JULKAISUVAPAA 17.3.2010 KLO 14
Suomalaiset tv-ohjelmat eivät kosketa maahanmuuttajia
Suomalaiset televisio-ohjelmat eivät toistaiseksi liiemmin puhuttele Suomessa asuvia maahanmuuttajia. Ohjelmat on usein tehty ajattelematta, että katsojana voi olla muualta muuttanut pakolainen tai turvapaikanhakija, joka kokee ohjelman tavan esittää omaa kulttuuriaan loukkaavaksi. Käsittelytapa voi saada maahanmuuttajakatsojan tuntemaan itsensä ulkopuoliseksi. Loukkaavaa on myös se, jos maahanmuuttajat niputetaan ohjelmissa yhdeksi ja samaksi massaksi, eikä yksilöiden välisiä eroja tuoda esiin.
Tulokset käyvät ilmi Tampereen yliopiston Journalismin tutkimusyksikössä tehdystä maahanmuuttajien television katselua koskeneesta tutkimuksesta. Ryhmähaastatteluihin osallistui yhteensä 54 maahanmuuttajataustaista ja 18 syntyperäistä suomalaista.
– Esimerkiksi muista Euroopan maista muuttaneet kokevat, että heitä koskevia asioita ei Suomen televisiossa käsitellä lainkaan, vaan maahanmuuttajuus yhdistetään ainoastaan ei-eurooppalaisuuteen ja pakolaisuuteen, kertoo tutkija Mari Maasilta.
Kiinnostusta Suomen televisiota kohtaan maahanmuuttajien keskuudessa kuitenkin on, vaikka sitä ei aina jaksetakaan seurata. Televisio koetaan välineeksi, jonka kautta voi raottaa ovea uuteen kulttuuriin. Tutkimukseen osallistuneet toivovat lisää muun muassa ohjelmia, joiden avulla voisi tutustua suomalaiseen arkeen.
Suurin osa haastateltavista seuraa sekä suomalaisia että entisen kotimaansa televisiokanavia. Niiden ohjelmatarjonnat täydentävät toinen toisiaan, sillä esimerkiksi suomalaiset uutiset eivät kerro riittävästi entisen kotimaan tapahtumista. Suomalaisten uutisten avulla taas pyritään saamaan selvää omaan arkielämään liittyvistä asioista. Myös suomen kielen oppimisen kannalta television katselua pidetään hyödyllisenä.
Sekä syntyperäiset suomalaiset että maahanmuuttajat toivovat tulevaisuudessa näkevänsä televisiossa ennen kaikkea sellaisia ohjelmia, joissa eri maista ja kulttuureista tulevat ihmiset esiintyvät ensisijaisesti toimittajina, näyttelijöinä ja viihdyttäjinä, eivät niinkään maahanmuuttajina. Esimerkiksi tv-sarjoissa ja viihdeohjelmissa pitäisi haastateltavien mukaan olla esiintyjiä kaikista Suomen väestöryhmistä.
Tulos tukee monissa Euroopan maissa omaksuttua kulttuurista moninaisuutta korostavaa ohjelmapolitiikkaa, jonka mukaan maahanmuuttajille ei tarjota omia erityisohjelmia vaan pyritään tekemään ohjelmia, jotka kiinnostaisivat tasapuolisesti kaikkia. Teknisillä ratkaisuilla, kuten suomenkielisellä tekstityksellä, voitaisiin ohjelmien vastaanoton kynnystä maahanmuuttajien keskuudessa vielä madaltaa.
Lisätietoa: Mari Maasilta, Journalismin tutkimusyksikkö, Tampereen yliopisto,
Puh. (03) 3551 6027 tai 050 561 3207, mari.maasilta@uta.fi
Tutkimushankkeen kuvaus
Hankkeessa selvitettiin yhtäältä Suomen maahanmuuttajien mediakäyttöä ja toisaalta heidän sekä suomalaisen valtaväestön suhdetta journalismin tapaan käsitellä maahamme viime vuosikymmeninä muuttaneita väestöjä. Molempien näkökulmien tavoitteena on tuottaa tietoa joukkoviestinnän merkityksestä suomalaisten ja tänne muuttaneiden keskinäiselle ymmärrykselle ja vuorovaikutukselle.
