PERLAn tutkimusseminaari kokoaa yhteen tutkimusta ja tutkijoita

Katja Repo, Saara Salmivaara, Petteri Eerola & Eija Eronen

Tampereen yliopiston uusi tutkimuskeskittymä, Lapsuuden, nuoruuden ja perheen tutkimuskeskus PERLA, kokoaa yhteen ja vahvistaa lapsuuden, nuoruuden ja perheen teemoihin kytkeytyvää tutkimusta ja opetusta. PERLA osallistuu aktiivisesti myös yhteiskunnalliseen keskusteluun alan verkostotoiminnallaan. Käytännössä PERLA ylläpitää lapsuuden, nuoruuden ja perheen tutkijoiden tutkijaverkostoa, organisoi monitieteistä tutkimusyhteistyötä tutkijoiden ja tutkijaryhmien välillä, järjestää tieteellisiä seminaareja ja konferensseja sekä luo yhteyksiä alan kansallisiin ja kansainvälisiin toimijoihin.

PERLAn tavoitteena on synnyttää uuttaa keskustelua lasten, nuorten ja perheiden yhteiskunnallisesta asemasta. PERLAn jo toista lukuvuotta käynnissä oleva tutkimusseminaari on luonut keskeisen areenan monipolviselle pohdinnalle. Seminaarissa on keskusteltu muun muassa vammaisten lasten perheiden, alaikäisten maahanmuuttajien ja lapsisotilaiden arjesta, nuorisokulttuurista, nuoruuden siirtymistä ja ylisukupolvisuudesta, lasten ja nuorten mielenterveyden kysymyksistä, hoivan ja tunteiden merkityksestä sekä koulun ja varhaiskasvatuksen asemasta lasten elämässä.

Tutkimusseminaari yhdistää tutkimusta kansainvälisesti ja tieteenalarajoja rikkoen. Useat kansainväliset tutkijat ovat saaneet sen kautta mahdollisuuden esitellä tutkimustaan ja toimintaansa. PERLA on mahdollistanut yhteistyöseminaareja tutkimushankkeiden sekä erilaisten yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa. Seminaariyhteistyötä on tehty muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön (VAMLAS) ja Nuorisotutkimuksen yliopistoverkoston kanssa.

Keskiviikkona 12.10. PERLAn tutkimusseminaarissa oli vuorossa Miestutkimusiltapäivä. Suomen Miestutkimuksen Seuran kanssa yhteistyössä järjestetty tapahtuma täytti Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikön seminaarihuoneen ihmisillä ja keskustelulla. Iltapäivän aikana kuultiin kolme esitelmää. Puhujina olivat sosiaalityön yliopistonlehtori Harry Lunabba Helsingin yliopistosta sekä sosiaalityön tohtorikoulutettava Arttu Salo ja sukupuolentutkimuksen yliopistonlehtori Hanna Ojala Tampereen yliopistosta.

Kuva: Vapriikin kuva-arkisto

Omassa esitelmässään yläasteikäisiä poikia tutkinut Harry Lunabba avasi uusia näkökulmia poikien monimuotoisuuteen. Lunabba kuvasi, kuinka käsitykset siitä, minkälaisia pojat ovat, ovat yhä kapeita ja istuvat syvällä. Tämän johdosta pojat kohtaavat usein myös avuttomuutta pyrkiessään täyttämään poikana olemisen ”odotuksia”. Lunabban mukaan pojat nähdään usein emotionaalisesti kyvyttöminä sosiaaliseen toimijuuteen, eikä heidän ääntään kuulla.

Puheenvuorossaan Arttu Salo esitteli väitöskirjatutkimustaan, jonka keskiössä ovat isien alkoholinkäytön kulttuuriset merkitykset. Salon mukaan postmodernit, osallistuvat ja hoivaavat isät sanoutuvat aikaisempia sukupolvia useammin irti humalajuomisesta, jolla on suomalaisessa kulttuurissa ollut perinteisesti vahva kytkös maskuliinisuuteen. Toisaalta kysymys on luokasta: postmoderni isyys koskettaa lähinnä nuoria, korkeasti koulutettuja isiä.

Hanna Ojalan esitelmässä käsiteltiin tunteita vanhenevien isien ja heidän aikuisten poikiensa välisissä suhteissa. Tunteet ilmenevät odotuksissa ja avun antamisessa ja vastaanottamisessa. Luokkanäkökulma nousi esiin myös Ojalan luennossa – työväenluokkaisissa perheissä auttamisen tavat ovat usein konkreettisempia, kun taas keskiluokkaisissa perheissä apua välitetään useammin esimerkiksi taloudellisen tuen kautta.

Suomalaisen miestutkimuksen kenttä on vasta vähän tutkittu, mikä nousi esiin myös seminaarin puheenvuoroissa. Lisäksi alan uranuurtajan Arto Jokisen menehtyminen viime helmikuussa jätti suuret saappaat täytettäviksi. Erityisesti tilausta olisi poikatutkimukselle – vaikka tyttötutkimuksella on Suomessa pitkä historia, poikiin keskittyvää tutkimusta on tehty vasta vähän. Tutkimus kuitenkin lisääntyy ja vakiinnuttaa asemaansa, ja ainakin seminaarin monipuoliset aiheet, tunnelma ja innokas keskustelu loivat valoa miestutkimuksen tulevaisuuteen.

PERLAn tutkimusseminaaritoiminta jatkuu aktiivisena myös ensi keväänä. Tammikuussa 2017 saamme vieraita Helsingin yliopistosta ja pääsemme keskustelemaan helsinkiläisten perhetutkijoiden kanssa perhe- ja läheissuhteista. Valtakunnallisen perhetutkimusverkoston vuosittainen tapaaminen järjestetään keväällä PERLAn puitteissa. Saamme myös kuulla isovanhemmuudesta ja hoivan jännitteistä.

Seminaaritoimintamme on avoinna kaikille seminaarien teemoista kiinnostuneille. Tulevasta toiminnasta kerrotaan PERLAn kotisivuilla ja Facebookissa sekä sähköpostilistallamme.

Tervetuloa mukaan keskusteluihin!

katja

 

Katja Repo työskentelee PERLAn tutkimusjohtajana.

 

 

1654907_10201519062046352_212189068_o

 

Saara Salmivaara toimii PERLAn harjoittelijana syksyllä 2016.

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *