Mediatutkimustunnit: Lisätiedonlähteitä käsitellyistä aiheista

Algoritmit, tekoäly

• Arvovaltaiset algoritmit. Ahdistavatko algoritmit? Arveluttaako automatisoitu päätöksenteko? Tutkitusti.fi-sivuston Vaikuttamisen monet muodot -lukupaketti tarjoilee tutkittuja näkökulmia algoritmien maailmaan. (2023)
• Miten tekoälyn käyttö voi edistää valokuvan tutkimista? Visuaalisen journalismin yliopistonlehtori Anssi Männistö Tampereen yliopiston Juniversityn Tiedekahvilan vieraana joulukuussa 2022. (YouTube, 52 min.)
• Miten sosiaalisen median algoritmit ohjaavat meitä? Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen Kulutuksen vallassa -podcastin jaksossa (40 min) yliopistotutkija Salla-Maaria Laaksonen ja väitöskirjatutkija Laura Savolainen kertovat, millaisia tavoitteita algoritmeihin mahdollisesti on sisäänkirjoitettu. Entä mitä algoritmien logiikka aiheuttaa median kuluttajille ja keskustelukulttuurille?
• Mistä puhumme, kun puhumme algoritmeista? Kuluttajatutkimuksen professori Minna Ruckensteinin (HY) luento Tampereen yliopiston journalistiikan opiskelijoille 13.9.2022. Radio Moreenin taltiointi (46 min).
• Mikä on algoritmi? Yliopistonlehtori Janne Matikainen Helsingin yliopistosta selittää algoritmin olemusta: Missä ja miksi niitä on? Video Mediakasvatuskeskus Metkan YouTube-kanavalla (2018).
• Tyhmät algoritmit vallankäyttäjinä. Yliopistonlehtori Janne Matikaisen (HY) blogikirjoitus. (2020)
• Algoritmit pöyristyttävät, ärsyttävät ja ihastuttavat – ja sitovat meidät Facebookiin ja Googleen. Tutkija Minna Ruckenstein kertoo, miten datajättien algoritmit ovat vaivihkaa uineet arkeemme ja alkaneet kilpailla vapaa-ajastamme jopa unta vastaan. Koneen Säätiön blogi 10.2.2022.
• Vievätkö tekoäly ja algoritmit meitä 6-0? YouTube-tallenne Juniversityn (Tampereen yliopisto) Tiedekahvilasta lokakuussa 2021. Alustajana yliopistotutkija Jussi Okkonen, joka tutkii ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutusta sekä sitä, miten teknologia vaikuttaa ihmisten jokapäiväiseen arkeen.

Harhaanjohtava tieto, sisältösekaannus, lähdekritiikki

• Sisältösekaannuksen selviytymisopas (2019) esittelee yleisiä vaikuttamisen, manipuloinnin, harhaanjohtamisen ja väärän informaation välittämisen tapoja sekä annetaan vinkkejä niiden tunnistamiseksi.
• Kansalaisaktivistit vai pandemiankieltäjät? Vaihtoehtoiset äänet journalistisessa mediassa COVID-19-pandemian aikana. Tutkija Maarit Mäkisen artikkeli Media & viestintä -lehdessä 3/2023.
• Digitaalinen viestintäympäristö vaikuttaa vahvasti ihmisten keskinäiseen luottamukseen ja käsityksiin maailmasta. Uskonnon- ja mediatutkimuksen professori Katja Valaskiven haastattelu Helsingin yliopiston sivuilla. (2023)
• Valepilviä ja teipattuja poliitikkoja. Suomalaisen kuvamanipulaation historia kattaa niin Kekkosen kirkkokäynnin kuin Elvis Presleyn Helsingin-vierailun. Helsingin Sanomien (9.4.2023) artikkeli liittyy Suomen valokuvataiteen museon pysyvään Etsin-näyttelyyn, josta osa on omistettu suomalaisten valokuvien lavastamisen ja kuvamanipulaation historialle.T
• Tunnista – Virhe, valhe, juoru: Digitaalinen informaatiolukutaito nuorille. (2023) Faktabaarin tuottamalla videolla (4:07 min) käydään läpi mis-, dis- ja malinformaation käsitteet.
• Mitä jokaisen tulisi tietää misinformaatiosta. Toimittaja Johanna Vehkoon luento Tampereen yliopistossa 6.9.2022. Radio Moreenin tallenne. (45 min)
• Aivot solmussa. Miksi aivosi eivät saa tarpeekseen somessa skrollailusta? Yleisradion Hyvin sanottu -hankkeen tuottama infopaketti (2022)
• Pidätkö itseäsi muita fiksumpana? – Kuulut salaliittoteorioiden riskiryhmään: tutkija Elina Tolosen haastattelu Tampereen yliopiston Unit-lehdessä (2021)
• Valheenpaljastaja. Toimittaja Johanna Vehkoon juttusarja Yleisradion sivuilla käsittelee faktaa ja fiktiota uutisissa ja sosiaalisessa mediassa. Osa artikkeleista myös kuunneltavissa.
• Asiantuntijalähteen arviointi. Dosentti Maria Lassila-Merisalo Hämeen ammattikorkeakoulusta esittelee videolla (11:39 minuuttia) mallin, jolla voi arvioida asiantuntijalähteen edustavuutta, merkitystä ja käyttöarvoa.
• Vaikuttaminen verkossa. Viestinnän yiopistonlehtori Janne Matikaisen (Helsingin yliopisto) ilmainen, kaikille avoin e-kirja avaa esimerkkien kautta verkkovaikuttamisen ilmiöitä ja merkitystä. (2019)