Mediankäyttötutkimuksessa haastateltiin kyselylomakkeen avulla 434 Tampereella ja Helsingissä asuvaa maahanmuuttajaa. Kysymykset koskivat television, radion, lehtien ja internetin käyttöä sekä tiedonsaantia niin Suomen kuin entisen kotimaan asioista.
Suomalaisten maahanmuuttoa ja monikulttuurisuutta käsittelevien televisio-ohjelmien vastaanottoa tutkittiin 15 haastatteluryhmässä, jotka koostuivat joko pelkästään maahanmuuttajista, kantasuomalaista tai sekä maahanmuuttajia että kantasuomalaisia.
Tutkimuskysymykset
1. Maahanmuuttajien median käyttö
Kuinka tärkeällä sijalla maahanmuuttajien arkielämässä ovat toisaalta perinteiset mediat, kuten televisio, radio ja sanomalehdet, ja toisaalta uudet mediat, kuten internet ja satelliittitelevisio? Mitä kautta Suomessa asuvat maahanmuuttajat saavat tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta, maahanmuuttajia koskevista tai omaa kotimaataan käsittelevistä asioista? Mitä viihdevälineitä he käyttävät? Miten media edesauttaa tai hidastaa maahanmuuttajien kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan? Miten media osallistuu transnationaalien suhteiden ja yhteisöjen luomiseen ja ylläpitämiseen?
2. Maahanmuuttajien ja suomalaisen valtaväestön tulkinnnat suomalaisista mediasisällöistä
Eroavatko suomalaisen valtaväestön ja maahanmuuttajien tulkinnat suomalaisista televisio-ohjelmista? Millaisia eroja on eri sukupuolta, ikäryhmää, koulutustaustaa tai etnistä alkuperää edustavien yleisöjen tulkinnoissa? Minkälaisia ajatuksia maahanmuuttoa ja monikulttuurisuutta käsittelevät asiohjelmat, televisiosarjat ja mainokset herättävät toisaalta suomalaisessa valtaväestössä ja toisaalta maahanmuuttajien keskuudessa?
3. Suomalaiset tutkimustulokset muualta Euroopasta saatuihin verrattuna
Monikulttuurisuuden ja median tutkimusta on monissa Euroopan maissa tehty jo kauan verrattuna suomalaiseen tutkimukseen. Mitkä ovat kansainvälisen etnisyyteen ja mediaan liittyvän tutkimuksen keskeiset tulokset? Millaisia käytännöllisiä monietnisen yleisön tavoittamiseen tähtääviä kehitysprojekteja on toteutettu, ja millaisia ovat niistä saadut kokemukset? Kansainvälisten kokemusten pohjalta voidaan arvioida suomalaisen median ja mediavastaanoton erityispiirteitä monikulttuurisuuden näkökulmasta.
Kansainvälinen yhteistyö
Projekti tekee yhteistyötä Hollannin, Iso-Britannian, Espanjan, Ranskan ja Saksan vastaavaa tutkimusta tekevien mediatutkijoiden kanssa. Kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa järjestetään projektin lopuksi Suomessa ytheistyöseminaari, jossa arvioidaan eri maiden tutkimustuloksia ja kehitysprojekteja.
Tutkimuksen raportointi
Hankkeen loppuraportti: Mari Maasilta: Suomen televisio ja monikulttuuriset yleisöt. Tampere University Press, 2010 julkaistaan 17.3.2010.
Maahanmuuttajien mediankäyttöä käsittelevä väliraportti Maahanmuuttaja mediankäyttäjänä valmistui lokakuussa 2008. Raportti löytyy myös osoitteesta http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/65408/978-951-44-7529-0.pdf?sequence=1
Molempia kirjoja voi tilata osoitteesta: Tiedekirjakauppa TAJU, puh. 040 190 9800, taju@uta.fi tai http://granum.uta.fi.
Kesto: 1.12.2007-31.12.2009
Vastaava tutkija: Mari Maasilta, (03) 3551 6027, mari.maasilta@uta.fi
Muut tutkijat: Anna Simola ja Heidi af Heurlin.
Yhteistyötaho: Helsingin Sanomain Säätiö