Menetelmäkokeiluja ja tapaustutkimuksia verkon ympäristöuutisten kommenteista.
Väitöstutkimuksen lähtöasetelma kumpuaa 2000-luvun mediatutkimuksessa havaitusta ristiriidasta: toimittajat eivät arvosta verkkouutisia, vaikka yhä useampi muodostaa maailmankuvaansa verkkolehtien uutisvirrasta. Lukijasuhdetta hiertää edelleen kommentoivan yleisön pelko, ja vastaavanlaista ylenkatsetta löytyy tutkijoiden piiristä: kommenttiketjuja ei nähdä potentiaalisina tutkimuskohteina ja ne ymmärretään vain harvoin julkisen keskustelun muodoiksi. Oman lisänsä verkkokeskusteluiden ja edelleen uutiskommenttien tutkimukselle on tuonut kasvava vihapuheilmiö.
Tutkimus pyrkii syventymään ennakkoluulottomasti siihen, mitä verkkouutisten kommenttiketjut kommentoijista ja kommentoinnista todella kertovat. Mitä kommentoijat verkkouutisella ja sen luomassa kontekstissa oikeastaan tekevät? Tutkimuskohteeksi ovat valikoituneet ympäristöuutiset ja niiden kommentit. Aineistoja on kaksi. Ensimmäinen ja laajempi aineisto käsittää Talvivaaran kipsisakka-altaiden vuotojen (2012 ja 2013) uutisoinnin ja kommentoinnin kolmessa kotimaisessa verkkolehdessä: paikallislehti Sotkamo-lehdessä, maakuntalehti Kainuun Sanomissa ja valtakunnallisessa Helsingin Sanomissa. Toinen aineisto pitää sisällään Pariisin ilmastokokouksen (2015) uutisointia ja kommentointia kansainvälisessä mittakaavassa.
Kommentointi-ilmiön kartoittamisen ohella tutkimus pyrkii osallistumaan julkison käsitteen ympärille rakentuneeseen teoreettisen keskusteluun. Tutkimusasetelma nojautuu vahvasti käsitteelliseen perinteeseen, joka lähestyy julkisoa ja sen toimintaa määrittelykysymyksinä: miten julkiso ja edelleen uutisia kommentoiva ihmisryhmä tulisi käsitteellistää? Teoreettisen tulokulman lisäksi tutkimus tavoittelee uudenlaista ymmärrystä kommentoinnin tutkimuksen menetelmällisistä lähtökohdista ja mahdollisuuksista.
Tutkimusprojekti toteutetaan artikkeliväitöksenä, joka koostuu yhteensä neljästä artikkelista. Projektia rahoittavat Emil Aaltosen säätiö, Tampereen yliopisto ja Kunnallisneuvos C.V. Åkerlundin säätiö.
Veera Kangaspunta
veera.t.kangaspunta(at)uta.fi