Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskus Tampereen yliopistossa
Sijainti: Tampereen yliopiston keskustakampus
Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@tuni.fi, ellei toisin ole mainittu
Postiosoite: Tutkimuskeskus Comet, Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta (ITC), 33014 Tampereen yliopisto
Yhteyshenkilö: Jasso Lamberg, jasso.lamberg@tuni.fi
Puhujapyynnöt pyydämme osoittamaan suoraan tutkijoille.
Tutkijatohtori & "tutkimuskehittäjän" hallinnollisia tehtäviä, Tampereen Yliopisto; Tuntiopettaja Ludwig-Maximilians-Universität München, Saksa
Visuaalinen mediaviestintä (uutisten ulkoasu, mainonta, verkko- ja sosiaalinen media, graafinen viestintä, jne.)
Lehtori (Visual Culture) Edinburgh Napier University, Skotlanti; Väitöstutkija University of Reading, Englanti; Tuntiopettaja mm. Lahden ammattikorkeakoulussa (nyk. LAB-AMK).
Kaikissa Kouvolan julkisissa suihkulähteissä uiminen. (Myös se oikeustalon takapihan nurkka, jossa on sittemmin ollut vain kukkaistutuksia mahdollisia uimareita karkottamaan.)
Comet-johtoryhmän puheenjohtaja 2022–2023.
Ota yhteyttä, niin sovitaan tapaaminen.
Olen journalismin tutkija ja opettaja. Olen väitellyt yhteiskuntatieteiden tohtoriksi Tampereen yliopistosta, ja olen dosentti Helsingin yliopistossa. Tässä esittelyvideoni.
Olen journalistiikan tenure track -professori (Associate Professor). Toimin vuosina 2020-2025 akatemiatutkijana omassa tutkimushankkeessani ja johdan journalismin moniäänisyyttä sekä toimittajien urapolkuja tutkivia hankkeita. Toimin kuuden väitöskirjatutkijan ohjaajana ja ohjaan graduja. Olen myös Tutkimuskeskus Cometin johtoryhmän puheenjohtaja.
Tutkimusintressejäni ovat journalismin tulevaisuus, lukijaosallistuminen, kansalaisjournalismi (public journalism), sovittelujournalismi (conciliatory journalism), toimitustyön tutkiminen, journalistien ja toimittajaopiskelijoiden ammattikuva sekä julkisuus, kansalaisuus ja yleisötutkimus.
Tällä hetkellä työni ja ohjaamiseni kohdistuu kahdelle alueelle: 1) journalismin kentän ja sen naapurikenttien (esim. teknologia) välinen vuorovaikutus, 2) journalismin vastuullisuus (esim. monimuotoisuus).
Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskus (COMET).
Viestintätieteet, mediatutkimus, journalismin tutkimus.
Aikaisemmin työskentelin yliopistotutkijana Tampereen yliopiston tutkijakollegiumissa sekä Tutkimuskeskus Cometissa.
Cometissa toimin Koneen Säätiön rahoittaman Sovittelujournalismi-hankkeen vetäjänä 2016-2018. Tässä toimintatutkimuksessa kokeilimme yhdessä toimittajien ja opiskelijoiden kanssa, miten sovittelevuuden voisi ottaa journalismin tekemistä määrittäväksi ohjenuoraksi. Julkaisimme muun muassa kaikille avoimen Sovittelujournalismin käsikirjan.
Postdoc-hankkeeni (2013-2016) keskittyi journalismin muotoihin, joissa ammattimainen journalismi ja itsenäinen kansalaistoiminta sekoittuvat. Perkasin tässä tutkimuksessa muun muassa sitä, mitä kaikkea "osallistuminen" pitää sisällään. Tutkimuskohteena oli kolme erilaista julkaisua, joissa osallistumisella on tärkeä rooli: yleiseurooppalainen verkkolehti Cafébabel, ruotsalainen kaupunginosalehti Södra Sidan ja vaihtoehtoinen Voima-lehti Suomesta. Julkaisujen tekemiseen osallistuvien ei-toimittajien näkökulmasta tehty artikkeli palkittiin vuonna 2018.
Olen lisäksi toiminut Suomen koordinaattorina kansainvälisessä Worlds of Journalism -suurhankkeen toisessa aallossa (2012-2015), jossa vertailtiin journalistista kulttuuria noin 70 maassa ja toimittajaopiskelijoita vertailevassa hankkeessa Journalism Students Across the Globe. Aiemmin olen ollut mukana Helsingin yliopiston Amatöörien kuvat -hankkeessa (2012-2013). Tässä projektissa selvitin, miten yleisö tulkitsee kriisiuutisissa käytettyä amatöörikuvastoa. Vuosina 2009-2012 olin tutkijana Kohti kiinnostavaa journalismia -yleisötutkimushankkeessa, josta julkaistiin kirja Kelluva kiinnostavuus. Väitöskirjatutkimukseni Making News with Citizens valmistui 2010 ja käsitteli kansalaisjournalismin muotoja suomalaisissa sanomalehdissä.
Olen Digital Journalism -lehden toimituskunnan jäsen, sekä Media & Journalismo -journaalin kansainvälisen toimituskunnan jäsen. Olen Sopiva - Sovittelujournalistit ry:n hallituksen jäsen, sekä yksi perustajista ja pääorganisaattoreista kansainvälisessä toimittajien ja tutkijoiden verkostossa, jonka nimi on Nordic Forum for Social Responsibility in Journalism.
Kirjat
Ahva, Laura; Järvipetäjä, Milla; Koljonen, Kari; Raunio, Samuel; Reunanen, Esa (2022) Lähtöjä median ammattipoluille: Journalismia opiskelevien käsityksiä media- ja viestintäalan ammateista sekä omasta tulevaisuudestaan alalla. Tampereen yliopisto ja Turun ammattikorkeakoulu.
Steensen, Steen & Ahva, Laura (eds.). (2017). Theories of Journalism in a Digital Age. Abingon, Oxon, UK: Routledge.
Heikkilä, Heikki; Ahva, Laura, Siljamäki, Jaana & Valtonen, Sanna (2012). Kelluva kiinnostavuus: Journalismin merkitys ihmisten sosiaalisissa verkostoissa. Tampere: Vastapaino. [Co-authored book: Slippery engagement: The relevance of journalism in everyday social networks.]
Artikkelit ja kirjojen luvut
Loosen, Wiebke, Ahva, Laura, Reimer, Julius, Solbach, Paul, Deuze, Mark, & Matzat, Lorenz. (2020). ‘X Journalism’. Exploring journalism’s diverse meanings through the names we give it. Journalism. Article first published online: August 12, 2020
Hanitzsch, Thomas; Ahva, Laura; Oller Alonso, Martin; Arroyave, Jesus; Hermans, Liesbeth; Hovden, Jan Fredrik; Hughes, Sallie; Josephi, Beate; Ramaprasad, Jyotika; Shapiro, Ivor & Vos, Tim (2019). Journalistic Culture in a Global Context: A Conceptual Roadmap. In Worlds of Journalism: Journalistic Cultures Around the Globe, edited by Thomas Hanitzsch, Folker Hanusch, Jyotika Ramaprasad, and Arnold S. de Beer. New York: Columbia University Press, 23–46.
Noppari, Elina; Hiltunen, Ilmari & Ahva, Laura. (2019). User profiles for populist counter-media websites in Finland. Journal of Alternative and Community Media 4 (1), 23-37.
Ahva, Laura & Steen Steensen. (2019). Journalism Theory. In The Handbook of Journalism Studies, Second Edition edited by Wahl-Jorgensen, Karin, & Thomas Hanitzsch. New York: Routledge, 38–54.
Gerlander, Maija; Hautakangas, Mikko & Ahva, Laura. (2018). Vuorovaikutuksen jännitteet toimittajan työssä: Sovittelujournalismin herättämiä näkökulmia. Prologi: Puheviestinnän vuosikirja 2018, 60–71. [The dimension of interaction in journalistic work: Insights from The Conciliatory Journalism Project, The Yearbook of Interpersonal Communication]
Ahva, Laura & Wiard, Victor. (2018). Participation in Local Journalism: Assessing Two Approaches through Access, Dialogue and Deliberation. Sur le journalisme, About journalism, Sobre jornalismo 7: 2, 64–79.
Hautakangas, Mikko & Ahva, Laura (2018). Introducing a New Form of Socially Responsible Journalism: Experiences from the Conciliatory Journalism Project. Journalism Practice 12: 6, 730–746.
Hautakangas, Mikko & Ahva, Laura. (2018). Sovittelujournalismi kirkastaa keskustelua. In Niemi, Mari K & Houni, Topi (eds.) Media & populismi: Työkaluja kriittiseen journalismiin. Tampere: Vastapaino, 278–303. [Conciliatory journalism clarifies public discussion, a chapter in a book Media & populism: Tools for critical journalism.]
Ahva, Laura (2018). Osallistuvan journalismin ankkuroivat käytännöt. Media & viestintä 41: 1, 75–96. [The anchoring practices of participatory journalism, Journal of Media and Communication]
Heikkilä, Heikki & Ahva, Laura. (2017). Las brechas que hacen significativa la investigación académica. Evaluación del impacto en Finlandia del proyecto Conexión Pública del Reino Unido. In Guerrero M.A. and A. Arriagada (eds.), Conexión Pública: Prácticas Cívicas y Uso de Medios en 5 Países. Mexico City: Universidad Iberoamericana & UNESCO, 48–68. [The Gaps that Make Research Meaningful: Evaluating the Impact of the UK Public Connection Project, in a book Public Connection: Civic Practices and Media Use in Five Countries.]
Mäenpää, Jenni & Ahva, Laura (2017). Opiskelu ja työelämä journalistin ammattiin sosiaalistajina. Työkokemukseen perustuva vertailu: tulokkaat, vakiintuvat ja konkarit. Media & viestintä 40: 1–2, 1–23. [University studies and working life as sites for socialization into journalism profession, Journal of Media and Communication.]
Ahva, Laura & Steensen, Steen (2017). Deconstructing digital journalism studies. In Franklin Bob, Eldridge Scott A. (eds) The Routledge Companion to Digital Journalism Studies. Abingon, Oxon, UK: Routledge, 25–34.
Ahva, Laura; van Dalen, Arjen; Hovden, Jan Fredrik; Kolbeins, Guðbjörg Hildur; Löfgren Nilsson, Monica, Morten, Skovsgaard; Väliverronen, Jari (2017). A Welfare State of Mind? Nordic journalists' conception of their role and autonomy in international context. Journalism Studies 18: 5, 595–613.
Ahva, Laura (2017). How is Participation Practiced by “In-betweeners” of Journalism? Journalism Practice 11: 2–3, 142–159.
Ahva, Laura (2017). Practice Theory for Journalism Studies. Journalism Studies 18: 12, 1523-1541.
Kaikki julkaisuni ja muu tutkimustoiminta löytyy yliopiston tutkimustietokannasta.
Tutkijatohtori, Trust and Visuality: Everyday Digital Practices (TRAVIS), 2022–2025.
Ohjaaja, visuaalisen journalismin graduseminaari.
Uusitalo, N. ja Niemelä-Nyrhinen, J. (2022). Visuaalinen journalismi ilmastonmuutoksen estetiikan muovaajana. Teoksessa: Ympäristömuutos ja estetiikka, toimittaneet Jukka Mikkonen, Sanna Lehtinen, Kaisa Kortekallio ja Noora-Helena Korpelainen, 236–267. Suomen Estetiikan Seura ry, Helsinki. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/343564
Niemelä-Nyrhinen, J., & Uusitalo, N. (2021). Aesthetic practices in the climate crisis: Intervening in consensual frameworks of the sensible through images. Nordic Journal of Media Studies, 3(1), 164-183. https://doi.org/10.2478/njms-2021-0009
Niemelä-Nyrhinen, J., & Seppänen, J. (2021). Photography as play: examining constant photographing and photo sharing among young people. Visual Communication (OnlineFirst). https://doi.org/10.1177/14703572211008485
Niemelä-Nyrhinen, J., & Seppänen, J. (2020). Visual communion: The photographic image as phatic communication. New Media & Society, 22(6), 1043–1057. https://doi.org/10.1177/1461444819876237
Niemelä-Nyrhinen, J., & Seppänen, J. (2019). Kuvajournalismi ja eettisen kuluttamisen haaste. Media & Viestintä, 42(3). https://doi.org/10.23983/mv.85780
Olen mediatutkija viestintätieteiden yksiköstä. Olen työskennellyt useissa monitieteisissä tutkimusprojekteissa, joissa on tutkittu mediatuotantojen käytäntöjä, kulttuurialojen työtä, mediasisältöjen esitystapoja tai uusien teknologioiden hyväksyttävyyttä. Valmistuin filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistosta. Olen myös mediatutkimuksen dosentti Turun yliopistossa.
Olen työskennellyt mediatutkimuksen yliopistonlehtorina vuodesta 2022 lähtien. Opetan, ohjaan kandidaatintutkielmia ja toimin opettajatuutorina. Lisäksi johdan elokuva- ja televisiotuotantojen dataistumiseen keskittyvää tutkimushanketta Kohti datavetoista tuotantoajattelua: Elokuva- ja televisiotuotantojen muuttuvat käytännöt alustataloudessa.
Tutkimusintressejäni ovat dataistunut luova työ, arjen mediakulttuurit, etnografinen tutkimus, emotionaalinen ja affektiivinen työ sekä alustatalous.
Teen tutkimustani osana Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskus COMETin tutkijayhteisöä.
Toimin Tampere University Pressin toimitusneuvoston jäsenenä kaudella 2022-2024.
Ota yhteyttä, niin sovitaan tapaaminen.
Olen journalismin tutkija ja opettaja. Olen väitellyt yhteiskuntatieteiden tohtoriksi Tampereen yliopistosta, ja olen dosentti Helsingin yliopistossa. Tässä esittelyvideoni.
Olen journalistiikan tenure track -professori (Associate Professor). Toimin vuosina 2020-2025 akatemiatutkijana omassa tutkimushankkeessani ja johdan journalismin moniäänisyyttä sekä toimittajien urapolkuja tutkivia hankkeita. Toimin kuuden väitöskirjatutkijan ohjaajana ja ohjaan graduja. Olen myös Tutkimuskeskus Cometin johtoryhmän puheenjohtaja.
