Tampereen korkeakouluyhteisön opiskelijat voivat suorittaa luentosarjan osana historian (HIST02; HIST04; HISA04; HISA06), yhteiskuntatutkimuksen (YKTA03C) ja lapsuus, perhe ja elämänkulku -teemakokonaisuuden (YKT04.2; YKT04.3; YKT04.4) opintoja. Opintokokonaisuuden suoritusmuoto on essee, joka pohjaa luentoihin ja TUNI-Moodlessa olevaan lisämateriaaliin.
Luennot striimataan ja luentotallenteet ovat katsottavissa TUNI-Moodlessa.
PAIKKA: Sampola, Sammonkatu 2, Tampere
AIKA tiistai klo18-19.
Striimilinkki: https://peda.net/tst/yleisluennot
OHJELMA
9.3. Mervi Kaarninen: Mannerheimin Lastensuojeluliitto sotaorpojen ja sodassa kärsineiden lasten asialla (1920-1940-luvuilla)
13.4. Minna Harjula: Terveyspalvelut ja sosiaaliturva lapsiperheiden arjessa 1900-1950-luvuilla
27.4. Antti Malinen: Leikin muuttuvat ympäristöt ja hyvinvoinnillinen ulottuvuus, 1945–1960
4.5. Tanja Vahtikari: Äitiyspakkaus tunne-esineenä: äitiyspakkaukselle muistelukerronnassa annetut merkitykset
LUENTOJEN JA LUENNOITSIJOIDEN ESITTELYT:
9.3. Mervi Kaarninen: Mannerheimin Lastensuojeluliitto sotaorpojen ja sodassa kärsineiden lasten asialla (1920-1940-luvuilla)
Luennossa keskitytään Mannerheimin Lastensuojeluliiton työhön lasten olosuhteiden parantamiseksi yhteiskunnan kriisiaikana. Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliitto perustettiin sisällissodan jälkeen, jolloin vastaitsenäistyneessä tasavallassa ymmärrettiin uudella tavalla lasten ja nuorten hyvinvoinnin merkitys itsenäiselle Suomelle. Luennolla kiinnitetään huomio niihin eri työmuotoihin ja avustuskäytäntöihin, joita poikkeusolojen aikana käynnistettiin ja joita toteutettiin. Lisäksi Mannerheimin Lastensuojeluliittoa tarkastellaan suhteessa muihin lasten parissa toimiviin yhdistyksiin ja järjestöihin rakentamalla kokonaiskuvaa alan kentästä.
Dosentti Mervi Kaarninen toimii yliopistonlehtorina Tampereen yliopistossa. Hän on tutkinut suomalaista lapsuutta, sota-aikojen seurauksia lasten elämässä sekä koulunkäynnin ja koulujärjestelmän historiaa.
13.4. Minna Harjula: Terveyspalvelut ja sosiaaliturva lapsiperheiden arjessa 1900-1950-luvuilla
Luennolla tarkastellaan, miten terveyspalvelut ja sosiaalietuudet tulivat osaksi suomalaisten perheiden arkea. 1900-luvun alussa vain joka viides äiti synnytti koulutetun kätilön avulla ja nöyryyttävä köyhäinapu oli ainoa yhteiskunnallinen tukimuoto. 1950-luvulla maksuttomat äitiys- ja lastenneuvolakäynnit, ilmainen kouluruokailu sekä äitiysavustus ja lapsilisä olivat kaikkien perheiden saatavilla. Kun kaikkien sosiaaliluokkien äidit ja lapset odottivat pääsyä saman terveyssisaren vastaanotolle tai jonottivat lapsilisää, uudet palvelut ja etuudet loivat uudenlaista kokemusta tasa-arvosta ja kansaan kuulumisesta.
Yliopistotutkija, dosentti Minna Harjula tutkii elettyä hyvinvointivaltiota kansalaisten ja sosiaaliturvainstituutioiden kohtaamisena. Hän on perehtynyt myös terveyspolitiikkaan Suomessa 1900-luvulla.
27.4. Antti Malinen: Leikin muuttuvat ympäristöt ja hyvinvoinnillinen ulottuvuus, 1945–1960
Sotienjälkeisessä Suomessa lasten liikkumisen vapaus oli usein suuri. Lähiympäristöissä seikkaillessaan lapset löysivät paikkoja, jotka houkuttelivat niin leikkiin, voimien kokeiluun, yhteistyöhön kuin myös riskien ottamiseen. Luennolla tarkastellaan erityisesti lasten leikkiympäristöjen hyvinvoinnillista ulottuvuutta.
Muistitietoa hyödyntävä luento osoittaa, että varsinkin vaikeissa perheoloissa eläneille lapsille luonto muodostui tärkeäksi tunteiden säätelyn paikaksi. Yhtä lailla lapset kykenivät elvyttämään voimavarojaan myös leikkeihin uppoutumalla. Luennolla lisäksi pohditaan, miten kaupunki- ja maalaismiljöössä tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet niiden tarjoamiin hyvinvoinnillisiin ulottuvuuksiin.
Tutkijatohtori Antti Malinen on erikoistunut lapsuuden ja perhe-elämän historiaan. Hän tutkii sosiaalihistorian ja erityisesti kokemusten, tunteiden sekä sukupuolen näkökulmasta, miten kriisiolot, kuten sodat, vaikuttavat perheiden ja lasten elämään.
4.5. Tanja Vahtikari: Äitiyspakkaus tunne-esineenä: äitiyspakkaukselle muistelukerronnassa annetut merkitykset
Vuonna 1937 nykymuodossaan ensimmäisen kerran esitelty ja vuodesta 1949 lähtien Suomessa universaaliksi etuudeksi muodostunut äitiyspakkaus mainitaan osana useita suomalaista hyvinvointivaltiota koskevia tutkimuksia. Luennolla tarkastellaan äitiyspakkauksen kokemushistoriaa sekä äitiyspakkausta tunne-esineenä muistitietoaineiston kautta. Luennolla kysytään: minkälaisia erilaisia tunteita äidit ja isät ovat liittäneet äitiyspakkaukseen ja miten he niistä puhuvat? Millä eri tavoin äitiyspakkaus on tuottanut ja toisintanut hyvän vanhemmuuden sekä hyvinvointivaltion kansalaisuuden ideaaleja ja käytänteitä?
Yliopistonlehtori, dosentti Tanja Vahtikari johtaa Koneen Säätiön rahoittamaa äitiyspakkauksen kokemushistoriaan keskittyvää tutkimushanketta.
Kuva: MLL:n Tampereen osaston arkisto.