Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaiset journalistiset prosessit, käytännöt ja toimijat vahvistuvat tai heikentyvät taantuman ja laman aikana. Tavoitteena on niin ikään hahmottaa käytäntöjä ja ratkaisumalleja, jotka vahvistaisivat laatujournalismin mahdollisuuksia tulevaisuudessa.
Edellisen, 1990-luvun laman vaikutukset, kuten sanomalehtien levikkien pysyvä lasku ja ilmoitustulojen suhteellisen osuuden pieneneminen sanomalehtien tuloista, muokkasivat suomalaisen mediakentän rakenteita. Lamaa seurasi taloudellisesti menestyksekäs vaihe, jonka aikana erityisesti internet, mobiiliviestimet ja television digitalisointi ovat tuoneet merkittäviä muutoksia mediakenttään. Nämä tekijät nousevat nykytilanteessa keskeisiksi journalismin vahvistumisen ja selviytymisen kannalta. Kuka maksaa yhteiskunnallisen tiedon tuottamisen, jos journalistiset yritykset laman vuoksi heikkenevät samaan aikaan kun erityisesti nuoret kokevat uutiset verkon kautta saataviksi ilmaishyödykkeiksi? Millaista journalismia tuotetaan perinteisten journalististen välineiden ulkopuolella, ja kuka tuottaa uutisia välittävien ilmaispalvelujen käyttämän uutismateriaalin, jos journalistiset organisaatiot heikkenevät?
Tutkimus toteutetaan kolmiportaisesti ja monimetodisesti (tilastot, haastattelut, media-aineistot, asiantuntijapaneeli) niin, että tutkimuksen jälkimmäisissä vaiheissa hyödynnetään edellisten vaiheiden tuottamia tuloksia.
Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa kerätään määrällistä tietoa konkreettisista muutoksista (mm. mainostulot, toimittajien määrät). Samalla luodaan myös katsaus kansainvälisiin tutkimuksiin ja niiden tuloksiin. Tutkimuksen toisessa vaiheessa selvitetään journalistisia tapausaineistoja analysoimalla, millaisia muutoksia lähteiden käytössä on nähtävissä ja kuinka erilaiset verkkomedian aineistot ja lobbaustekstit tulevat osaksi journalistisia juttuja. Lähdekäytäntöjä sekä journalistisessa työprosessissa tapahtuneita muutoksia selvitetään myös haastattelemalla toimittajia ja päälliköitä mediayrityksissä. Lisäksi haastatellaan erilaisten järjestöjen ja lobbausryhmien edustajia. Tarkoituksena on näin hahmottaa prosessin kokonaisuus ja kehityssuunnat myös tiedottajien ja lobbausryhmien puolelta. Tutkimuksen kolmannessa vaiheessa analysoidaan kahdessa edellisessä vaiheessa koottujen aineistojen pohjalta saatuja tuloksia ja alustavia päätelmiä asiantuntijapaneelin kanssa. Asiantuntijapaneeli koostuu media-alan asiantuntijoista mutta myös alan ulkopuolisista asiantuntijoista. Paneelin työskentelymuotoina ovat osanottajamäärältään rajattu asiantuntijaseminaari. Tutkimus käynnistyi vuoden 2009 lopulla, ja tutkimusraportti julkaistaan vuoden 2011 alussa.
Raportti:
Nikunen, K. (2011) Enemmän vähemmällä: laman ja teknologisen murroksen vaikutukset suomalaisissa toimituksissa 2009-2010. Tampereen yliopisto: CMT.
http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/65750/enemman_vahemmalla_2011.pdf?sequence=1
Artikkelit:
Losing My Profession: Age, Experience and Expertise in the Changing Newsroom. Journalism Nov 17 2013, available here
Ikään katsoen: Talouslaman vaikutukset suomalaisissa toimituksissa. Kivimäki, S. (toim.) Journalismikritiikin vuosikirja 2011. Media & Viestintä 1/2011.
Konferenssipaperit:
Nikunen, K. (2010) More with less: recession experienced in the newsroom of the Finnish Public Service. Paper presented in RIPE conference, London 09.09.2010
Vehmas, S. & Nikunen, K. (2010) News rooms lost? Experiences of recession and strategies of survival in the Finnish news papers – ECREA, 3rd European Communication Conference 12-15 October 2010 – 15.10.2010.
Nikunen, K. (2011) Fast and connected: the emergence of individualist knowledge in newsrooms after recession.
IAMCR conference 13.07.2011-17.07.2011, Istanbul.
Nikunen, K. (2010) Mitä lama tekee journalismille? Viestinnän päivät, Tampere 12.02.2010.
Vastaava tutkija:
Kaarina Nikunen,
kaarina.nikunen@uta.fi
Puh. 045 6363 458
Muut tutkijat:
Susanna Vehmas
susanna.vehmas@uta.fi
Puh. (03) 3551 8056
Yhteistyötaho:
Helsingin Sanomain Säätiö
Projektikausi: 2009-2011