Tutkimusintressejäni ovat journalismin tulevaisuus, lukijaosallistuminen, kansalaisjournalismi (public journalism), sovittelujournalismi (conciliatory journalism), toimitustyön tutkiminen, journalistien ja toimittajaopiskelijoiden ammattikuva sekä julkisuus, kansalaisuus ja yleisötutkimus.
Tällä hetkellä työni ja ohjaamiseni kohdistuu kahdelle alueelle: 1) journalismin kentän ja sen naapurikenttien (esim. teknologia) välinen vuorovaikutus, 2) journalismin vastuullisuus (esim. monimuotoisuus).
Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskus (COMET).
Viestintätieteet, mediatutkimus, journalismin tutkimus.
Aikaisemmin työskentelin yliopistotutkijana Tampereen yliopiston tutkijakollegiumissa sekä Tutkimuskeskus Cometissa.
Cometissa toimin Koneen Säätiön rahoittaman Sovittelujournalismi-hankkeen vetäjänä 2016-2018. Tässä toimintatutkimuksessa kokeilimme yhdessä toimittajien ja opiskelijoiden kanssa, miten sovittelevuuden voisi ottaa journalismin tekemistä määrittäväksi ohjenuoraksi. Julkaisimme muun muassa kaikille avoimen Sovittelujournalismin käsikirjan.
Postdoc-hankkeeni (2013-2016) keskittyi journalismin muotoihin, joissa ammattimainen journalismi ja itsenäinen kansalaistoiminta sekoittuvat. Perkasin tässä tutkimuksessa muun muassa sitä, mitä kaikkea "osallistuminen" pitää sisällään. Tutkimuskohteena oli kolme erilaista julkaisua, joissa osallistumisella on tärkeä rooli: yleiseurooppalainen verkkolehti Cafébabel, ruotsalainen kaupunginosalehti Södra Sidan ja vaihtoehtoinen Voima-lehti Suomesta. Julkaisujen tekemiseen osallistuvien ei-toimittajien näkökulmasta tehty artikkeli palkittiin vuonna 2018.
Olen lisäksi toiminut Suomen koordinaattorina kansainvälisessä Worlds of Journalism -suurhankkeen toisessa aallossa (2012-2015), jossa vertailtiin journalistista kulttuuria noin 70 maassa ja toimittajaopiskelijoita vertailevassa hankkeessa Journalism Students Across the Globe. Aiemmin olen ollut mukana Helsingin yliopiston Amatöörien kuvat -hankkeessa (2012-2013). Tässä projektissa selvitin, miten yleisö tulkitsee kriisiuutisissa käytettyä amatöörikuvastoa. Vuosina 2009-2012 olin tutkijana Kohti kiinnostavaa journalismia -yleisötutkimushankkeessa, josta julkaistiin kirja Kelluva kiinnostavuus. Väitöskirjatutkimukseni Making News with Citizens valmistui 2010 ja käsitteli kansalaisjournalismin muotoja suomalaisissa sanomalehdissä.
Olen Digital Journalism -lehden toimituskunnan jäsen, sekä Media & Journalismo -journaalin kansainvälisen toimituskunnan jäsen. Olen Sopiva - Sovittelujournalistit ry:n hallituksen jäsen, sekä yksi perustajista ja pääorganisaattoreista kansainvälisessä toimittajien ja tutkijoiden verkostossa, jonka nimi on Nordic Forum for Social Responsibility in Journalism.
Kirjat
Ahva, Laura; Järvipetäjä, Milla; Koljonen, Kari; Raunio, Samuel; Reunanen, Esa (2022) Lähtöjä median ammattipoluille: Journalismia opiskelevien käsityksiä media- ja viestintäalan ammateista sekä omasta tulevaisuudestaan alalla. Tampereen yliopisto ja Turun ammattikorkeakoulu.
Steensen, Steen & Ahva, Laura (eds.). (2017). Theories of Journalism in a Digital Age. Abingon, Oxon, UK: Routledge.
Heikkilä, Heikki; Ahva, Laura, Siljamäki, Jaana & Valtonen, Sanna (2012). Kelluva kiinnostavuus: Journalismin merkitys ihmisten sosiaalisissa verkostoissa. Tampere: Vastapaino. [Co-authored book: Slippery engagement: The relevance of journalism in everyday social networks.]
Artikkelit ja kirjojen luvut
Loosen, Wiebke, Ahva, Laura, Reimer, Julius, Solbach, Paul, Deuze, Mark, & Matzat, Lorenz. (2020). ‘X Journalism’. Exploring journalism’s diverse meanings through the names we give it. Journalism. Article first published online: August 12, 2020
Hanitzsch, Thomas; Ahva, Laura; Oller Alonso, Martin; Arroyave, Jesus; Hermans, Liesbeth; Hovden, Jan Fredrik; Hughes, Sallie; Josephi, Beate; Ramaprasad, Jyotika; Shapiro, Ivor & Vos, Tim (2019). Journalistic Culture in a Global Context: A Conceptual Roadmap. In Worlds of Journalism: Journalistic Cultures Around the Globe, edited by Thomas Hanitzsch, Folker Hanusch, Jyotika Ramaprasad, and Arnold S. de Beer. New York: Columbia University Press, 23–46.
Noppari, Elina; Hiltunen, Ilmari & Ahva, Laura. (2019). User profiles for populist counter-media websites in Finland. Journal of Alternative and Community Media 4 (1), 23-37.
Ahva, Laura & Steen Steensen. (2019). Journalism Theory. In The Handbook of Journalism Studies, Second Edition edited by Wahl-Jorgensen, Karin, & Thomas Hanitzsch. New York: Routledge, 38–54.
Gerlander, Maija; Hautakangas, Mikko & Ahva, Laura. (2018). Vuorovaikutuksen jännitteet toimittajan työssä: Sovittelujournalismin herättämiä näkökulmia. Prologi: Puheviestinnän vuosikirja 2018, 60–71. [The dimension of interaction in journalistic work: Insights from The Conciliatory Journalism Project, The Yearbook of Interpersonal Communication]
Ahva, Laura & Wiard, Victor. (2018). Participation in Local Journalism: Assessing Two Approaches through Access, Dialogue and Deliberation. Sur le journalisme, About journalism, Sobre jornalismo 7: 2, 64–79.
Hautakangas, Mikko & Ahva, Laura (2018). Introducing a New Form of Socially Responsible Journalism: Experiences from the Conciliatory Journalism Project. Journalism Practice 12: 6, 730–746.
Hautakangas, Mikko & Ahva, Laura. (2018). Sovittelujournalismi kirkastaa keskustelua. In Niemi, Mari K & Houni, Topi (eds.) Media & populismi: Työkaluja kriittiseen journalismiin. Tampere: Vastapaino, 278–303. [Conciliatory journalism clarifies public discussion, a chapter in a book Media & populism: Tools for critical journalism.]
Ahva, Laura (2018). Osallistuvan journalismin ankkuroivat käytännöt. Media & viestintä 41: 1, 75–96. [The anchoring practices of participatory journalism, Journal of Media and Communication]
Heikkilä, Heikki & Ahva, Laura. (2017). Las brechas que hacen significativa la investigación académica. Evaluación del impacto en Finlandia del proyecto Conexión Pública del Reino Unido. In Guerrero M.A. and A. Arriagada (eds.), Conexión Pública: Prácticas Cívicas y Uso de Medios en 5 Países. Mexico City: Universidad Iberoamericana & UNESCO, 48–68. [The Gaps that Make Research Meaningful: Evaluating the Impact of the UK Public Connection Project, in a book Public Connection: Civic Practices and Media Use in Five Countries.]
Mäenpää, Jenni & Ahva, Laura (2017). Opiskelu ja työelämä journalistin ammattiin sosiaalistajina. Työkokemukseen perustuva vertailu: tulokkaat, vakiintuvat ja konkarit. Media & viestintä 40: 1–2, 1–23. [University studies and working life as sites for socialization into journalism profession, Journal of Media and Communication.]
Ahva, Laura & Steensen, Steen (2017). Deconstructing digital journalism studies. In Franklin Bob, Eldridge Scott A. (eds) The Routledge Companion to Digital Journalism Studies. Abingon, Oxon, UK: Routledge, 25–34.
Ahva, Laura; van Dalen, Arjen; Hovden, Jan Fredrik; Kolbeins, Guðbjörg Hildur; Löfgren Nilsson, Monica, Morten, Skovsgaard; Väliverronen, Jari (2017). A Welfare State of Mind? Nordic journalists' conception of their role and autonomy in international context. Journalism Studies 18: 5, 595–613.
Ahva, Laura (2017). How is Participation Practiced by “In-betweeners” of Journalism? Journalism Practice 11: 2–3, 142–159.
Ahva, Laura (2017). Practice Theory for Journalism Studies. Journalism Studies 18: 12, 1523-1541.
Kaikki julkaisuni ja muu tutkimustoiminta löytyy yliopiston tutkimustietokannasta.
Tavattavissa sopimuksen mukaan.
Päätutkimusalueeni ovat poliittinen viestintä, viestintä sosiaalisessa mediassa ja johtamisviestintä. Lisäksi minulla on useita julkaisuja vuorovaikutuksesta läheisessä ja ammatillisissa vuorovaikutussuhteissa sekä suomalaisesta puhekulttuurista ja viestinnän oppimisen kysymyksistä.
Tampereen yliopisto 2005-
Helsingin yliopisto 2002-2005
Helsingin kauppakorkeakoulu 2000-2002
Jyväskylän yliopisto 1990-2000
Isotalus, P., Jussila, J. & Matikainen, J. (toim.) 2018. Twitter viestintänä – Ilmiöt ja verkotot. Tampere: Vastapaino.
Isotalus, P. 2017. Mediapoliitikko. Helsinki: Gaudeamus.
Isotalus, P. & Rajalahti, H. 2017. Vuorovaikutus johtajan työssä. Helsinki: Alma Talent.
Asko Lehmuskallio toimii visuaalisen kulttuurin tutkimuksen professorina Tampereen yliopiston viestintätieteiden yksikössä. Lisäksi hän johtaa Visual Studies Labia ja toimii vierailijaprofessorina median ja viestinnän laitoksella London School of Economics and Political Science:ssa.
Lehmuskallio on opiskellut kulttuuriantropologiaa Marburgin yliopistossa Saksassa, sekä kuvatutkimusta Karlsruhen kuva-antropologian tutkijakoulussa. Hän on väitellyt Tampereen yliopistossa, johon hänellä on myös dosentuuri.
Lehmuskallio on työskennellyt Tampereen yliopiston lisäksi Helsingin yliopiston ja Teknillisen korkeakoulun erillislaitos Tietotekniikan tutkimuslaitos HIITissä, Siegenin yliopiston mediatutkimuksen laitoksella, sekä vierailevana tutkijana Yhdysvalloissa UC Berkeleyn School of Informationissä, Sussex Humanities Labissä Englannissa sekä kutsuttuna Rudolf Arnheim vierailijaprofessorina taiteen ja visuaalisen historian laitoksella Humboldt-yliopistossa Berliinissä.
Lehmuskallio johtaa seuraavia hankkeita: Banaali valvonta (Suomen Akatemia), KuvaTieto (Åkerlundin mediasäätiö) sekä syksystä 2022 alkaen hankkeita Kaupungin visiot (Suomen Akatemia, Markus Laineen (Tampere) kanssa) sekä Luottamus ja visuaalisuus (EU Chanse, Katrin Tiidenbergin (Tallinna), Maria Schreiberin (Salzburg) ja Gillian Rosen (Oxford) kanssa).
Hänen julkaisujaan löytyy alta, lisäksi Lehmuskallio on kuratoinut kollegojen kanssa suosittuja näyttelyitä Suomen valokuvataiteen museoon (#snapshot, 2014-15 ja Kehon kirjaaminen: Suomen passin historiaa, 2020).
ORCID ID 0000-0002-8271-9830, Twitter handle @verlook.
Books and special issues
2022 Travelling by Photograph: Representing and reframing migration, special issue of Imaginations: Journal of Cross-Cultural Image Studies, 13 (2), guest editors Carolina Cambre and Asko Lehmuskallio.
2020 Ruumiin ja dokumenttien kytkökset: Suomen passin historiaa, Paula Haara & Asko Lehmuskallio, Helsinki: Finnish Museum of Photography. 167 pages. ISBN 978-951-9086-97-2. (Entanglements between bodies and documents: A history of the Finnish passport).
2017 Mobile Digital Practices, special issue of Digital Culture & Society, 3 (2), guest editors Anna Lisa Ramella, Asko Lehmuskallio, Tristan Thielmann and Pablo Abend.
2016 Digital Photography and Everyday Life. Empirical Studies on material visual practices. Edgar Gómez Cruz and Asko Lehmuskallio (eds), London/New York: Routledge. 295 pages. ISBN: 978-1-138-89981-0.
2014 #Snapshot. Cameras Amongst Us / #snapshot. Kamerat keskuudessamme. Asko Lehmuskallio and Anna-Kaisa Rastenberger (eds). Helsinki: Finnish Museum of Photography. 124 pages. ISBN: 9789519086934.
2012 Pictorial Practices in a ‘Cam Era’, Asko Lehmuskallio, Tampere: Tampere University Press. 362 pages. ISBN 978-951-44-8846-7
1999 C. G. Mannerheim in Central Asia 1906–1908. Petteri Koskikallio and Asko Lehmuskallio (eds). Helsinki: National Board of Antiquities.
1999 C. G. Mannerheimin Keski-Aasian matka 1906–1908. Petteri Koskikallio and Asko Lehmuskallio (eds). Helsinki: Museovirasto.
Journal articles and book chapters
2023 The passport as a medium of movement, Asko Lehmuskallio & Paula Haara. In: Eisenmann, Clemens; Englert, Kathrin; Schubert, Cornelius; Voss, Ehler (Eds): Varieties of Cooperation. Mutually Making the Conditions of Mutual Making. Wiesbaden: Springer, p. 137-165.
2022 Representing and reframing migration, Cambre, C and Lehmuskallio, A. Imaginations: Journal of Cross-Cultural Image Studies, 13 (2), p. 5-22.
