COVID-19-pandemiaa voidaan luonnehtia syvän epävarmuuden tilaksi, jossa tietyt tunnistetut tuntemattomat (known unknowns) ovat herättäneet valtavasti mediahuomiota. Vaikka tunnistetut tuntemattomat eivät sinällään sisältäisi mitään epäilyttävää, niillä on taipumus kehittää ympärilleen huomattavan määrän sekä misinformaatiota että disinformaatiota, jota puolestaan levitetään tehokkaasti sosiaalisen median kautta. Yksi tällainen tunnistettu tuntematon COVID-19-pandemiaa liittyen keväällä 2021 koski AstraZeneca-rokotteen mahdollisia haittavaikutuksia, erityisesti veritulppariskiä.
Tarkastelemme AstraZeneca-rokotetta koskevaa uutisointia ja sen leviämistä mediassa esimerkkinä tietämättömyyden medioitumisesta. Tietämättömyyden medioitumisella tarkoitamme, että mediaympäristöissä tunnistetut tuntemattomat herättävät valtavan määrän spekulaatioita, joista helposti kehittyy ns. ”sitkeitä väärinkäsityksiä”. Pelko COVID-19-rokotteiden mahdollista sivuvaikutuksista osaltaan vaikutti rokotekriittisyyden lisääntymista myös niillä, jotka olivat aiemmin suhtautuneet rokotteisiin myönteisesti. Väitämme, että sitkeiden väärinkäsitysten korjaaminen tutkimustiedon tai asiantuntijoiden avulla on erittäin vaikeaa. Tästä syystä sitkeiden väärinkäsitysten syntymekanismiin pitäisi kyetä puuttumaan jo niiden alkuvaiheessa, koska niiden oikaiseminen on myöhemmin hyvin hankalaa.
Median ja viestinnän tutkimuksen päivien teemana on Media ja vastuu – Media, responsibility and accountability. Konferenssiin voi ilmoittautua osoitteessa: https://www.lyyti.fi/reg/Mevipaivat2022.