Tilaisuuden aloitti Pirkanmaan hyvinvointialueen tutkimus- ja kehitysjohtaja Kati Kristiansson katsauksella ajankohtaisista teemoista. Pirkanmaan hyvinvointialueen strategian päivittäminen vuosille 2026–2028 on parhaillaan käynnissä ja neljäksi strategisiksi kärjiksi on ehdotettu: Tärkeintä on ihminen, Yhdenvertaiset, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut, Hyvinvoivat työntekijät sekä toimiva ja vaikuttava yhteistyö. Neljännen kärjen tavoitteena luonnoksessa on mm. tutkiminen, kouluttaminen ja innovaatioiden edistäminen korkeakouluyhteisön ja muiden oppilaitosten kanssa. Strategian toimeenpanosuunnitelma valmistuu maaliskuussa 2026.
Pirkanmaan hyvinvointialueen ja Tampereen korkeakouluyhteisön yhteistyöohjelman päivittäminen vuosille 2026–2028 on myös työn alla. Parhaillaan tarkastellaan miten aikaisemmassa yhteistyöohjelmassa määritellyt tavoitteet ovat toteutuneet. Pohdinnassa on myös, minkälaisen ohjaavan asiakirjan jatkossa tarvitsemme ja millä tavoin tavoitteita päivitetään. Lisäksi kuluvalla kaudella on tunnistettu kehittämiskohteeksi käytännön kysymyksiä mm. toimeenpanon koordinoinnista ja jalkauttamisesta. Tästä keskustellaan toimintaa ohjaavan johtoryhmän kanssa.
Tampere Health -ekosysteemin keväällä valmistunut TKI-tilannekuva toi esille, että alueella on korkeatasoista terveysdataosaamista, mutta yritykset hyödyntävät dataa vähän ja yhteistyörakenteet ovat vielä puutteellisia. Tuloksena nousi esille haasteita datan käyttöön tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa tietosuojan ja salassapitoon liittyen. Nyt syksyllä selvityksen esiin nostamiin teemoihin vastataan uudella Sitran rahoittamalla hankkeella liittyen synteettisen datan kokeiluun. Kokeilua tehdään tiiviisti yhteistyössä yritysten kanssa. Kokeilun jälkeen pohditaan mahdollisuuksia laajempiin pilotointeihin, johon mahdollisesti haetaan rahoitusta.
Puheenvuoronsa lopuksi Kati Kristiansson kuvasi lääketutkimusten kansallisen yhteistyömallin kehittämistä. Malli tukee tutkimusten toteutusta hyvinvointialueilla, vahvistaa eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja parantaa Suomen houkuttelevuutta tutkimusmaana. FinTrials-yhteistyömalli julkistetaan 13.11. Kristiansson mainitsi myös alivaltiosihteeri Marina Erholan hyvinvointialueuudistuksen selvityksestä ja nosti esille selvityksessä esiin nostetun ehdotuksen hyvinvointialueiden välisten yhteisten innovaatioprosessien tarpeen arvioinnista, minkä edistämiseen on kansallisesti nyt tartuttu. Linkki esitysmateriaaliin.
Tampereen yliopiston Transform-tutkimusalustan verkostojohtaja Ulriika Leponiemi kuvasi Pirkanmaan hyvinvointialueen ja Tampereen korkeakouluyhteisön harjoitteluyhteistyön saralla tapahtuvia asioita puheenvuorossaan Harjoitteluyhteistyö ja työelämätarpeet. Pirkanmaan hyvinvointialue ja Tampereen korkeakouluyhteisö tekevät tiivistä TKIO-yhteistyötä, jossa korkeakouluharjoittelut ovat keskeinen osa. Sujuvat harjoitteluprosessit ovat tärkeitä sekä opiskelijoiden valmistumisen kannalta että hyvinvointialueelle pätevän henkilöstön saamiseksi. Harjoitteluyhteistyötä kartoittanut työryhmä on tarkastellut harjoitteluyhteistyön prosesseja, opiskelijamääriä ja aloituspaikkojen näkymiä sekä Pirhan henkilöstörakenteen tilannetta. Selvityksessä on tunnistettu myös kehittämiskohteita.
Harjoitteluyhteistyötä tehdään paljon, mutta kokonaisvolyymeista ei ole kattavaa tietoa koko korkeakouluyhteisön tasolla toiminnan sirpaleisuuden vuoksi. Tiedonsaanti eri alojen harjoittelupaikoista on kirjavaa ja paikoin heikkoa tarpeisiin nähden. Opiskelijoiden kiinnostus reuna-alueiden harjoittelupaikkoista on vähäistä ja siten niiden täyttö on haastavaa ja harjoittelupaikkoja jää käyttämättä. Kansainväliset opiskelijat tuovat lisähaasteita kielitaidon, ohjauksen ja paikkojen saatavuuden osalta. Tulevaisuudessa opiskelijoiden aloituspaikat kasvavat, mikä vaikuttaa harjoittelutukiin ja resurssointiin. Prosessien sujuvoittamiseksi tarvitaan alueellista priorisointia, riittäviä ohjausresursseja, harjoittelupaikkojen riittävyyttä sekä tehokasta viestintää ja tiedottamista.