2022 Experimental indices: Situational assemblages of facial recognition, Lehmuskallio, A and Meyer, R. The Journal of Media Art Study and Theory, Special Issue on Automating Visuality: the Image Beyond Representation. Vol 3(1). https://mast-nemla.org/archive/vol3-no1-2022/Experimental_Indices_Situational_Assemblages_of_Facial_Recognition.pdf
2021 Keeping Distance. Notes on Video-Mediated Communication During the Covid-19 Pandemic. 21: Inquiries into Art, History and the Visual, 3(2021), https://doi.org/10.11588/xxi.2021.3.83382
2021 Dreams of Ubiquitous Camera Use: Attachment Suggestions in Early Kodak Advertisements, Lehmuskallio A. In: Kruse, Christiane and Mersmann, Birgit. Bildagenten. München: Fink, p. 257-276.
2020 The Camera as a Meeting Place for Decision Making, Lehmuskallio, A. In: Hall, Amy (ed). The Camera as Actor. London/New York: Routledge, p. 17-28.
2019 Material Mediations Complicate Communication Privacy Management: The Case of Wilma in Finnish High Schools, Lehmuskallio A and Lampinen A. International Journal of Communication 13(2019), 5752–5770. (republished 2020 in the Collaborative Research Center 1187 Media of Cooperation Working Paper Series, 16(2020), 1–15, urn:nbn:de:hbz:467-16248).
2019 Photo use while dating: From forecasted photos in Tinder to creating co-presence using other media, Jänkälä A, Lehmuskallio, A and Takala T. Human Technology, 15 (2), 202-225, https://doi.org/10.17011/ht/urn.201906123156
2019 The look as a medium: a conceptual framework and an exercise for teaching visual studies, Lehmuskallio, A. Journal of Visual Literacy, 38 (1-2), 8-21, https://doi.org/10.1080/1051144X.2018.1564607
2018 Photorealistic computer-generated images are difficult to distinguish from digital photographs: A case study with professional photographers and photo-editors, Lehmuskallio A, Häkkinen J and Seppänen J. Visual Communication, Online First, March 4 2018, https://doi.org/10.1177/1470357218759809
2017 Mobile Digital Practices. Situating People, Things, and Data, Ramella, AL, Lehmuskallio, A, Thielmann, T and Abend, P. Digital Culture & Society, 3(2): 5–18, https://doi.org/10.14361/dcs-2017-0202
2017 Notes on the thin line between the smile and the grimace, Lehmuskallio A. Membrana, 2, 64–67.
2017 Kuva-aktivismin visuaalista antropologiaa, Lehmuskallio A. In: Kupiainen, Jari & Häkkinen, Liisa (eds). Kuvatut kulttuurit. Johdatus visuaaliseen antropologiaan. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. (“A visual anthropology of image activism”, In: Depicted Cultures. An Introduction to Visual Anthropology)
2016 The camera as a sensor among many: The visualization of everyday digital photography as simulative, heuristic and layered pictures, Lehmuskallio A. In: Gómez Cruz, Edgar and Lehmuskallio, Asko (eds). Digital Photography and Everyday Life. Empirical Studies on material visual practices. New York/London: Routledge, p. 243–266.
2016 Why Material Visual Practices?, Lehmuskallio A and Gómez Cruz E In: Ibid. (eds). Digital Photography and Everyday Life. Empirical Studies on material visual practices. New York/London: Routledge, p. 1–16.
2016 Miten katsoa silmät kiinni?, Seppänen J, Häkkinen J and Lehmuskallio A. 2016. In: Ylikangas, Mikko (ed.). Mielen salat. Helsinki: Helsinki Gaudeamus University Press & Academy of Finland, p. 172–185. (“How to look with one’s eyes closed”, In: Secrets of the mind).
2015 Seeing with special requirements: visual frictions during the everyday, Lehmuskallio, A. Journal of Aesthetics & Culture, 7 (1), https://doi.org/10.3402/jac.v7.28228
2014 The Clash Between Privacy and Automation in Social Media, Vihavainen S, Lampinen A, Oulasvirta A, Silfverberg S and Lehmuskallio A. IEEE Pervasive Computing, January-March 2014, p. 56-63, https://doi.org/10.1109/MPRV.2013.25
2014 Cameras amongst Us: Why Do People Take Photos? Lehmuskallio A. In: Lehmuskallio, Asko and Anna-Kaisa Rastenberger (eds.). 2014. #snapshot. Cameras Amongst Us. Helsinki: The Finnish Museum of Photography, p. 7–10.
2014 Photographs That Feel Good! On Digital Photography and Modeling Techniques, Lehmuskallio A. In: Lehmuskallio, Asko and Anna-Kaisa Rastenberger (eds.). 2014. #snapshot. Cameras Amongst Us. Helsinki: The Finnish Museum of Photography, p. 41–44.
2013 Banning Public Nudity: Images of Bodies as Sites of Contested Moral Values, Lehmuskallio, A. JOMEC Journal. Journalism, Media and Cultural Studies 4(2013): 1-20. http://doi.org/10.18573/j.2013.10255
2013 Näkökulmia valokuviin taiteilijoilta, kuraattoreilta ja tutkijoilta, Kulttuurintutkimus 29(2012): 4.
2011 Immersive settings as specific agent/patient relationships, Lehmuskallio A. In: Menrath, Kiwi and Schwinghammer, Alexander (eds). What Does a Chameleon Look Like? Topographies of Immersion. Köln: Herbert von Halem Verlag, p. 305-322.
2011 Yksityisyyden haasteet sosiaalisessa mediassa, Tamminen S, Lehmuskallio A and Johnson M. In: Silmät auki! Sosiaaliseen mediaan. Toimittanut Terhi Aaltonen-Ogbeide. Helsinki: Parliament of Finland, Committee for the Future. Publication 4/2011. 232-250. (Challenges for Privacy on Social Media/ Parliament of Finland, Committee for the Future)
2011 Katson sinua verkottuneen kameran välityksellä, Lehmuskallio, A. Tiede & edistys, 2 (mediateoria), p. 97-108.
2011 We're in It Together: Interpersonal Management of Disclosure in Social Network Services, Lampinen A, Lehtinen V, Lehmuskallio A and Tamminen S. CHI '11 Proceedings of the 2011 annual conference on Human factors in computing systems, Vancouver, BC, ACM Press, p. 3217-3226.
2010 Information technologies and transitions in the lives of 55-65 year olds: the case of colliding life interests, Salovaara A, Lehmuskallio A, Hedman L, Löppönen P and Näsänen J. International Journal of Human-Computer Studies, 68 (11), 803-821.
2010 PRIMA - Privacy Research through the Perspective of a Multidisciplinary Mash up, Bylund M, Johnson M, Lehmuskallio A, Seipel P and Tamminen S. In: Vem reglerar informationssamhället? Nordisk årsbok i rättsinformatik 2006-2008 (Who regulates the information society? The Nordic Yearbook of Law and Informatics 2006-2008). Nordisk årsbok i rättsinformatik (2006). Jure, Stockholm p. 139-160.
2009 Traveling through ‘Damascus’. How do Images tell Us what to do?, Lehmuskallio A. In: Mersmann, Birgit and Schneider, Alexandra (eds). Transmission Image: Visual Translation and Cultural Agency. Newcastle: Cambridge Scholars Publishing, p. 200-223.
2009 Social Media und fotografische Praktiken. Eine Analyse der Auswirkung neuer Kommunikationstechnologien auf Schnappschussgewohnheiten, Lehmuskallio A. In: Müller, Daniel; Ligensa, Annemone and Gendolla, Peter (eds). Leitmedien. Konzepte – Relevanz – Geschichte. Bielefeld: Transcript, p. 267-283.
2009 “A photo is not an extension of me, it’s plain surface.” – Views of users of a Web 2.0 photo-sharing site on photos and privacy, Lehmuskallio A. SPIEL: Siegener Periodicum zur Internationalen Empirischen Literaturwissenschaft, Phenomena of Web 2.0 as agents of cultural change, 26 (2007), 2, 271-289.
2009 Mobile media in the social fabric of a kindergarten, Näsänen J, Oulasvirta A, and Lehmuskallio A. CHI ‘09. Proceedings of the 2009 annual conference on Human factors in computing systems. Boston, MA, ACM Press, p. 2167-2176.
2008 Städtische Räume als Bildflächen. Anmerkungen zu visuellen Strategien der Überzeugung und des Widerstandes, Lehmuskallio A. In: Hinterwaldner, Inge; Juwig, Carsten; Klemm, Tanja and Meyer, Roland (eds). Topologien der Bilder. München: Fink, p. 131-146.
2008 Culture jamming: mainonnan kieli ja konfliktin mahdollisuus, Lehmuskallio A. In: Ojajärvi, Jussi and Steinby, Liisa (eds). Minä ja markkinavoimat. Yksilö, kulttuuri ja yhteiskunta uusliberalismin valtakaudella. Helsinki: Avain, p. 259-295.
2008 Culture and Mass-Mediated Pictures: A Processual View, Lehmuskallio A. Kunst und Politik. 10: (Schwerpunkt: Bildwissenschaft und Visual Culture Studies in der Diskussion), p. 73-86.
2008 Snapshot Video. Everyday Photographers Taking Short Video-Clips, Lehmuskallio Asko and Sarvas Risto. NordiCHI '08: Proceedings of the 5th Nordic conference on Human-computer interaction: using bridges. New York: ACM Press, p. 257-265.
2007 Constructing Perceptual Shifts: Notes on Culture Jamming as a Political Tool, Lehmuskallio A. In: Sumiala-Seppänen, Johanna and Stocchetti, Matteo (eds). Images and Communities. The Visual Construction of the Social. Helsinki: Gaudeamus - Helsinki University Press, p. 199-228.
2007 Whose “FEST”: Symbols of Statehood, Rituals of Resistance?, Czyżewska A, Fichtner S, Kreczmar N, Lehmuskallio A and Sokołowski Ł. In: Patzer, Helena; Thiemann, André; Kosmatopoulos, Nico and Kresti, Georgia (eds). Symbols and Rituals of Statehood and Resistance. Warsaw: Warsaw University Printing House, p. 79-88.
2007 Ermächtigender Exhibitionismus und die bildliche Dokumentation des Arbeitsalltags, Lehmuskallio A. In: Reader zur internationalen Forschungskonferenz FAME I HOCH 4 - Interaktivität / Information / Interface / Immersion. Johann Wolfgang Goethe- Universität Frankfurt am Main, p. 77-81.
2007 Visuelle Brüche? Anmerkungen zu kulturellem Widerstand mit werbeähnlichen Methoden, Lehmuskallio A. Kunst und Politik. 9: (Schwerpunkt: Politische Kunst heute), p. 139-158.
2007 Zum Aushorchen der Simulationen, Lehmuskallio A. Munitionsfabrik 17, p. 41-43.
Tutkimukseni tarkastelee laajasti ottaen sitä, kuinka media muovaa kokemuksia ja tapoja osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja toimintaan. Tutkimusaiheeni käsittelevät mediaa ja tunteita, erityisesti sosiaalisen median ja television merkityksiä arjesssa ja laajemmin yhteiskunnassa. Tutkimushankkeissani selvitetään vihapuhetta hybridissä mediaympäristössä sekä erilaisia verkon affektiivisia käytäntöjä, myös myötätuntoa ja solidaarisuutta. Tapaustutkimukset kytkeytyvät mm. pakolaisuuteen ja aktivismiin. Yhtenä keskeisenä teemana on digitalisoituvan mediaympäristön tunnetalous eli tunteiden puhuttelu, mobilisointi ja kierto. Tähän liittyen tutkin myös datafikaation ja alustatalouden yhteiskunnallisia merkityksiä: millä tavalla suurten teknologiayritysten hallitsema mediaympäristö, data-käytännöt ja algoritmit vaikuttavat osallistumiseen ja kansalaisuuteen. Pohdin myös monimetodosia lähestymistapoja, joissa yhdistetään laskennallisia ja laadullisia menetelmiä sekä erilaisia osallistavia tiedontuotannon muotoja.
Lisätietoja täältä
Authored and edited books
Saresma, Pöyhtäri, Knuutila, Juutinen, Kosonen, Haara, Tulonen, Nikunen & Rauta (2022) Verkkoviha: Vihapuheen tuottajien ja levittäjien motiivit, verkostot ja toimintamuodot. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:48.
Nikunen, K (2019) Media Solidarities: Emotions, power and justice in the digital age. London: Sage.
Maasilta, M. & Nikunen, K. (2018) (eds.) Pakolaisuus, tunteet ja media. Tampere: Vastapaino.
Nikunen, K. and Eide, E. (2011) (eds) Media in Motion: Cultural complexity and migration in the Nordic Region. London: Routledge.
Paasonen S., Nikunen, K., Saarenmaa, L. (2007) (eds) Pornification: Sex and Sexuality in Media Culture. Oxford: Berg.
Nikunen, K. (2005) Faniuden aika. Kolme tapausta tv-ohjelmien faniudesta vuosituhannen taitteen Suomessa. Tampere: TUP.
Special Issues
Nikunen, K. (eds) (2021) Dataistunut media – teemanumero. [Datafied Media – Special Issue]. Media ja Viestintä. 44(2).
Nikunen, K., Pantti, M. and Titley, G. (2021) (eds) Nationalisms and Racisms in Media Circulation. Special Issue. Television and New Media 22(1).
Rastas, A. & Nikunen, K. (2019) Contemporary African and Black Diasporic Spaces in Europe. Special Issue Open Cultural Studies 3(1).
Research articles
Nikunen, K. & Valtonen, S. (2022) Precariousness and hope: Digital everyday life of the undocumented migrants explored through collaborative photography. Media and Communication 10(2)
Nikunen, K. (2021) Ghosts of White Methods? Challenges of Big Data Research in Exploring Racism in Digital Context. Big Data & Society Oct 7 2021 https://doi.org/10.1177/20539517211048964
Andreassen, R., Kaun, A. & Nikunen, K. (2021) Fostering the data welfare state: A Nordic perspective on datafication. Nordicom Review 42(2):207-223. https://doi.org/10.2478/nor-2021-0051
Nikunen, K., Hokka, J. and Nelimarkka, M. (2021) Affective practice of Soldiering: How sharing images is used to spread extremist and racist ethos on Soldiers of Odin Facebook site. Television and New Media 22(1). https://doi.org/10.1177/1527476420982235
Nikunen, K. (2019) Once a Refugee: Selfie activism, visualized citizenship and the space of appearance. Popular Communication: The International Journal of Media and Culture 17(2): 154-170. https://doi.org/10.1080/15405702.2018.1527336
Nikunen, K. (2019) Emotions, Affect and the Media. In Curran J. and Hesmondhalgh, D. (eds) Media & Society. London: Bloomsbury.
