analysis in the future.
Lived Religion and the Changing Meaning(s) of Disability from the Late Middle Ages to the Industrial Revolution
Funded by the Academy of Finland 2021–2025
Researchers: Jenni Kuuliala (PI), Riikka Miettinen & Daniel Blackie.
The project concentrates on the significance of Christian lived religion in understanding and experiencing disability, analysing the ways religious rituals, views, and practices framed and shaped bodily and mental difference. By emphasising religion as a lived experience and taking a longue durée approach to disability history from the Late Middle Ages / Renaissance to the Industrial Revolution (c. 1450–1850), this project is the first-ever social history of disability to range across traditional periodisations to examine the significance of religious beliefs and practices to the emergence of disability as a social category of modernity. In doing so, the project also evaluates the ways in which the major cultural transformations of this period impacted the role and relative importance of religion as a framework shaping conceptions and experiences of disability. Experience is an important approach and analytical tool in the analysis. As the project is particularly focusing on lived religion, it is clearly linked with one of HEX’s main points of interest.
Translocalis project
Funded by Alfred Kordelin Foundation 2021–2023 (Major Culture Project Grant)
Researchers: Heikki Kokko (PI), research assistants
The phenomenon of letters to newspapers developed into a nationwide and pervasive culture of local letters in the mid-1800s Finnish-language press. A characteristic feature of this culture was that the readers’ letters published in the press were written in the names of local communities. “Local letters” often told about every day local things that had happened in some parish. Usually, the topics included information about yields, the state of health of the inhabitants and curious incidents. However, there was also more general discussion about social reforms and abstract reasoning on topics like for example, what is society, nation or publicity. The writers of the letters came from the wide spectrum of the society. There are hundreds of identified writers that were either peasants or came from the lower social layer. Therefore, the letters are a good source for ‘history-from-below’ approach. Indeed, the local letters are the first larger source of this kind in the Finnish-speaking culture. They represent the voices of early civic society in Finland. Translocalis project will carry out research on the nationwide phenomenon of readers’ letters in the 19th century Finnish-language press and publish a digital open-access database of the readers’ letters in cooperation with the National Library of Finland.
Digital History and Handwritten Sources: Digitization, Machine-Reading and Historical Analysis of Wartime Letters (DIGIKÄKI)
Funded by the Jalmari Finne Foundation 2020–2023
Researchers: Ville Kivimäki (PI), Ilari Taskinen, Risto Turunen and Lauri Uusitalo
In the DIGIKÄKI research project, we have developed a Transkribus model for the digital recognition of Finnish handwriting from the 1940s . Our data comprises of the largest single corpus of personal writings in Finland, the wartime letter collection of the Tampere University Folklife Archives: about 60,000 letters from 1939–45. We are analyzing the letters using new digital humanities research methods. Digitized letters will allow, for the first time, to study quantitatively how ordinary people’s verbal and emotional expression changed during the war years of 1939-45. The data will also enable to study more general questions in digital historiography and in the social and cultural history of experiencing war.
Henkilöhistoria varhaismodernin historian tutkimuksena
Rahoittaja: Jalmari Finnen säätiö
Tutkijat: Raisa Toivo (johtaja), Tiina Miettinen, Jenni Lares & Mari Välimäki
Hanke tarkastelee henkilöhistorioita varhaismodernin Suomen (Ruotsin itäosan) yhteiskunnan historian tutkimusmenetelmänä kolmella tasolla: 1) historiografiassa, eli miten henkilöhistorioita aiemmin on käytetty, 2) uudelleen käsitteellistävällä tasolla eli miten henkilöhistorian nyt ja lähitulevaisuudessa pitäisi kehittyä ja 3) esimerkkitasolla, eli antamalla muutamia käytännön esimerkkejä uutta luovista ja moderneista henkilöhistorioista.
Hanke jakaa nämä kolme osatehtäväänsä neljän yhteiskunnallisen rakenteen alueille: henkilöhistorian nähdään tuottavan tietoa väestön ja yhteisöjen rakenteesta, politiikasta, konflikteista ja hallintovallasta, ideologioista ja mentaalisesta kulttuurista, sekä viimeisimpänä ja kenties henkilöhistorialle uusimpana alana, ihmisen luontosuhteesta ja suhteesta maantieteeseen ja etäisyyksiin. Nämä näkyvät alla esitetyssä kaaviossa vaakapalkkeina ja niiden tehtävä on toisaalta tuottaa tutkimukseen osioiden sisäistä ja niitä yhdistävää rakennetta.
Jokainen kolmesta osa-alueestamme tarkastelee kaikkia neljää yhteiskunnallista rakennetta, mutta se, mikä niissä painottuu ja miten ne tulevat näkyviin, vaihtelee eri osioissa ja tutkimuksen edetessä jotkut matriisin osat myös painottuvat enemmän kuin toiset. Esimerkiksi historiografinen perinne henkilöhistoriasta ympäristöhistoriassa on nuorta, mutta tämänhetkisessä ja tulevaisuuden tutkimuksessa ihmisen luontosuhteen sen merkitys on suurempi. Sen sijaan esimerkiksi mentaalista kulttuuria tai valtarakenteita on tutkittu henkilöhistorioidenkin kautta pitkään ja paljon, mutta niidenkin kohdalla henkilöhistoria voi saada uusia näkökulmia esimerkiksi yhdenvertaisuuden ja saavutettavuuden – etnisen tausta ja rodun tai vammaishistorian – kysymyksistä
Projektin puolesta twiittaa Jacobina Munsterhjelm, 13-vuotias kartanon neiti vuodelta 1799 @JMunsterhjelm , https://twitter.com/JMunsterhjelm