Ilmastonmuutoksen mediakuvastot

• Visuaalinen journalismi ilmastonmuutoksen estetiikan muovaajana. Tutkijat Niina Uusitalo ja Jenni Niemelä-Nyrhinen kirjoittavat artikkelissaan ilmastonmuutosta esittävisstä journalistisista kuvasisällöistä, etenkin valokuvista. Artikkeli on julkaisun (pdf) Ympäristömuutos ja estetiikka (2022) sivuilla 236–267.
• Onko ilmastonmuutos sukupolvikokemus? Artikkeli ja podcast Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan Alusta!-verkkojulkaisussa, äänessä tutkijat Heta Heiskanen ja Mikko Piispa.
• Näkymätön ilmasto, näkyviä kuvia. Ilmastoriskin visualisointi ja kuvallinen kehystäminen Helsingin Sanomissa. Tutkija Jarkko Kangas tarkastelee Media & viestintä -lehden (4/2016) tutkimusartikkelissaan, millä kuva-aiheilla Helsingin Sanomat teki ilmastoriskin näkyväksi lukijoilleen vuosina 1990–2013 sekä miten kuvan ja tekstin yhteyksillä rakennettiin ilmastoriskin määritelmiä.
• Kuvitelkaamme parempia maailmoja. Journalistiliiton juhlavuoden videokimarassa (17 minuuttia) Helsingin Sanomien toimittaja Alma Onali tarjoaa ympäristöjournalismiin väkeviä utopioita ja toiveikkaita näkökulmia.
• @tunneilmasto: tutkija Niina Uusitalon Instagram-tili ilmastonmuutoksen visuaalisuudesta ja tutkimuksesta
• @pallonkokoinenelama: Ami Värrön Instagram-tilillä ilmastoaiheisia uutisia, vinkkejä arjen ilmastotoimintaa ja ilmastotunteita
• Leo Stranius on kirjoittanut kognitiivisista vääristymistä, joita ilmastokeskustelussa usein esiintyy.
• Biofilia-sivuilla ympäristökasvatukseen liittyviä harjoituksia estetiikan näkökulmasta
• BIOS-tutkimusyksikön sivuilla ilmastonmuutokseen ja muihin ympäristöongelmiin liittyviä julkaisuja, blogi, podcasteja, videoita ym.

Journalismi

• Journalistin ohjeet
• Nuoren toimittajat UKK -oppaassa (2023) toimittajat Reetta Räty ja Anu Silfverberg vastaavat journalistin uraansa aloittavien nuorten toimittajien usein esittämiin kysymyksiin erityisesti kirjoittavan toimittajan työstä.
• Maahanmuuttovastaisuudesta koronakriittisyyteen: Populistisen vastamedian laajeneva ekosysteemi journalismin näkökulmasta. Tutkija Salla Tuomolan artikkeli tarjoaa välineitä tunnistaa sellaisia tekstejä, jotka muistuttavat journalismia, mutta joita ei ole kirjoitettu journalismin periaatteita noudattaen. (Media & viestintä 2/2023)
• Julkisella paikalla saa kuvata, mutta onko pakko? Kuvaamisen ja julkaisemisen etiikasta käytännössä. Valokuvaaja Antti Yrjösen Twitter-luento (tviittiketju) kuvajournalistin näkökulmasta. (30.8.2022)
• Mediaa, kiitos! Viisi teemaa journalismiin. Aikuisille ja oppilaitoksille suunnattu mediakasvatusmateriaali tarjoaa pohdittavaksi viisi näkökulmaa lehdistön työhön. Materiaalin ovat tuottaneet Aikakausmedia ja Uutismedian liitto.
• Luottamus valtamediaan heikkenee — tilanne on syytä ottaa vakavasti Suomessakin, viestinnän professori Mervi Pantti sanoo. Artikkeli Yliopisto-lehdessä 10/2021 käsittelee syitä siihen, miksi osa suomalaisista ei tunne luottamusta ns. perinteiseen journalistiseen mediaan.
• Ulkoinen vaikuttaminen ja sen vastakeinot suomalaisessa journalismissa. Tutkija Ilmari Hiltusen artikkeli Media & viestintä -lehdessä (3/2020) tarkastelee suomalaisten journalistien kokemuksia siitä, miten ulkopuoliset toimijat ovat aktiivisesti yrittäneet puuttua heidän työhönsä.
• Sovittelujournalismin käsikirja (2017) on toimittajille suunnattu opas, joka auttaa myös journalismin yleisöjä ymmärtämään, miksi vastakkainasettelut ja konfliktit helposti korostuvat journalismissa.
• Journalisti, media- ja viestintäalan ammattilehti, jota kustantaa Suomen Journalistiliitto. Osa jutuista luettavissa lehden verkkosivuilla.
• Suomen Lehdistö -lehden verkkosivuilla on juttuja journalismista ja journalistisesta työstä avoimesti luettavissa.
• Lähtöjä median ammattipoluille. Journalismia opiskelevien käsityksiä media- ja viestintäalan ammateista sekä omasta tulevaisuudestaan alalla. (Tutkimusraportti, Tampereen yliopisto, 2022)