Nikunen, K. (2019) Breaking the Silence: From representations of victims and threat towards spaces of voice. In Georgiou, M. Leurs, K., Smets, K. & Witteborn, S. (eds) Sage Handbook of Migration and Media. London: Sage.
Pantti, M. Nelimarkka, M, Nikunen, K, Titley, G. (2019) Meanings of Racism: Public discourses about racism in Finnish news media and online discussion forums. European Journal of Communication 34(5):503-519 https://doi.org/10.1177/0267323119874253
Pöyhtäri, R., Nikunen, K. ,Nelimarkka, M. & Pantti, M. (2019) Refugee debate and networked framing in the hybrid media environment. International Communication Gazette, 81:4 https://doi.org/10.1177/1748048519883520
Nikunen, K. (2018) From Irony to Solidarity: Affective practice in social media activism. Studies of Transition States and Societies 10(2): 10-21.
Nikunen, K (2017) Geographical imaginations, politics of hospitality and the media in the European refugee crisis. In K. Fast et al. (eds) Geomedia: Spaces and Mobilities in Mediatized Worlds. London: Routledge.
Nikunen, K (2016) Doing Good Reality, Masculine Care and Affective Capitalism. Ephemera: theory & politics in organization 16(4):163-184.
Nikunen, K. (2016) Media, Passion and Humanitarian Reality Television. European Journal of Cultural Studies, 19 (3):265-282.
Nikunen, K. (2015) Intimacy Re-Defined: Online Performance and the Urge of Posing. Liminalities: A Journal of Performance Studies 11:1.
Nikunen, K. (2015) Politics of Irony as Emerging Sensibility of Anti-Immigrant Debate. In Rikke Andreassen and Katherine Vitus (eds.) Affectivity and Race: Studies from Nordic Contexts. London: Routledge.
Nikunen, K. (2014) Hopes of Hospitality: Media, refugee crisis and the politics of a place. International Journal of Cultural Studies 19(2): 161-176.
Nikunen, K. (2014) Losing My Profession: Age, experience and expertise in the changing newsrooms. Journalism: Theory, Practice and Criticism 15(7): 868–888.
Horsti, K. & Nikunen, K. (2013) Ethics of Hospitality in Changing Journalism: The Response to the Rise of the Anti-Immigrant Movement in Finnish Media Publicity. European Journal of Cultural Studies 16(4): 489-504.
Orgad, S. & Nikunen, K. (2015) The Humanitarian Makeover. Communication and Critical/Cultural Studies 13(2):229-251.
Nikunen, K. (2013) Difference in Reality: Ethnic minorities and the boundaries of the nation in reality TV in Finland. Popular Communication: The International Journal of Media and Culture 11(4):303-317.
Nikunen, K. (2007) Intermedial Practises of Fandom. Nordicom Review 28(2)111-128.
Nikunen, K. (2007) Cosmo Girls Talk: Blurred Boundaries of Sex & Porn. In Paasonen, Nikunen & Saarenmaa (eds) Pornification. Sex and Sexuality in Media Culture. Oxford: Berg, pp. 73–86.
Laiho, M. and Nikunen K. (2012) Uhreista parhaat? Lapset Irakin sodan ja Gazan konfliktin uutiskuvissa. Media ja Viestintä 35(4-5):118-136.
Nikunen, K. (2010) Rakastamisen vaikeudesta: Internet, maahanmuutto-keskustelu ja tunteet. Media ja Viestintä 33(4):7–26.
Vuorovaikutuksen viestintäteoreettinen tutkimus, laadulliset menetelmät.
Johtajuus ja johtaja-alaissuhde, työyhteisön vuorovaikutus ja vuorovaikutussuhteet, monialainen yhteistyö, sote-sektorin viestintä, tieteellisen ajattelun kehittyminen.
Viestintätieteet
Viestintä
Mikkola, L. & Valo, M. (Eds.) 2020. Workplace communication. New York: Routledge. (See: https://www.routledge.com/Workplace-Communication/Mikkola-Valo/p/book/9780367185718)
Nykänen, H., Asunta, L. & Mikkola, L. 2020. Discursive strategies to negotiate power relations in disability services client juries. Health Communication. Ahead-of-print. https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/10410236.2020.1851455
Mikkola, L. & Parviainen, H. 2020. Identity and relationship framesin medical leadership communication. Leadership in Health Services 33(4), 429-443.
Nykänen, H. & Mikkola, L. 2020. The discursive struggles of the client–worker relationship in the social services”. Qualitative Research in Medicine and Healthcare 4 (1). https://doi.org/10.4081/qrmh.2020.8688
Rajamäki, S. and Mikkola, L. 2020. Membership negotiation in the first workplace – Newcomers' experiences. Journal of Communication Management, ahead-of-print. https://doi.org/10.1108/JCOM-12-2019-0162
Mikkola, L. & Stormi, I. 2020. Change talk in hospital management groups. Journal of Change Management. https://10.1080/14697017.2020.1775679
Laapotti, T. & Mikkola, L. (2019). Problem talk in management group meetings. Small Group Research, OnlineFirst. https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/1046496419865023
Mikkola, L., Suutala, E. & Parviainen, H. 2018. Social support in the workplace for physicians in specialization training. Medical Education Online 23 (1), 1435114. https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/10872981.2018.1435114
Viestinnän teoria, kansainvälinen viestintä, mediapolitiikka
COMET
Tiedotusoppi, journalistiikka, mediatutkimus, viestintä
Kaarle Nordenstreng: CV short
Main employment:
1965-67 Instructor of Journalism and Mass Communication, School of Social Sciences (since 1966 University of Tampere)
1967-71 Head of research and member of long-range planning group, Finnish Broadcasting Company
1971-2009 Professor of Journalism and Mass Communication, particularly radio and television studies, University of Tampere
2009- Professor Emeritus, University of Tampere
Visiting appointments:
1966 (fall) Post-graduate fellow, Southern Illinois University, Carbondale, USA
1972 (winter) Unesco expert on audience research, Kuala Lumpur, Malaysia
1975 (spring) Visiting professor, Simon Fraser University, Burnaby, Canada
1977 (spring) Visiting professor, University of California, San Diego, USA
1981 Unesco expert on international communication, Dar es Salaam, Tanzania
1982 (winter) Visiting professor, Southern Illinois University, Carbondale, USA
1987 Research fellow, International Journalism Institute, Prague, Czechoslovakia
1991 (spring) Visiting professor, University of Maryland, College Park, USA
1994 (fall) Visiting professor, University of Minnesota, Minneapolis, USA
1995 (spring) Visiting professor, University of Texas at Austin, USA
National memberships and positions of trust held:
1968- Member, Association of Finnish Radio and Television Journalists as well as Union of Journalists in Finland
1969-1977 Member, Finnish National Commission of Unesco
1971-73 Member, Committee on Freedom of Information (Ministry of Justice)
1972-74 Vice-Chairman, Government Committee on Communication Policy (Council of State)
1973 Chairman, Committee on Journalism Education (Ministry of Education)
1973-87 Board member, Finnish Institute of International Affairs
1974-84 Member, Advisory Committee on Conference on Security and Co-operation in Europe CSCE (Ministry for Foreign Affairs)
1983-84 President, Finnish Association for Mass Communication Research
1987-91 Member, Committee for Audiovisual Culture (Ministry of Education)
1993 Chairman, Working Party on University Degree Reform (Ministry of Education)
1996-97 Member, Working Party on Communication Studies (Ministry of Education)
2003-07 Coordinator of Social Sciences, National Project for University Degree Reform (Ministry of Education)
International memberships and positions of trust held:
1966- Member, International Association for Mass Communication Research (IAMCR)
1967- Member, National Society for the Study of Communication (NSSC), later International Communication Association (ICA)
1968 Founding member, Group of European Audience Researchers (GEAR)
1970- Member, Association for Education in Journalism (AEJ), later Association for Education in Journalism and Mass Communication (AEJMC)
1971-76 Member, Unesco Panel of Consultants on Communication Research
1972-88 Vice-President, IAMCR
1972-76 Member of founding team, Nordic Information Centre for Media and Communication Research (NORDICOM)
1976-90 President, International Organization of Journalists (IOJ)
1979- Assessor of professorial appointments in USA, Canada, UK, Norway, Australia, Ghana, Malaysia and Jamaica
1990-99 Member of evaluation teams for communication studies in Norway and Latvia
1995- Member of advisory board of international and regional scholarly journals in USA, UK, Australia and Brazil
1999-2019 Steering Committee member, Global Network for Professional Education in Journalism and Media (JourNet)
2010-19 Steering Committee member, World Journalism Education Council (WJEC)
Kaarle Nordenstreng: Julkaisuluettelo vuodesta 2013 lähtien
Kirjat
Communication Theories in a Multicultural World (editor with Clifford Christians). New York: Peter Lang, 2014. (325 pp.)
Sananvapaus Suomessa (toim.). Tampere: Tampere University Press, 2015. (249 ss.)
Mapping BRICS Media (editor with Daya Thussu). Milton Park: Routledge, 2015. (272 pp.)
Towards Equity in Global Communication? (editor with Richard C. Vincent). New York: Hampton Press, 2016. (324 pp.)
A History of the International Movement of Journalists: Professionalism Versus Politics (with Ulf Jonas Björk, Frank Beyersdorf, Svennik Høyer and Epp Lauk). Houndmills, UK: Palgrave MacMillan, 2016. (274 pp.)
Suomen mediamaisema (toim. yhdessä Hannu Niemisen kanssa). Tampere: Vastapaino, 2017. (364 ss.)
Artikkelit
Akateeminen ajankuva 1950-luvun jälkeen. Millaisessa ympäristössä Pertti Hemánus ja Osmo A. Wiio vaikuttivat? (yhdessä Ullamaija Kivikurun kanssa). Media & viestintä, Vol. 36, 3-4/2013, 80-96.
Eipäs unohdeta oppiaineita. Aikalainen, Vol. 18, 1/2013, 14.
Wiio avasi tiedotusopille kansainvälistä väylää. Aikalainen, Vol. 18, 4/2013, 18.
Arvojen vallankumous 1960-1970 –luvuilla. Teoksessa Raimo Lahti (toim.), Rikosoikeuden muutos 1960-luvulta 2010-luvulle: Pekka Koskisen (1943-1011) muistojulkaisu. Helsinki: Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, 2013, 1-7.
Lessons Learned from the NWICO Process. Xiandai Chuanbo (in Chinese "Modern Communication", journal of the Communication University of China), 6/2013, 64-68.
How the New World Order and Imperialism Challenge Media Studies. tripleC: Communication, Capitalism & Critique, Vol. 11, 2/2013, 348-358.
Deconstructing Libertarian Myths About Press Freedom. In Ulla Carlsson (ed.), Freedom of Expression Revisited. Citizenship and Journalism in the Digital Era. Gothenburg: Nordicom, 2013, 45-59.
Median ja viestinnän tutkimus täyttää 50 vuotta! Media & viestintä, Vol. 37, 4/2014, 98-101.
The International Movement of Journalists: 120 Years of Continuing Struggle. In Füsun Özbilgen (ed.), Hifzi Topuz'a Armagan Kitabi. Iletisimin Devrim Yillari [In Turkish, Hizfi Topuz Festschrift. The revolutionary years of communication]. Istanbul: ILAD Hiperlink, 2014, 125-163.
Finland: The Rise and Fall of a Democratic Subsidy Scheme (with Hannu Nieminen and Timo Harjuniemi). In Paul Murschetz (ed.), State Aid for Newspapers: Theories, Cases, Actions. Berlin: Springer-Verlag, 2014, 179-194.
The Significance of Nordicom and the NordMedia Conference to Bordic Media and Communication Research. Nordicom Review, Vol. 35, Special Issue 2014, 19-20.
History of the International Movement of Journalists: Shifting Drives of Profession, Labor, and Politics (with Frank Beyersdorf). In Richard Maxwell (ed.), The Routledge Companion to Labor and Media. New York: Routledge, 2015, 217-229.
Kokonaisesitys viestintäpolitiikasta. Media & viestintä, Vol. 39, 1/2016, 84-86.
Inkeri vaikuttajana. Teoksessa Raimo Lahti (toim.), Inkeri Anttila (1916-2016): Rikosoikeuden uudistaja ammatillinen ura ja vaikutus. Helsinki: Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, 2016, 265-269.
Being (Truly) Critical in Media and Communication Studies: Reflections of a Media Scholar Between Science and Politics. Javnost - The Public Vol. 23, 1/2016, 89-104.
Liberate Freedom from its Ideological Baggage! In Ulla Carlsson (ed.), Freedom of Expression and Media in Transition: Studies and Reflections in the Digital Age. Gothenburg: Nordicom, 2016, 61-65.
Freedom of Speech in Finland 1766-2016: A Byproduct of Political Struggles. In Ulla Carlsson and David Goldberg (eds.), The Legacy of Peter Forsskål: 250 Years of Freedom of Expression. Gothenburg: Nordicom, 2017, 71-91.
A Different Window to Common Concerns: Editorial to BRICS Special Section. Journalism and Mass Communication Educator, Vol. 72, 3/2017, 260-262.
Journalists’ Associations as Political Instruments in Central and Eastern Europe (with Epp Lauk). Media and Communication, Vol. 5, 3/2017, 67-69.
The Story of Journalist Organizations in Czechoslovakia (with Markéta Ševčíková). Media and Communication, Vol. 5, 3/2017, 95-102.
Truth: More Valid than Ever. Journalism: Theory, Practice & Criticism, Vol. 20, 1/2019, 52-55.
Tarja Rautiainen-Keskustalo on media-antropologi, joka tarkastelee ääntä monitieteisestä näkökulmasta. Hän pyrkii uudistamaan käsityksiä äänestä osana ihmisen aistimellista ja kehollista toimintaa ja korostaa sitä, kuinka ääni tarjoaa perspektiivin tutkia (ihmisen) toimintaa erilaisissa medioituneissa ja materiaalisissa ympäristöissä. Tutkimuksissaan on tarkastellut niin saavutettavuuden, osallisuuden ja sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden kysymyksiä. Lisäksi hänellä mittava ura kulttuurisen musiikintutkimuksen saralla.
