Datafikaation kontekstissa lasten ja heidän tietojensa suojelemisesta ja toisaalta lasten osallistamisesta digitaalisissa ympäristöissä on tullut yhä tärkeämpiä tutkimusaiheita. Paradoksaalisesti sekä huoltajat että muut läheiset aikuiset tuottavat lapsista paljon tietoa sovelluksiin ja sosiaalisen median alustoille muun muassa sharenting-ilmiön kautta. Vanhempien motivaatiot jakaa lapsistaan tietoa eri alustoille liittyvät muun muassa affektiiviseen perhevalokuvien perinteeseen ja suojelua korostavaan intiimiin valvontaan. Samalla digitaaliset ympäristöt kuitenkin kietoutuvat lasten mahdollisuuksiin ja oloihin arkielämässä, minkä vuoksi lasten osallistumisoikeuksien tulisi olla yhtä vahvasti esillä kuin suojelemisen tarpeenkin. Samaan aikaan sosiaalisen median minäesityksistä on tullut osa vaikuttajamarkkinointia, jossa muun muassa äitibloggaajat tasapainoilevat autenttisuuden ja kaupallisuuden välimaastossa.
Tutkin, miten alustoituneessa promootiokulttuurissa hyödynnetään lapsuuden viattomuuden merkityksiä sekä kaupallisessa että yhteiskunnallisessa promootiossa ja millaista toimijuutta lapsilla on sharenting-ilmiön kontekstissa.
Artikkelimuotoisessa väitöskirjassani tarkastelen ilmiötä neljän eri tapaustutkimuksen kautta:
a) kaupallinen jakaminen (tuotanto; bloggaajaäitien haastattelut)
b) yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja jakaminen (representaatiot; Instagramin ilmasto- ja ekologisuusaiheiset valokuvat)
c) jakamiseen liittyvät diskurssit (vastaanotto; uutismedia- ja blogitekstit sharenting-ilmiöstä)
d) ilmiö lasten kuvittelemana (kohteet; lasten kanssatutkijuus)
Väitöskirjatutkimukseni tavoitteena on osallistua laajempaan keskusteluun siitä, millaisia subjektipositioita lapsille on tarjolla digitaalisissa ympäristöissä ja kuinka paljon he itse saavat osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun suojelun ja osallistamisen teemoista kansallisen lapsistrategian Suomessa. Lisäksi tutkimukseni painottaa sharenting-ilmiön luonnetta osana historiallista jatkumoa ja kapitalistisia rakenteita, joissa lapsuuden viattomuutta on hyödynnetty kaupallisesti jo 1800-luvulta alkaen. Näiden rakenteiden painottaminen ei kuitenkaan poissulje lisätarvetta huoltajien ja kasvattajien mediakasvatukselle. Yhtenä väitöskirjan tavoitteena on vastata myös tähän tarpeeseen.
Rahoittajia: Pirkanmaan rahasto 2018–2019, Emil Aaltosen Säätiö 2019–2023
Tutkimuskausi: 2018–2024
Tutkija: Saara-Maija Kallio, saara.m.kallio at tuni.fi
Artikkelit:
Kallio, S.-M. (2022). Viattoman lapsen representaatio äitien ilmasto- ja ekologisuusaiheisissa Instagram-julkaisuissa. Lähikuva – Audiovisuaalisen Kulttuurin Tieteellinen Julkaisu, 35(1-2), 83–100.
Kallio, S.-M. (2021). Lasten kaupalliset kasvot: Sharenting-ilmiö äitien blogeissa. Media & Viestintä, 44(3), 52–72.
Mediassa:
Ylen aamun haastattelu 17.3.2023
Helsingin Sanomien haastattelu 27.2.2023
Unit-lehden haastattelu 15.3.2022
Imagen Avaaja-haastattelu 20.5.2021
Verken blogiteksti 13.4.2021