Pirkanmaan hyvinvointialueen ja Tampereen ammattikorkeakoulun välinen sopimus harjoitteluyhteistyöstä kattaa sote-alojen opiskelijoiden harjoittelut, jotka välitetään Jobiili-järjestelmän kautta. Yliopiston ja Pirhan välillä ei ole vastaavaa järjestelmää ja parhaillaan kartoitetaan harjoitteluyhteistyön prosesseja. Yhteistyön pohjaksi tarvitaan yhteistä suunnittelua ja kehitystyötä, jotta voidaan vastata tarpeisiin vastaavilla harjoittelupaikoilla ja konkreettisia keinoja yhteistyön sujuvoittamiseksi. Yhtenä keskeisenä asiana on erillissopimuksen tekeminen Pirhan ja yliopiston välille. Linkki esitysmateriaaliin.
Näkökulmia nuorten työelämätarpeisiin
Tampereen yliopiston yliopistolehtori Satu Kajander-Unkuri esitteli puheenvuorossaan Z-sukupolvi terveydenhuollossa: koulutuksesta ammatillisen uran alkuvuosiin syyskuussa alkaneen tutkimusprojektin taustaa ja tavoitteita. Projektissa selvitetään, miten terveysalan opiskelijoiden osaaminen kehittyy opintojen ja uran alkuvaiheessa sekä tunnistetaan strategioita, jotka tukevat oppimista ja sujuvaa siirtymistä työelämään. Tutkimusprojektissa arvioidaan myös opettajien osaamista tehokkaiden opetusmenetelmien hyödyntämisessä ja arvioidaan ohjausmenetelmiä kliinisessä oppimisympäristössä. Lisäksi tutkitaan Z-sukupolven sairaanhoitajien työn ja vapaa-ajan tasapainoa, työssä viihtymistä, ammatillista sitoutumista sekä johtamisen vaikutusta näihin.
Puheenvuorossa nousi esille, että Z-sukupolvi, jolla tarkoitetaan 1995-2012 syntyneitä henkilöitä, on kasvanut epävarmuuden, talouskriisien ja väkivaltaisuuksien varjossa, mikä on muokannut heidän arvojaan ja odotuksiaan. Satu Kajander-Unkuri kuvasi Z-sukupolven edustajien muodostavan monimuotoisimman sukupolven, jonka edustajat ovat kasvaneet ylisuojelevassa kulttuurissa, uskovat mahdollisuuksiinsa muuttaa maailmaa ja arvostavat taloudellista vastuullisuutta sekä yksilöllistä vapautta. Tämän sukupolven edustajat ovat jo nyt muovaamassa työelämän ja siten terveydenhuollon toimintakäytäntöjä. Z-sukupolven edustajille tyypillistä on, että he kommunikoivat digitaalisesti, heidän keskimääräinen keskittymisaikansa on lyhyempi kuin edeltävillä sukupolvilla, heillä on haasteita sosiaalisia suhteissa ja he ovat alttiimpia ahdistuneisuuteen.
Työelämässä Z-sukupolville työn merkityksellisyys ja arvopohja sekä työn ja vapaa-ajan tasapaino sekä jatkuvat oppimismahdollisuudet ovat tärkeitä. Heille työn mielekkyys, työurasta nauttiminen ja onnellisuus ovat tärkeämpiä kuin pelkkä palkka. He vaihtavat muita sukupolvia herkemmin työpaikkaa löytääkseen työn, joka vastaa heidän arvojaan. He haluavat myös palautetta, mentorointia ja selkeitä kehittymispolkuja sekä arvostavat avoimuutta, osallistavaa johtamista ja mahdollisuutta tulla kuulluksi.
Työn ja vapaa-ajan tasapaino on Z-sukupolvelle kriittinen hyvinvoinnin, työtyytyväisyyden ja organisaatioon sitoutumisen kannalta. Tasapainon tukemiseksi tärkeitä tekijöitä ovat työaikojen hallinta ja niihin liittyvät joustot, arvoihin sopiva työympäristö, henkilökohtaiset motivaatiotekijät, saavutettava yhteisö ja työelämätaitojen vahvistaminen. Toistuva ja nopea palaute, osallistuva päätöksenteko sekä teknologian hyödyntämisen merkitys korostuu tarkastellessa Z-sukupolven edustajien työelämää. Linkki esitysmateriaaliin.