Tarja Rautiainen-Keskustalo is a media anthropologist who examines sound from a multidisciplinary perspective. She aims to re-think the role of sound both as a part of human sensory and bodily action and as a catalyst to highlight the complexity of (human) relationships in mediated and material environments. Her research has focused on the issues of accessibility, inclusion, and social and ecological sustainability. In addition, she has an extensive career in the field of cultural musicology.
Professor in Music Studies (Sound and audio cultures)
Monitieteiseen äänentutkimukseen erikoistunut musiikintutkimuksen professori
- sound and media theory/ääni ja mediateoria
- new aural cultures/ äänellinen käänne digitaalisessa mediassa
- sound and embodied knowledge/ ääni ja kehollisuus
- critical technology studies/ kriittinen teknologiatutkimus
- New aural cultures
- Synthetic voice (with YLE Innovations)
- sound studies/äänentutkimus
- media studies/mediatutkimus
- social sciences/yhteiskuntatieteet
Teen mediatutkimuksen väitöskirjaa, jossa tarkastelen miten Suomen passin avulla on mahdollistettu ja rajattu ihmisten liikkumista. Tutkimus kytkeytyy Covid-19-virusepidemiankin ajankohtaiseksi nostamiin kysymyksiin ihmisten liikkuvuuden hallinnasta sekä kysymyksiin datan ja teknologian roolista yhteiskunnassa. Teoreettisesti tutkimus linkittyy kriittiseen turvallisuustutkimukseen, käytäntöteoreettiseen mediatutkimukseen sekä visuaalisen kulttuurin tutkimukseen.
Työskentelen tutkijana Haffect -hankkeessa (Verkon affektiiviset käytännöt: Vihapuheen tuottaminen, kokemus ja hallinta digitaalisella aikakaudella) (Suomen Akatemia). Teen myös selvitystä visuaalisuudesta viestinnän ja median yliopisto-opetuksessa ja tutkimuksessa sekä tulevaisuuden visuaalisuuteen liittyvistä tietotaidoista KuvaTieto-projektissa (Åkerlundin mediasäätiö).
Aiemmat tutkimushankkeeni ovat liittyneet erityisesti median käyttöön nettiympäristössä. Tutkimuksen teemoina ovat olleet muun muassa medialukutaito, vihapuhe, luottamus erilaisiin mediasisältöihin sekä mediapolitiikka. Olin mukana myös Sovittelujournalismi -hankkeessa (Koneen Säätiö), jossa etsittiin keinoja, joilla journalismi voisi käsitellä konfliktiherkkiä aiheita. Tarkastelin hankkeessa erityisesti verkkokeskustelujen moderointia.
Lisätietoja julkaisuista ym.
Heinonen, Ari, Kari Koljonen ja Auli Harju. 2021. Finland: Shock and Relief. Teoksessa: Marjoribanks, Timothy; Zion, Lawrie; O’Donnell, Penny & Sherwood, Merryn (toim.) Journalists and Job Loss. Routledge.
Harju, Auli; Saariketo, Minna; Hiltunen, Kati; Koski, Kaisa; Ridell, Seija. (2021). "Vähemmän koukuttavia algoritmeja" : Tulevaisuuden media-arki nuorten kuvittelemana -hankkeen loppuraportti. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2037-9
Poutanen, M., Tervasmäki, T. ., & Harju, A. (2021). Katse sisäänpäin: Yliopistoreformin organisatoriset jännitteet kotietnografian silmin. Tiede & Edistys, 46(1-2), 28–46. https://doi.org/10.51809/te.109599
Vainikka, E., Kanner, A., Era, R., Harju, A., Koivunen, A., Seuri, O., & Mäkelä, E. (2020). Kilpailukykyloikasta ruutitynnyriin: Metaforat ja affektiivisuus poliittisen kriisin journalismissa. Media & Viestintä, 43(4). https://doi.org/10.23983/mv.100616
Vainikka Eliisa & Harju Auli. (2019). Anonyymien keskustelupalstojen julkisuus: Marginaaliin jääneiden vertaistukea ja yhteiskuntakritiikkiä. Media & Viestintä, 42(2), 99-121. https://doi.org/10.23983/mv.83374
Harju Auli. (2018). Suomi24-keskustelut kohtaamisten ja törmäysten tilana. Media & viestintä 41 (1), 51-74. https://doi.org/10.23983/mv.69952
Harju Auli. (2015). Kokemuksellisuus yhteiskunnallisen toiminnan pontimena: Kansalaisaktivistien näkemyksiä osallistumisesta ja mediassa toimimisesta. Politiikka 57 (1), 33-43.
Harju Auli, Koljonen Kari, Heinonen Ari. (2017). Yyteistä uuteen alkuun: toimittajien kertomuksia mediatyön murroksesta. Tampere: Tampere University Press.
Bäck Asta, Friedrich Pirjo, Ropponen Teemu, Harju Auli, Hintikka Kari A. (2013). From design participation to civic participation - participatory design of a social media service. International Journal of Social and Humanistic Computing 2 (1/2), 51-67.
Harju Auli. (2012). Social Media and Civic Participation in the Classroom: The Joys and Challenges of a Co-creative Media Education Project. Media Education Research Journal 3 (1), 38-49.
Graham Todd, Harju Auli. (2011). Reality TV as a trigger of everyday political talk in the net-based public sphere. European Journal of Communication 26 (1), 18-32.
Sosiaalinen media, sharenting, visuaalisen kulttuurin tutkimus, lapsuudentutkimus
Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskus COMET
Mediatutkimus
Työskentelen yliopistonlehtorina Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa (ITC). Opetus- ja ohjaustyöni painottuu journalistiikan kursseihin ja toimitusharjoitteluun. Lisäksi olen viime vuosina osallistunut erinäisiin tutkimus- ja koulutusprojekteihin Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskus COMETissa.
-Toimitusharjoittelujärjestelmän koordinaattori journalistiikan opintosuunnassa.
-Journalistiikan teemakurssi I -opintojaksojen vastuuopettaja Viestinnän monitieteisessä tutkinto-ohjelmassa
-Tutkijana seuraavissa hankkeissa: 1) Vaalikoneet 2020, 2) Toimittajien yksilöllistyvä polut - laadullinen seuratutkimus, 3) Toimittajien ammatilliset arvot käymistilassa
Tutkimusintressejäni ovat journalismin muutos, toimitustyö, kriisiuutisointi, toimittajan ammatti-identiteetti, professionalismi.
Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskus COMET
Journalistiikka
Hyvä opettaja -palkinto (vuonna 2017). Myöntäjä Tampereen yliopiston tukisäätiö ylioppilaskunta Tamyn esityksestä.
Vuoden opettaja (vuosina 2007 ja 2017). Myöntäjä journalistiopiskelijoiden ainejärjestö Vostok.
TUPin vuoden kirjat/erityismaininta (vuonna 2010). Myöntäjä Tampere University Press (TUP) kirjasta Journalism and School Shootings in Finland 2007–2008.
Borg, Sami & Koljonen, Kari (2020). Käyttöliittymä vaaleihin : Tutkimus vaalikoneista kansalaisten, ehdokkaiden ja journalismin näkökulmista. Tampere University Press. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-359-026-7
Harju, Auli; Koljonen, Kari & Heinonen, Ari (2017). Yyteistä uuteen alkuun: Toimittajien kertomuksia mediatyön murroksesta. Tampere University Press. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0491-1
Reunanen, Esa & Koljonen, Kari (2016) Not Partisans, but Participants: The Quantity and Quality of Journalistic Interventionism in Finnish Journalists’ Professional Ethos. Journalism Studies. Julkaistu verkossa 8.7.2016. DOI:10.1080/1461670X.2016.1204940
Jaakkola, Maarit; Hellman, Heikki; Koljonen, Kari & Väliverronen, Jari (2015). Liquid Modern Journalism with a Difference: The Changing Professional Ethos of Cultural Journalism. Journalism Practice 9 (6), 811-828.
Reunanen, Esa & Koljonen, Kari (2014). Toimittajan sanansijat. Tampere: Tampere University Press. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9681-3
Koljonen, Kari (2014). Tyytyväiset uudistajat ja tyytymättömät perinnetietoiset: Vapauden kokemukset toimitusorganisaatioissa. Teoksessa Heikki Luostarinen & Pentti Raittila (toim.) Journalistin vapaus. Tampere: Vastapaino, 74–96.
Koljonen, Kari (2013). The shift from high to liquid ideals: Making sense of journalism and its change through a multidimensional model. Teoksessa Sigurd Allern, Henrik Bodker, Martin Eide, Epp Lauk & Ester Pollack (toim.) New Nordic journalism research: Challenges and perspectives. Nordicom Review 34 (Special Issue), 141–153.
Koljonen, Kari (2013). Seuraa johtajaa! Väliportaan päällikkötoimittajien muuttuvat roolit. Tampere: Tampere University Press. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9271-6
Koljonen, Kari (2013). Kriisi journalismissa: Kansakunnan katastrofit ja muuttuva professio. Acta Universitatis Tamperensis 1842. Tampere: Tampere University Press. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9187-0
Väliverronen, Jari; Koljonen, Kari & Raittila, Pentti (2012). Vital explanations or harmful gossip? Finnish journalists’ reflections on reporting the interpretations of two school shootings. Teoksessa Glen Muschert & Johanna Sumiala (toim.) School shootings: Mediatized violence in a global age. Bingley: Emerald Publishing, 161–180.
Koljonen, Kari; Raittila, Pentti & Väliverronen, Jari (2011). Crisis Journalism at a Crossroads: Finnish Journalists’ Reflections on Their Profession after Two School Shooting Cases. Journalism Practice 5 (6), 719-734.
Raittila, Pentti, Koljonen, Kari & Väliverronen, Jari (2010). Journalism and School Shootings in Finland 2007-2008. Tampere: Tampere University Press. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8257-1
Olen audiovisuaalisen tuotannon ja viestinnän asiantuntija. Työssäni yhdistyy tutkiminen, opettaminen ja oma videoalan sisällöntuotanto.
Yliopisto-opettaja ja väitöskirjatutkija.
Erikoisosaamisenani on dokumentaarinen tuotanto, visuaalinen journalismi, propaganda ja suostuttelu.
Propaganda, populistinen tyyli, dokumenttielokuvat, audiovisuaalinen retoriikka. Väitöskirjassani tutkin suostuttelun keinoja dokumenttielokuvissa.
Olen akatemiatutkija, ja työskentelen kulttuurin ja talouden välimaastossa. Olen sekä taloussosiologian että mediakulttuurin dosentti. Tämänhetkinen akatemiatutkijahankkeeni (2019–2024) käsittelee yksityisen pääoman kulttuureja, ja johtamassani Kohti parempaa yliopistomaailmaa -hankkeessa tutkimme yliopistodemokratiaa. Olen myös Tampereen yliopiston konsistorin jäsen, luottamusmies ja yksi Globaalin poliittisen talouden keskuksen (Helsinki-GPE) perustajajäsenistä.
Konsistorin jäsen, luottamusmies (tutkimuspainotteiset tehtävät).
2021 "Autonomiasta eliittiverkostoihin, kolmikannasta hierarkioihin: suomalaisyliopistojen hallitusten ulkopuoliset jäsenet vuosina 2010–2020." Sosiologia 4/2021.
2021 "Korkeakoulupolitiikan muuttuvat valtasuhteet Suomessa: Säätiöyliopiston synty ja kamppailu yliopistodemokratiasta." Kuusela, H., Kaleva, V., Tomperi, T., Poutanen, M. J., & Tervasmäki, T. Politiikka, 63(2).
2020 "The hyperopia of wealth: the cultural legitimation of economic inequalities by top earners" Socio-Economic Review, mwaa047, https://doi.org/10.1093/ser/mwaa047
2020 "From democracy to managerialism: foundation universities as the embodiment of Finnish university policies." Mikko Poutanen, Tuukka Tomperi , Hanna Kuusela, Veera Kaleva & Tuomas Tervasmäki. Journal of Education Policy. https://doi.org/10.1080/02680939.2020.1846080
2020 "Tulot tai ulos? Tulotason yhteys suomalaisten asenteisiin tulo- ja varallisuuserojen hyväksyttävyydestä ja sosiaalietuuksien järjestämisestä." Hanna Wass, Mikko Weckroth, Anu Kantola, Hanna Kuusela & Teemu Kemppainen. Yhteiskuntapolitiikka 85, e-julkaisu 9.10.2020. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140579/YPonline_wassym_201009.pdf?sequence=6&isAllowed=y
2020 Kollaboraatio. Yhteistekijyys nykykirjallisuudessa ja taiteessa. Vastapaino.
2020. "The role of the owner in new capitalist accumulation processes: the case of Finland." Teoksessa M. Benquet & T. Bourgeron (toim.) Accumulating Capital Today. Contemporary Strategies of Profit and Dispossessive Policies. Routledge.
2019 Huipputuloiset. Suomen rikkain promille. Yhdessä Anu Kantolan kanssa. Vastapaino.
2019 "Kenen yliopisto? Tampereen yliopiston henkilöstön näkemyksiä yliopistojen johtamisjärjestelmistä ja itsehallinnosta." Kuusela, Hanna; Harju, Auli; Kaleva, Veera; Poutanen, Mikko; Raipola, Juha; Tervasmäki, Tuomas; Tomperi, Tuukka. Comet, Tampereen yliopisto. Avoimesti saatavilla: https://trepo.tuni.fi/handle/10024/117081
2018 "Consultocracy and Its Discontents: A Critical Typology and a Call for a Research Agenda". Together with Matti Ylönen. Governance. Online first, 30 September, Open access: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/gove.12369
2018 "Learning to Own. Cross-Generational Meanings of Wealth and Class-Making in Wealthy Finnish Families". Sociological Review. Online first, published May 23th. https://doi.org/10.1177/0038026118777698
2018 "Wealth Elite Moralities: Wealthy Entrepreneurs’ Moral Boundaries." Together with Anu Kantola. Sociology. Online first, published May 17th. https://doi.org/10.1177/0038038518768175
2018. "Literature and participatory culture online: literary crowdsourcing and its discontents". Critical Arts.South-North Cultural and Media Studies. Published online 12. Jun. 2018. https://doi.org/10.1080/02560046.2018.1459761
2018 "Vihollinen sisälläni." Teoksessa Melkas Kukku, Löytty Olli (toim.) Toistemme viholliset: Kirjallisuus kohtaa sisällissodan. Tampere: Vastapaino, 108-125.
2017 ”The Material Trajectories of Cultural Texts. The Bookseller of Kabul and the Ahistoric Women of Afghanistan.” Critical Arts. South-North Cultural and Media Studies.
2017 "Konsultit ja kehittäjät työelämässä." Teoksessa Michelsen Torsten et al (toim.) Työelämän perustietoa. Helsinki: Duodecim, 259-268.
2016 ”Collective Writing Projects Online and the Challenges of the Promise Economy.” Camera Obscura: Feminism, Culture, and Media Studies 93, volume 31, number 3, 65-97.
2016. Like “Any Muslim Family That Has Moved to Finland”: The Fallacy of Realistic Reading Practices in the Reception of Parvekejumalat by Anja Snellman. Scandinavian Studies, Volume 87, Number 4, Winter 2015 pp. 489-513.
2016 ”Publisher, Promoter and Genius: The Rise of Curatorial Ethos in Contemporary Literature.” Teoksessa Annette Gilbert (toim.), Publishing as Artistic Practice. Sternberg Press.
2016 “The Forms and Uses of Contemporary Books. Studying the Book as a Mass Produced Commodity and an Intimate Object.” Transformations, Issue no. 27.
2015 ”From Texts to Art Through Appropriation. The Figure of the Author in Finnish Literary Appropriations.” In Nathalie Collé, Monica Latham, David Ten Eyck (eds.), Book Practices and Textual Itineraries 3 / 2013. Nancy: Presses universitaires de Nancy.
2015 ”Konsultit julkisen tiedon yksityistäjinä.” Brunila, Onnismaa, Pasanen (toim.), Koko elämä töihin. Koulutus tietokykykapitalismissa. Tampere: Vastapaino.
2015 Collaborative Processes and the Crisis of Attentiveness. RUUKKU Taiteellisen tutkimuksen kausijulkaisu / RUUKKU Studies in Artistic Research / RUUKKU Tidskrift för konstnärlig forskning, 4/2015, http://www.researchcatalogue.net/view/141545/141546.
2015 Writing Together. Mapping the Terrain of Contemporary Collaborative Writing. Scriptum. Creative Writing Studies 2/2015. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/45242/scriptum2.pdf?sequence=1&isAllowed=y
2015 Neroja ja promoottoreita: kirjalliset kuraattorit nykykirjallisuudessa. Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avain, 2/2015, 35–48.
2015 Ulkoistajan ja yhtiöittäjän käsikirja. Yhdessä Matti Ylösen kanssa. Helsinki: Sorsa-säätiö.
2014 ’Mikä tahansa Suomeen muuttanut muslimiperhe.’ Realistinen lukutapa Anja Snellmanin Parvekejumalien vastaanotossa. Kulttuurintutkimus 31:3, 25–36.
2014 Mikko Lehtonen, Katja Valaskivi & Hanna Kuusela (toim.) Tehtävä kulttuurille. Talouden ja kulttuurin muuttuvat suhteet. Tampere: Vastapaino.
2014 Luovuuden uusi aalto. Teoksessa Mikko Lehtonen, Katja Valaskivi & Hanna Kuusela (toim.) Tehtävä kulttuurille. Talouden ja kulttuurin muuttuvat suhteet. Tampere: Vastapaino.
2013 On the Materiality of Contemporary Reading Formations: The Case of Jari Tervo's Layla. New Formations, Number 78, Summer 2013 , pp. 65-82(18)
2013 Hanna Kuusela & Matti Ylönen. Konsulttidemokratia. Miten valtiosta tehdään tyhmä ja tehoton. Helsinki: Gaudeamus.
2013 Yhtenäisyyttä materian avulla. Muokkautuva kirja tulkintojen rajaajana. Sosiologia, 50:3, 270-284.
2013 Seuraa esinettä - Kirjat liikkuvassa maailmassa. Teoksessa Mikko Lehtonen (toim.) Liikkuva maailma. Tampere: Vastapaino.
2012 Tutkimusta katulampun valossa. Piilossa olevien, kieltäytyvien ja spekuloivien toimijoiden haasteesta Bruno Latourin sosiologialle. Tiede&Edistys 2/2012.
2011 ”’He halusivat juuri sellaisen kirjan.’ Journalistiset sudenkuopat Kabulin kirjakauppiaan tapauksessa.” Teoksessa Sanna Kivimäki (toim.) Journalismikritiikin vuosikirja 2011. Media ja viestintä 1/2011.
2010 "Kabulin kirjakauppias – bestseller keskellä sotaa", Bibliophilos 04/2010.
2009 Kimmo Jylhämö & Hanna Kuusela (toim.). Politiikkaa idiootti. Vastakkainasetteluja Zizekin kanssa. Helsinki: Into-kustannus.
2009 Otto Bruun, Teppo Eskelinen, Ilkka Kauppinen & Hanna Kuusela. Immateriaalitalous. Kapitalismin uusin muoto. Helsinki: Gaudeamus.
2009 Hanna Kuusela & Otto Bruun (toim.). Euroopasta ei mitään uutta. Helsinki: Gaudeamus.
2009 Otto Bruun & Hanna Kuusela: “Illuusio itsekriittisyydestä: miten Euroopan unionin globaali rooli näkyy kauppapolitiikassa?” Teoksessa Hanna Kuusela & Otto Bruun (toim.). Euroopasta ei mitään uutta. Helsinki: Gaudeamus.
2008 Hanna Kuusela & Mika Rönkkö (toim.). Puolueiden kriisi. Helsinki: Like.
2008 Hanna Kuusela & Matti Ylönen. Maailmantalouden ABC. Helsinki: Attac ry.
Matti Kortesoja on yhteiskuntatieteiden tohtori (YTT, sosiologia). Hän työskentelee tutkijatohtorina Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa "Banaali valvonta: Yksityisyysparadoksin syitä ja keinoja sen välttämiseen" (BANSUR) Tampereen yliopiston Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskuksessa (COMET). Hänen tutkimusaiheitaan ovat yhteiskunta- ja kulttuuriteoria, politiikka ja media. Hän tutkii yhteiskuntaa ja valvontaa ja opettaa viestinnän tutkimuksen ja analyysin perusteita.
Kortesoja, Matti (2022). Banalisation of Communications Surveillance in the Debate on Finnish Intelligence Legislation. European Journal of Communication. Advance online publication. <https://doi.org/10.1177/02673231221131662>.
Kortesoja, Matti (2022). Tapaus Vastaamo: Symptomaattinen luenta potilastietosuojan murtumisen yhteiskunnallisista syistä ja seurauksista. Tutkimus & kritiikki, 2(1): 9–32. <https://doi.org/10.55294/tk.v2i1.113346>.
Kortesoja, Matti (2021). Marxismi versus ekonomismi. Johdatus luokkataisteluun teorian alueella. Tutkimus & kritiikki, 1(1), 43–66. <https://doi.org/10.55294/tk.v1i1.95213>.
Adkins, Lisa; Kortesoja, Matti; Mannevuo, Mona & Ylöstalo, Hanna (2019). Experimenting with Price: Crafting the New Social Contract in Finland. Critical Sociology 45(4–5): 683–696. <https://doi.org/10.1177/0896920517740614>.
Kortesoja, Matti; Kunelius, Risto & Heikkilä, Heikki (2019). Lyhyt matka epäisänmaallisuuteen: Valtion ja median suhteet HS:n tietovuotoa koskevassa keskustelussa. Media & Viestintä 42(2): 76–98. <https://doi.org/10.23983/mv.83372>.
Kortesoja, Matti (2015). Articulations of Well-being in Images of Beauty and Health. In Devika Sharma and Frederik Tygstrup (eds.) Concepts for the Study of Culture (CSC), Volume 5: Structures of Feeling: Affectivity and the Study of Culture. Berlin: Walter de Gruyter: 235–242.
Kortesoja, Matti (2016). Power of Articulation: Imagery of Society and Social Action in Structural Marxism and Its Critique. Academic dissertation, University of Tampere.
Kortesoja, Matti (2020). Koronavilkku banaalin valvonnan välineenä. Alusta! Tampere University: <https://www.tuni.fi/alustalehti/2020/09/03/koronavilkku-banaalin-valvonnan-valineena />. (3.9.2020).
Kortesoja, Matti (2015). Althusser ja paluu Marxiin. Alusta! University of Tampere: <http://alusta.uta.fi/artikkelit/2015/06/02/althusser-ja-paluu-marxiin.html>. (2.6.2015).
Kortesoja, Matti (2014). Yhteiskuntaa ja sosiaalista toimintaa kuvaava artikulaation käsite. Alusta! University of Tampere: <http://alusta.uta.fi/artikkelit/2014/02/25/yhteiskuntaa-ja-sosiaalista-toimintaa-kuvaava-artikulaation-kaesite.html >. (25.2.2014).
Kortesoja, Matti (2013). Lacanilainen psykoanalyysi – tiedettä vai ei? Alusta! University of Tampere: <http://alusta.uta.fi/artikkelit/2013/02/26/lacanilainen-psykoanalyysi-tiedetta-vai-ei.html >. (26.2.2013).
Kortesoja, Matti & Herranen, Olli (2016). Kirjasta! Ostettua aikaa. Alusta! University of Tampere: <http://alusta.uta.fi/artikkelit/2016/11/15/kirjasta-ostettua-aikaa.html >. (15.11.2016).
Kortesoja, Matti (2014). Kirjasta! Levoton valokuva. Alusta! University of Tampere: <http://alusta.uta.fi/artikkelit/2015/01/08/kirjasta-levoton-valokuva.html >. (9.1.2015).
Tutkijatohtori & "tutkimuskehittäjän" hallinnollisia tehtäviä, Tampereen Yliopisto; Tuntiopettaja Ludwig-Maximilians-Universität München, Saksa
Visuaalinen mediaviestintä (uutisten ulkoasu, mainonta, verkko- ja sosiaalinen media, graafinen viestintä, jne.)
Lehtori (Visual Culture) Edinburgh Napier University, Skotlanti; Väitöstutkija University of Reading, Englanti; Tuntiopettaja mm. Lahden ammattikorkeakoulussa (nyk. LAB-AMK).
Kaikissa Kouvolan julkisissa suihkulähteissä uiminen. (Myös se oikeustalon takapihan nurkka, jossa on sittemmin ollut vain kukkaistutuksia mahdollisia uimareita karkottamaan.)
Comet-johtoryhmän puheenjohtaja 2022–2023.
Journalismi ja media, mm. mediatalous ja viestintäpolitiikka, mediarakenteet, paikallisjournalismi, kansainväliset vertailut näistä aihepiireistä. Maantieteellisenä kohdealueena mm. Suomi ja Venäjä.
Yliopistotutkija Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa
Tutkimus-ja kehityshankkeiden suunnittelu ja toteuttaminen
Osallistavat ja voimauttavat viestintäkäytännöt, kansalaisten mediataidot digitaalisessa yhteiskunnassa, median murros ja kansalaisten omaehtoinen verkkojulkaiseminen
kts: https://researchportal.tuni.fi/
Visuaalisen journalismin yliopistonlehtori, opetusta ja tutkimusta tällä alueella.
kuvajournalismi, valokuvan historia, datavisualisoinnit
COMET
Yhteiskuntatieteet (journalistiikka, valtio-oppi)
Tutkijatohtori, Trust and Visuality: Everyday Digital Practices (TRAVIS), 2022–2025.
Ohjaaja, visuaalisen journalismin graduseminaari.
Uusitalo, N. ja Niemelä-Nyrhinen, J. (2022). Visuaalinen journalismi ilmastonmuutoksen estetiikan muovaajana. Teoksessa: Ympäristömuutos ja estetiikka, toimittaneet Jukka Mikkonen, Sanna Lehtinen, Kaisa Kortekallio ja Noora-Helena Korpelainen, 236–267. Suomen Estetiikan Seura ry, Helsinki. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/343564
Niemelä-Nyrhinen, J., & Uusitalo, N. (2021). Aesthetic practices in the climate crisis: Intervening in consensual frameworks of the sensible through images. Nordic Journal of Media Studies, 3(1), 164-183. https://doi.org/10.2478/njms-2021-0009
Niemelä-Nyrhinen, J., & Seppänen, J. (2021). Photography as play: examining constant photographing and photo sharing among young people. Visual Communication (OnlineFirst). https://doi.org/10.1177/14703572211008485
Niemelä-Nyrhinen, J., & Seppänen, J. (2020). Visual communion: The photographic image as phatic communication. New Media & Society, 22(6), 1043–1057. https://doi.org/10.1177/1461444819876237
Niemelä-Nyrhinen, J., & Seppänen, J. (2019). Kuvajournalismi ja eettisen kuluttamisen haaste. Media & Viestintä, 42(3). https://doi.org/10.23983/mv.85780
Sopimuksen mukaan.
Tutkimus: päätutkijana NYT!-hankkeessa (SOC) & mukana Reilu media -hankkeessa (ITC, TRIM/COMET)
Medialukutaito, monilukutaito, valokuvanlukutaito, mediakasvatus, pedagogiikka, inkluusio, (haavoittuvat) nuoret.
Tutkin tällä hetkellä ennen kaikkea alaikäisten nuorten ympäristökansalaisuuden mahdollisuuksia (media)yhteiskunnassa sekä seikkailukasvatuksen ja luontosuhteen merkitystä nuorten haluun toimia ympäristön puolesta.
Mediatutkimus (erit. mediakasvatus), nuorisotutkimus, visuaalisen kulttuurin tutkimus ja kasvatustiede.
Dosentti (Jyväskylän yliopisto: nykykulttuuri, erityisesti visuaalinen kulttuuri ja mediakasvatus)
Fransberg, M., Honkatukia, P., Selin, A. & Pienimäki, M. (2022) "Tytöt ja pojat ympäristötoimijoina: ekofeministisiä ja intersektionaalisia tulkintoja". Teoksessa: Kiilakoski, T. (toim.) Kestävää tekoa: Nuorisobarometri 2021. Nuorisotutkimusseura / Nuorisotutkimusverkosto, p. 137-154.
Pienimäki, M.; Marttila, M. & Colliander, M. (2021) "Vegenakkeja ja pyöräilyä" – kyselytutkimus kaupungissa asuvien nuorten ympäristökansalaisuudesta. Nuorisotutkimus 39: 2, 27–45.
Pienimäki, M. (2020) "Participatory Photography Supporting the Social Inclusion of Migrant Youth". Youth Studies.