Tampereen ammattikorkeakoulun lehtori Johanna Granlund esitteli ProHarkka Sisä-Suomi -hankkeen lähtökohtia omassa puheenvuorossaan Ohjausvoimaa kieli- ja kulttuuritietoiseen harjoitteluun sote-alalla. ProHarkka-hanke alkaa vuoden 2026 alussa ja siihen osallistuu hyvinvointialueet Pirkanmaalta, Kanta-Hämeestä ja Etelä-Pohjanmaalta. Toteuttajina ovat kyseisten alueiden ammattikorkeakoulut. Hankkeessa keskitytään sellaisten opiskelijoiden harjoittelun ohjaukseen, joiden äidinkieli ei ole suomi.
Suomessa ikäluokat pienenevät ja ikääntyvä väestö kasvattaa hoidon ja hoivan tarvetta, mikä lisää kilpailua osaavasta työvoimasta. Lisäksi Suomessa kilpaillaan myös globaaleilla työmarkkinoilla koulutetuista sairaanhoitajista. Korkeakoulujen opiskelijoista yhä enemmän on henkilöitä, joiden äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi. Esimerkiksi TAMKissa vuonna 2026 arvioidaan olevan yli 200 opiskelijaa kaksikielisessä sairaanhoitajakoulutuksessa- Lisäksi suomenkielisissä tutkinto-ohjelmissa opiskelee kasvava joukko, jonka kielitaito vaihtelee. Kielitaidon puutteet voivat vaikeuttaa hoitotyön osaamisen osoittamista ja valmistumista, ja siten se voi johtaa negatiivisiin kokemuksiin.
Työyhteisöissä ja harjoittelunohjauksessa haasteita aiheuttavat tuleva työvoimapula, alan matala vetovoima, kielitaidon arviointi rekrytoinnissa, monikieliset tiimit ja asiakkaat. Osa henkilöstöstä kokee monikieliset työyhteisöt negatiivisena asiana ja S2-taustaisten opiskelijoiden ohjaaminen koetaan usein kuormittavaksi. Tietoa opiskelijoiden kielitaidosta ja sen tukemisen keinoista ei ole riittävästi, eikä siitä miten siihen liittyviä ongelmia voitaisiin ratkaista. Moduuli- ja pariharjoitteluihin siirtyminen lisää painetta, ja potilasturvallisuus herättää huolta.
ProHarkka-hankkeessa tavoitteena on vastata näihin haasteisiin parantamalla sote-yksiköiden valmiuksia ja kykyä vastaanottaa vieraskielisiä harjoittelijoita, tukea sote-ammattilaisten osaamista vieraskielisten opiskelijoiden ohjauksessa suomeksi siten, että potilasturvallisuus varmistuu ja harjoittelijoiden suomen kielen taitoa voidaan kehittää. Lisäksi hankkeella vahvistetaan alueellista yhteistyötä, jotta hyviä käytäntöjä voidaan jakaa ja siirtää eri toimijoiden välillä. Hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan kielimentorivalmennus, joka tukee työyhteisöjä ja AMK-opiskelijoita suomen kielen oppimisessa. Valmennus perustuu Ruotsissa käytössä olevaan språkombud-järjestelmään. Lisäksi luodaan menetelmä yksiköiden kielenkäyttötilanteiden havainnointiin ja kielitaidon arviointiin, kartoitetaan tyypillisiä kielenkäyttötilanteita ja tunnistetaan kriittiset pisteet, joissa kommunikaatiohaasteet voivat vaikuttaa potilasturvallisuuteen. Harjoittelunohjaajien osaamista vahvistetaan tukemaan suomen kielen oppimista ja ohjaamaan harjoittelijoita kieli- ja kulttuuritietoisesti esimerkiksi koulutuksen, perehdytyksen ja simulaatioiden avulla. Linkki esitysmateriaaliin.
Webinaari tarjosi kattavan katsauksen nuorten terveysalan osaajien odotuksiin ja työelämävalmiuksiin sekä nosti esiin konkreettisia kehitystarpeita harjoitteluyhteistyössä. Z-sukupolven arvot, oppimisen tavat ja työelämäodotukset haastavat organisaatioita uudistumaan ja kehittämään toimintamalleja, jotka tukevat sekä opiskelijoiden että työelämän tarpeita. Samalla harjoitteluyhteistyön kehittäminen vaatii selkeitä rakenteita, resursseja ja viestintää, jotta tulevaisuuden osaajat saadaan mukaan työelämään.
Seuraava TKIO-yhteistyön webinaari järjestetään keväällä 2026.
Tallenne webinaarista on katsottavissa 12.12.2025 saakka täältä.
Tapahtumasta raportoivat
Hanna Uotila ja Ulriika Leponiemi
Kuva: Pirha
Kommentit