Pienimäki, M. & Kotilainen, S. (2020) “Media Education for the Inclusion of Vulnerable Youth”. Teoksessa: Hoechsmann, Michael; Carr, Paul R. & Thésée, Gina (toim.) Education for Democracy 2.0: Global Voices for Critical Media Literacy. Boston & Rotterdam: Sense Publishers, 64-82.
Koponen, M. & Pienimäki, M. (2020) "Toward the Transcultural Media Competencies of Migrant Young People". Teoksessa: UNESCO, MILID Yearbook 2017–2018, 145-154.
Pienimäki, M. (2019) “Improving the Wellbeing of At-Risk Youth through Media Participation”. Media Practice and Education, 20:4, 364–377.
Kotilainen, S. & Pienimäki, M. (2019) ”Participation through Public Media: Improving Media Literacy among Vulnerable Youth”. Teoksessa: Ranieri, Maria; Thevenin, Benjamin & Cappello, Gianna (toim.) The International Encyclopedia of Media Literacy: 2 Volume Set. New York: Wiley & Sons, 1–6.
Pienimäki, M.(2018) “Facilitating Creative Media Production through the Pedagogy of Multiliteracies: A Case Study with Vulnerable Young People”. The International Journal of New Media, Technology and the Arts, 13:3, 9–20.
Pienimäki, M. & Kotilainen, S. (2018) ”Youth participation in research on multiliteracies: Ethical perspectives”. Media Education Research, 8:1, 115–132.
Ks. laajemmat julkaisutiedot: https://cris.tuni.fi/
Työskentelen yliopistotutkijana tutkimuskeskus Cometissa. Tutkimukseni käsittelee julkisen keskustelun ja journalismin haasteita digitaalisessa mediaympäristössä. Erityisesti kiinnostukseni kohteena ovat keskustelun sananvapautta, vihapuhetta ja verkkohäirintää, monimuotoisuutta ja dialogia, sekä ihmisoikeuksia, kuten väkivallattomuutta koskevat kysymykset.
Tutkimushankkeet
Työskentelen tällä hetkellä useissa eri tutkimushankkeissa.
Affilioidun myös hankkeisiin:
Tutkimusalueet
Aiempi tutkimus / Previous research
Aiemmin olen työskennellyt tutkijatohtorina Jyväskylän yliopistossa (JYU) 2018-2021 sekä tutkijatohtorina ja väitöskirjatutkijana Tampereen yliopistossa (UTA) tutkimuskeskus Cometissa vuosina 2006-2014 ja 2016-2018. Vuosina 2014-2016 työskentelin vierailevana tutkijana ja asiantuntijana Unescon sananvapausosastolla Pariisissa.
Aiemmat hankkeeni
Olen hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja Viestintä ja kehitys -säätiö Vikesissä vuodesta 2017 alkaen.
Julkaisut ja tutkimusaktiviteetit ovat tarkemmin täällä: https://researchportal.tuni.fi/en/persons/reeta-p%C3%B6yht%C3%A4ri
Taustaltani olen journalisti, jonka työnkuvaan kuului kymmenen vuoden ajan uutis-, ajankohtais- ja featurejournalismi valtakunnallisissa uutismedioissa. Mediatutkijana olen työskennellyt Suomen Akatemian rahoittamissa DIFA (Digital Face) ja NSR-hankkeissa (2019-2021) yhdessä Visuaalisen kulttuurin tutkimuksen professorin Asko Lehmuskallion kanssa. Väitöskirjatutkimustani rahoittaa tällä hetkellä Suomen Kulttuurirahasto. Tutkimusalueeseeni kuuluvat visuaaliset mobiili- ja mediateknologiat sekä sosiaalinen media, erityisesti YouTube.
Työskentelen Viestintätieteiden yksikön päällikkönä
Tavattavissa sopimuksen mukaan.
Tutkimusintressejäni ovat olleet vuosien varrella journalismi historiassa, reportaasi lajityyppinä sekä verkkojournalismi. 2000-luvulla olen tutkinut kansalaisviestintää ja kansalaisosallistumista, paikallisia verkkoyhteisöjä ja kansalaisjournalismia. Myöhemmin ovat kiinnostaneet erityisesti sosiaalinen median käytännöt, sosiaalisen median poliittinen taloustiede, verkkojournalismin liiketoimintamallit, datajournalismi, yksityisyys verkkoviestinnässä sekä journalismi ja virtuaalitodellisuus. Tällä hetkellä tutkin dataistumisen ja verkkoalustojen vaikutuksia kansalaisten viestinnällisiin perusoikeuksiin.
Tutkija, tutkimuskeskus COMET.
Koulutuksen sisältöjohtaja Viestinnän erikoistumiskoulutuksessa Digitaalisen datan hyödyntäminen viestinnässä, mediassa ja journalismissa (2019-2020)
Journalismi; reportaasin lajityyppi, narratiivisuus, multimodaalisuus, verkkojournalismi, hyperlokaali journalismi, verkkojounalismin liiketoimintamallit, datajournalismi, immersiivinen journalismi
Mediatutkimus: verkkoyhteisöt, mediumteoria, sosiaalinen median rakenne- ja käytäntöteoriat, viestinnälliset perusoikeudet ja alustoituminen
Immersiivinen journalismi, tuotanto, narratiivisuus, etiikka
Viestinnälliset perusoikeudet dataistuvassa ja alustoituvassa verkkoympäristössä
Tutkimuskeskus COMET, Viestintätieteiden yksikkö, Informaatioteknologian ja viestinnan tiedekunta.
Tutkin digitaalisen kulttuurin vaikutusta suomalaiseen luontosuhteeseen. Luontokokemuksista kerrotaan entistä enemmän jaettujen kuvien muodossa. Suomalaiset ovat luontokansaa, mutta kuinka digitalisoituva luonto vaikuttaa jaettuun luontoidentiteettiimme?
Kiinnitän huomioni etenkin retkeily- ja luontolifestyle-sisällöntuottajiin, kuten Instagramin vaikuttajiin, keskeisiin hashtageihin sekä Facebookin retkeily- ja luontokuva-aiheisiin keskusteluryhmiin.
Hyödynnän etnografisen tutkimuksen rinnalla tekoälyn tuottamia mahdollisuuksia analysoida suuria kuvamassoja kerralla. Täydennän näillä etnografisen aineistonkeruun havaintoja.
Lisätietoja väitöskirjatutkimuksestani: www.digitaalinenluonto.fi
Luontosuhde, luontokuva, Instagram, sosiaalinen media, suomalainen luontoidentiteetti
Saara Särmä (s. 1975) on feministi, aktivisti, taiteilija ja tutkija, joka valmistui yhteiskuntatieteiden tohtoriksi Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta vuonna 2014. Tamperelainen tohtori, jonka sisällä elää pieni vorssalainen. Särmä hyödynsi kansainvälisen politiikan väitöskirjassaan Junk Feminism and Nuclear Wannabes - Collaging Parodies of Iran and North Korea kuvataidetta menetelmällisenä ajattelun ja analyysin välineenä sekä tutkimuksen esittämisen tapana. Särmä on työskennellyt tutkijana Maanpuolustuskorkeakoulussa ja Tampereen yliopistossa. Hänen tutkimuksellisiin kiinnostuksen kohteisiinsa kuuluvat mm. visuaalisuuden politiikka, huumori ja meemit maailmanpolitiikassa, taideperustaiset metodit ja sukupuolittunut nettiviha, johon hän paneutuu myös taiteellisessa työssään.
Feministisen ajatushautomo Hatun perustaja ja johtaja Särmä on tullut tunnetuksi meillä ja maailmalla ”Congrats, you have an all male panel!” tumblr-sivusta, jossa on julkaistu yli 2000 miespaneelia. Koneen Säätiön rahoittamassa Naiset esiin! -hankkeessa hän on yhdessä Hatun muiden johtajien Vehkoon ja Meriläisen kanssa voimaannuttanut satoja naisia kiroiluiltamien ja kehtaamiskoulutusten muodossa ja tuonut naisten asiantuntemusta esiin monin eri tavoin. Yhdessä Rosa Meriläisen kanssa Särmä kirjoitti teoksen Anna mennä - opas hauskempaan elämään (Kustantamo S&S, 2016).
Särmä kirjoittaa kolumneja Aamulehteen ja Yleisradiolle.
Tutkijatohtori, Suomen Akatemian rahoittama Making Meaning Out of Meme-making – the Politics of Online Image Circulation (MEMEPOL) hanke, 2019-2022.
Akateemiset vertaisarvioidut
2020. “Collaging as an emancipatory pedagogical tool” teoksessa Strausz Erzsebet, Shine Choi, & Anna Selmeczi (toim.) Critical Methods in Studying World Politics: Creativity and Transformation. New York: Routledge, Interventions series.
2019. Anni Kangas, Daria Krivonos, ja Inna Perheentupa kanssa. “Smashing containers, queering the international through collaging”. International Feminist Journal of Politics 21(3), pp. 355–382.
2018. “Collaging visual digital security spectacles” teoksessa Vuori, Juha & Rune Saugmann Andersen (toim.) Visual Security Studies - Sights and Spectacles of Insecurity and War. Routledge, New Security series pp. 150-171.
2018. “Runo- ja kollasitehtävä opetusvälineinä” teoksessa Aino-Maija Hiltunen, Anu Laukkanen, Sari Miettinen, Tuija Saresma, Hanna Ojala (toim.) Feministisen pedagogiikan ABC. Vastapaino, pp.251-260.
2017. “Nuclear wannabes and the worldly relevance of artistic methods” Andrew Hom (toim.) foorumi: “A Bridge too far”? On the scholarly impact of worldly relevance for International Relations. International Studies Review 19(4): 692-721.
2016. “Congrats, you have an all male panel! A personal narrative” International Feminist Journal of Politics 18(3), pp. 470-476.
2016. “Collaging Internet Parody Images – An Art-Inspired Methodology For Studying Visual World Politics” teoksessa Hamilton Caitlin & Laura J. Shepherd (toim.) Understanding Popular Culture and World Politics in the Digital Age. Routledge, pp. 175-188.
2016. Marjaana Jauholan kanssa. “Reflecting Realities and Creating Utopias - Early Career Feminists (Un)Doing International Relations in Finland” teoksessa Godoy-Pressland, Amy & Rachel Thwaites (toim.) Feminist Beginnings: Being an Early Career Feminist Academic in a Changing Academy. Basingstoke: Palgrave, pp. 141-165.
2014. ”Hömppäfeminismi ja kollaasin taito - omaelämäkerrallisia seikkailuja maailmanpolitiikan tutkimuksen marginaaleissa.” Kosmopolis 44:3-4, pp. 112-125.
2014. Väitöskirja: Junk feminism and nuclear wannabes - collaging parodies of Iran and North Korea. Acta Universitatis Tamperensis: 1961. Tampere University Press.
2012. “Feminist interdisciplinarity and gendered parodies of nuclear Iran” teoksessa Aalto Pami, Sami Moisio & Vilho Harle (toim.) Global and Regional Problems: towards an Interdisciplinary Study. Aldershot: Ashgate, pp. 151-170.
Tietokirjallisuus
2019. “Feministinen aktivismi ja radikaali hauskuus.” Ohisalo, Maria & Arno Kotro (toim.) Sinua on petetty – tasa-arvo ei ole valmis. Into Kustannus.
2019. “Radikaaleinta on toivo.” Teoksessa Mitä tapahtuu huomenna ihmiselle. WSOY & Ellun Kanat.
2016. Rosa Meriläisen kanssa: Anna mennä! – opas hauskempaan elämään. Kustantamo S&S.
2016. Rosa Meriläisen kanssa: “Suomen Naiset” ja “Feminismi vapauttaa kaikki” Teoksessa Kaikki tasan! Pamfletti epätasa-arvosta. Nuorgam et. al. (toim). Into kustannus.
Olen viestinnän ja journalismin tutkija. Terveysviestintä on vahvin erikoistumisalueeni, mutta olen tutkinut myös journalismin sukupuolta ja poliittista journalismia.
Toimin myös Oulun yliopiston humanistisen tiedekunnan terveysviestinnän, politiikan journalismin sekä viestinnän /journalimin ja sukupuolen tutkimuksen dosenttina.
Olen toiminut vuodesta 2010 Tampereen yliopiston Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön JUKO ry:n pääluottamusihmisenä. Edustan kaikkia JUKOon kuuluvien akavalaistem ammattiliittojen jäseniä. JUKOn jäsenjärjestöistä lisätietoja JUKOn sivulta.
Kriisiviestintä Pirkanmaan terveydenhuollossa
Tutkimushankkeessa selvitetään yhdessä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa terveydenhuollon koronaviestintää. Lisätietoja mediatiedotteesta.
Korruption tunnistaminen ja torjunta ryhmien ja yhteiskuntien dynamiikan näkökulmasta
Projekti on Ryhmien ja yhteiskuntien dynamiikka -ajatuspajan tieteellinen ja taiteellinen hanke, jossa tarkastellaan korruptiota organisaatioiden perustehtävän vinoutumisen näkökulmasta. Osallistun hankkeeseen tutkimalla yhtä tapausta rakenteellisen korruption näkökulmasta. Lisäksi osallistun ajatuspajan Kansallinen dynamiikka -verkkolehden toimitustyöhön. Koneen Säätiö on myöntänyt hankkeelle rahoituksen vuosiksi 2020 - 2022.
NEGATE - tietämättömyyden tilassa
Tutkin Negate-projektin terveys-alaprojektissa sitä, miten asiantuntijatietoa kyseenlaistetaan terveydenhuollossa. Empiirisessä tutkimuksessa selvitetään, miten terveydenhuollon asiantuntijat tunnistavat ja ymmärtävät sosiaalisen median lääketieteellisen tiedolle ja institutionaaliselle auktoriteetille tuottaman muutospaineen
Päättyneet tutkmusprojektit
Terveysviestintä sosiaalisessa mediassa
Suomen Akatemian rahoittama tutkijatohtori-projekti 2011-2015
Vaalirahakriisi: median ja politiikan suhteet murroksessa 2010
Tasa-arvo, journalismi ja suomalaisten naistoimittajien urakehitys
Terveysjournalismin teoria ja sanomalehden sairaala Väitöskirjan Sairas juttu verkkoversio
Terveysviestintä, terveydenhuollon viestinnän digitalisoituminen, sosiaalinen media, journalismi, journalismi ja sukupuoli, poliittinen journalismi
Viestintä, journalismin tutkimus
Pääluottamusmies, JUKO ry, 2010-
Varapuheenjohtaja, Health Communication Working Groupp, The International Association for Media and Communication Research, IAMCR, 2019
Työskentelen tutkijatohtorina Tampereen yliopiston Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa. Väittelin yhteiskuntatieteiden tohtoriksi vuonna 2020. Olen valmistunut filosofian maisteriksi mediakulttuurin maisteriohjelmasta vuonna 2009. Aikaisemmin olen työskennellyt myös toimittajana ja copywriterina.
Tällä hetkellä työskentelen tutkijana Kohti datavetoista tuotantoajattelua -hankkeessa (KODA 2023-2025), jossa tarkastellaan dataistumisen vaikutuksia suomalaisten elokuva- ja televisiotuotantojen päätöksentekoprosesseihin ja käsikirjoittamiseen. Tavoitteena on tutkia, millaisena toimijana data näyttäytyy alan tuotantoprosesseissa ja millaisia edellytyksiä datavetoisella tuotantoajattelulla on. Tutkimuksessa kerätään haastatteluaineisto alan eri ammattiryhmiltä ja etnografinen kenttäaineisto kolmen tuotannon suunnittelupalavereista ja kuvauksista. Hanketta rahoittaa Helsingin Sanomain säätiö.
Tutkimuskohteitani ovat sosiaalinen media ja verkkokeskustelut, journalismin sisällöt ja mediatyö.
Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskus COMET
Mediatutkimus, journalismin tutkimus, kulttuurintutkimus
Olen työskennellyt tutkijana Tampereen yliopistossa vuodesta 2010 lähtien. Väitöskirjatutkimuksessani ”Prekarisaation tunnemaisema – Vastustavat taktiikat, tunnelmat ja elämänpolitiikka verkon julkisuudessa” (2020) tutkin nimettömästi käytyjen verkkokeskustelujen yhteiskunnallista luonnetta ja merkitystä sekä sosiaalisen median alustojen ja nimettömästi käytettyjen keskustelupalstojen erilaisia toimintalogiikoita. Tarkastelin väitöskirjassani esimerkiksi verkossa ilmeneviä vastustavia taktiikoita, verkkokeskustelujen kautta ilmenevää elämänpolitiikkaa ja radikaalin ajattelun levittämistä sekä yleisen epävakauden, prekarisaation, käsittelyä verkkokeskustelujen intiimissä julkisuudessa.
Aikaisemmissa projekteissani olen tutkinut muun muassa journalistisen median toimijuutta talouskysymyksissä Flows of Power: Media as Site and Agent of Politics -hankkeessa (Suomen Akatemia 2020-2021), visuaalisuutta verkossa, politiikan verkkojulkisuuksia, journalistista työtä sekä nuorten aikuisten lukemiskäytäntöjä. Uudet lukemisyhteisöt, uudet lukutavat (2010-2012) Tutkimuksen tulokset julkaistiin Lukemisen tavat -kirjassa sekä erillisessä tutkimusraportissa .
Tutkimustyöni keskeisenä tavoitteena on yhdistää digitaalisen median käytöstä tehdyt empiiriset havainnot yhteiskuntatieteiden ja mediatutkimuksen teoreettisiin nykykeskusteluihin.
Vainikka, Eliisa; Kanner, Antti; Era, Riikka; Harju, Auli; Koivunen, Anu; Seuri, Olli & Mäkelä, Eetu (2020). Kilpailukykyloikasta ruutitynnyriin. Metaforat ja affektiivisuus poliittisen kriisin journalismissa. Media & viestintä 43(4), 247–271. https://doi.org/10.23983/mv.100616
Vainikka, Eliisa (2020). Prekarisaation tunnemaisema – Vastustavat taktiikat, tunnelmat ja elämänpolitiikka verkon julkisuudessa. Akateeminen väitöskirja. Tampere: Tampereen yliopisto. Linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1637-2
Vainikka, Eliisa (2020). The anti-social network: Precarious life in online conversations of the socially withdrawn. European Journal of Cultural Studies, 23(4), 596–610. https://doi.org/10.1177/1367549418810075
Vainikka, Eliisa (2019). Naisvihan tunneyhteisö: Anonyymisti esitettyä verkkovihaa Ylilaudan ihmissuhdekeskusteluissa. Media & viestintä 42(1), 1–25. https://doi.org/10.23983/mv.80179
Vainikka, Eliisa; Noppari, Elina; Seppänen, Janne (2017). Exploring tactics of public intimacy on Instagram. Participations: journal of audience and reception studies. 14(1), 108–128.
Herkman, Juha; Vainikka, Eliisa (2012). Lukemisen tavat: lukeminen sosiaalisen median aikakaudella. Tampere: Tampere University Press.
Kaikki julkaisuni löytyvät Tunicrisistä sekä ORCID:istä 0000-0002-4761-1314.
institutionaalisen vuorovaikutuksen ja relationaalisen kuuntelemisen tutkiminen SAprojektissa (2017-2021; sosiaalityö, julkisokeus, viestintä) Suostumus ja vastustus lapsen huostaanottoprosessissa. Vuonna 2020 on myös käynnistynyt yhteistyö HEUNIn kanssa, jossa mm. tutkitaan käräjätuomareiden käsityksiä kuuntelemisesta etäoikeudenkäynneissä.
institutionaalinen vuorovaikutus, kuunteleminen, oikeussaliviestintä
Sopimuksen mukaan
Olen työskennellyt Tampereen yliopistossa erilaisissa journalismiin liittyvissä opetus- ja tutkimustehtävissä vuodesta 2007. Nykyisin toimin projektitutkijana (50 %) tutkimuskeskus COMETin projektissa Journalistinen yleisötyö digiympäristössä. Projektissa perehdytään tutkijoiden, toimittajien ja opiskelijoiden yhteistyönä siihen, mitä yleisötyö merkitsee, miten sitä tehdään ja miten sitä voisi kehittää digitaalisessa ympäristössä. Samalla teen väitöskirjaani politiikan journalismin viimeaikaisista muutoksista Suomessa.
Aiemmin olen perehtynyt muun muassa journalistien ammattiarvoihin Worlds of Journalism Studyssa, tutkinut Jokelan ja Kauhajoen koulusurmien mediakäsittelyä ja toiminut journalistiikan tuntiopettajana sekä lehtorin sijaisena. Ennen akateemista uraani työskentelin opintojen ohessa ja niiden jälkeen kolmisen vuotta journalistina.
Koordinoin COMETin projektia Journalistinen yleisötyö digiympäristössä. Toimin myös yliopiston Venäjän ja Kiinan osaamiskeskuksessa TaRCissa johtoryhmän jäsenenä ja webmasterina.
Politiikan journalismi, journalismin muutos, journalismin etiikka ja median vastuullisuuskysymykset, kriisijournalismi
Politiikan journalismi, journalismin muutos, journalistiset ammattiarvot ja -käytännöt
COMET
Media- ja viestintätieteet
Kunniamaininta Tampere University Pressin Vuoden kirja 2010 -kilpailussa teoksesta Journalism and School Shootings in Finland 2007–2008 (yhdessä Pentti Raittilan ja Kari Koljosen kanssa)
Ainejärjestö Vostokin valitsema Vuoden opettaja 2008
Pyrin tutkimuksissani selvittämään journalismia ja sen muutoksia osana yhteiskuntaa.
Media- ja viestintätieteellisen seuran Mevi ry:n hallituksen jäsen 2022-
Tampereen yliopiston tieteentekijät ry:n hallituksen jäsen ja tiedottaja 2012-15
Väliverronen, Jari. (2022). Boundaries in Motion? Finnish Political Journalists’ External and Internal Boundary Work in a Time of Change. Journalism Studies (e-pub ahead of print).
Väliverronen, Jari. (2022). Political Journalism Content in a New Era: The Case of Finnish Newspapers, 1995–2015. European Journal of Communication (e-pub ahead of print).
Ramaprasad, Jyotika; Hanitzsch, Thomas; Lauk, Epp; Harro-Loit, Halliki; Hovden, Jan Fredrik; Väliverronen, Jari & Craft, Stephanie. (2019). Ethical Considerations: Journalists' Perceptions of Professional Practice. Teoksessa Hanitzsch, Thomas et al. (toim.) Worlds of Journalism: Journalistic Cultures around the Globe. New York: Columbia University Press, 199–232.
Heikkilä, Heikki & Väliverronen, Jari. (2019). Media Accountability in the Era of Fake News: Journalistic Boundary Work and Its Problems in Finland. Teoksessa Eberwein, Tobias; Fengler, Susanne & Karmasin, Matthias (toim.) Media Accountability in the Era of Post-Truth Politics: European Challenges and Perspectives. Routledge Studies in European Communication Research and Education 15. London: Routledge, 55–68.
Väliverronen, Jari & Heikkilä, Heikki. (2018). Finland: The Empire Renewing Itself. Teoksessa Eberwein, Tobias, Fengler, Susanne & Karmasin, Matthias (toim.) The European Handbook of Media Accountability. London: Routledge, 73–79.
Ahva, Laura; van Dalen, Arjen; Hovden, Jan Fredrik; Kolbeins, Guðbjörg Hildur; Löfgren Nilsson, Monica; Skovsgaard, Morten & Väliverronen, Jari. (2017). A Welfare State of Mind? Nordic Journalists' Conception of Their Role and Autonomy in International Context. Journalism Studies 18(5): 595–613.
Fengler, Susanne; Eberwein, Tobias; Alsius, Salvador; Baisnée, Olivier; Bichler, Klaus; Dobek-Ostrowska, Boguslawa; Evers, Huub; Glowacki, Michal; Groenhart, Harmen; Harro-Loit, Halliki; Heikkilä, Heikki; Jempson, Mike; Karmasin, Matthias; Lauk, Epp; Lönnendonker, Julia; Mauri, Marcel; Mazzoleni, Gianpietro; Pies, Judith; Porlezza, Colin; Powell, Wayne; Radu, Raluca; Rodriguez, Ruth; Russ-Mohl, Stephan; Schneider-Mombaur, Laura; Splendore, Sergio; Väliverronen, Jari & Zambrano, Sandra Vera. (2015). How Effective Is Media Self-Regulation? Results from a Comparative Survey of European Journalists. European Journal of Communication 30(3), 249–266.
Jaakkola, Maarit; Hellman, Heikki; Koljonen, Kari & Väliverronen, Jari. (2015). Liquid Modern Journalism with a Difference: The Changing Professional Ethos of Cultural Journalism. Journalism Practice 9(6), 811–828.
Lauk, Epp; Harro-Loit, Halliki & Väliverronen, Jari. (2014). Media Accountability through the Eyes of Journalists: Feedback, Responsiveness, Interaction. Teoksessa Fengler, Susanne et al (toim.) Journalists and Media Accountability: An International Study of News People in the Digital Age. New York: Peter Lang, 83–98.
Väliverronen, Jari; Koljonen, Kari & Raittila, Pentti. (2012). Vital Explanations or Harmful Gossip? Finnish Journalists’ Reflections on Reporting the Interpretations of Two School Shootings. Teoksessa Muschert, Glenn W. & Sumiala, Johanna (toim.) School Shootings: Mediatized Violence in a Global Age. Bingley: Emerald, 161–180.
Näet kaikki julkaisuni TUNICRIS-tietokannasta.
etäyhteydet
Teen väitöstutkimusta aiheesta Moniääninen journalismi - ihanne, määre ja mahdollisuus. Koulutus: FM Jyväskylän yliopistosta v. 2014, YTK Tampereen yliopistosta v. 2009, pääaineena tiedotusoppi/journalistiikka. Työkokemus toimittajan tehtävistä.
Väitöstutkimus
Moniääninen journalismi, sovittelujournalismi, dialogisten menetelmien soveltaminen journalismissa, journalistinen analytiikka
Mitä usein käytetty luonnehdinta ’moniääninen journalismi’ tarkoittaa? Miten suomalaiset mediat ja toimittajat ymmärtävät käsitteen? Entä voiko moniäänisyyttä mitata ja miten mittaaminen auttaa tekemään entistä parempaa ja monipuolisempaa journalismia?
Väitöstutkimukseni sisältää kokonaisuuden, joka lähtee liikkeelle 1) moniäänisyyden käsitteen teoreettisesta ja käytännöllisestä viitekehyksestä, etenee 2) kehityshankkeeseen, jossa kehitetään luonnollisen kielen käsittelymenetelmiä hyödyntävää data-analytiikkatyökalua, Moniäänisyysmittaria, ja 3) päätyy kokeilemaan sen käyttöä toimituksissa sekä kartoittamaan moniäänisen journalismin haasteita ja mahdollisuuksia yhdessä toimittajien kanssa.
Käytännöllisessä ympäristössä kehitettävä Moniäänisyysmittari on ainutlaatuinen mittaus- ja analysointipalvelu, joka vastaa toisaalta mediatalojen itsensä tunnistamiin moniäänisyyden tarpeisiin, mutta toisaalta ohjaa toimittajia myös uusien kysymysten ja laajempien journalismin laatua koskevien pohdintojen pariin.
Väitöstutkimukseni linkittyy sekä journalistiikkaan että tietojenkäsittelytieteisiin, jotka ovat Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnan vahvat osaamisalueet. Erillisistä hankkeista koostuvan väitöstutkimuksen tulokset hyödyttävät paitsi molempia tutkimusaloja, myös media-alaa, jota yhteiskunnan moniarvoistuminen, polarisaatio ja erilaiset moninaisuuden kysymykset yhä voimakkaammin haastavat.
Journalismin, median ja viestinnän tutkimusyksikkö Comet
Keski-Suomen Journalistit, pj
Ylikoski, Matleena (2014). Journalismikritiikki suomalaisissa blogeissa. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/44684/URN:NBN:fi:jyu-201411173282.pdf;sequence=1
Ylikoski, Matleena (2015). Vahtikoirien verkkovartijat, teoksessa Kuutti, Heikki (toim.) Todenmukainen journalismi. Jyväskylä: Grano. S. 221-238.
Hautakangas, Mikko; Vuolanto, Pia & Ylikoski, Matleena (2020). Sovittelujournalismin keinoin vaikeiden aiheiden kimppuun. Teoksessa Heikkilä, Mari & Tammi, Tuukka (toim.) Viheliäs tiede - ja muita vaikeita uutisia. Tallinna: Vastapaino. S. 33-56.