Meemit

• Meemikoulu. Meemeihin liittyviä oppimateriaaleja, tutkimustietoa ja Meemitohtorin palsta. Meemikoulun ovat perustaneet Päivälehden museo ja MEMEPOL-tutkimushanke.
• Miten meemit ja huumori muokkaavat yhteiskuntaa? Tutkijat Saara Särmä Tampereen yliopistosta ja Eeva Luhtakallio Helsingin yliopistosta Politiikkaradio-ohjelman haastateltavina 29.8.2022.
• Ovatko meemit vain harmitonta hupsuttelua? Eivät, sanoo taiteilija ja meemikuraattori Jenna Jauhiainen. YleX:n haastattelutallenne (11:22 minuuttia) tammikuulta 2022.
• Kaikki Paskaksi & Ystävät -podcast käsittelee meemikulttuuria ja tutustuttaa ihmisiin meemitilien takana.
• Instagramissa on syntynyt uusi suomalainen meemilaji – ”Lempeä glitter-marxismi ja yksisarvisdank ovat vastareaktio laitaoikeiston kyyniselle ironisoinnille”. Meemitutkija Saara Särmän haastattelu Tampereen yliopiston Moreenimediassa (26.11.2021).
• Politiikan ja median tutkija Saara Särmän haastattelu (33 min) Radio Moreenissa (2020)
• @memepol_project: Saara Särmän meemitutkimushanke Instagramissa
• Meemit vaikuttavat meihin luomalla mielikuvia ja herättämällä tunteita – ”Medialukutaitoa tulisi opettaa kaiken ikäisille”: tutkija Eliisa Vainikan haastattelu (teksti & audio) Tampereen yliopiston Moreenimediassa (2020)
• Meemien lukutaito on kansalaistaito: artikkeli Suomen Akatemian Tietysti.fi-sivuilla (2020)
• Luku Meemit ovat satiiria steroideilla Sitran pdf-julkaisusta (2021) Mediavälitteinen yhteiskunnallinen vaikuttaminen (sivut 30–34)
• Sisältösekaannuksen selviytymisoppaan luvussa Satiiri kritisoi huumorin keinoin käsitellään mm. meemejä

Polarisaatio, vihapuhe, rasismi

• Onko hän POC, tumma, ruskea, värillinen, ei-valkoinen – vai talousalan asiantuntija? Kotimaisten kielten keskuksen Kielikello-blogi vastaa kysymyksiin, millaiset etnisyyttä, ihonväriä, uskontoa tai sukujuuria kuvaavat ilmaukset ovat nykyään sopivia esimerkiksi julkisuuden henkilöitä luonnehtivissa uutisissa, kaunokirjallisuuden suomennoksissa ja elokuvien suomenkielisissä tekstityksissä.
• Verkkoviha väkivaltana – vihapuhetutkijoiden näkökulmia
  Näkökulmatekstissä seitsemän tutkijaa pohtii osin omakohtaisesti vihapuheen ja väkivaltaisten sisältöjen kohtaamisen vaikutuksia: Miten niiden tarkasteleminen vaikuttaa heihin tutkijoina ja millaisia selviytymiskeinoja heillä on väkivaltaisten sisältöjen kohtaamiseen. (Lähikuva-lehti 3/2022: Mediaväkivallan monet muodot -teemanumero)
• Verkkoviha: Vihapuheen tuottajien ja levittäjien verkostot, toimintamuodot ja motiivit. Raportti Jyväskylän yliopiston, Tampereen yliopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun yhdessä tekemästä tutkimuksesta (2022).
• Vapaasti rehottavan verkkovihan ja disinformaation seuraukset voivat olla kohtalokkaita – Professori: “Luodaan kaaosta ja murennetaan demokratiaa” Ylen Hyvin sanottu -hankkeen tuottama juttu kuunneltavissa (12:34 min) ja luettavissa. Julkaistu 21.3.2022. Juttuun liittyy infopaketti Aivot solmussa. Näin someyhtiöt käyttävät hyväkseen aivojesi palkitsemisjärjestelmää ja ajatusvinoumia.
  
• Emme ole niin erimielisiä kuin sosiaalisen median perusteella kuvittelisi. Tutkijat kertovat, mistä vaikutelma vastakkaisiin leireihin jakautumisesta syntyy – ja kuinka voisimme ymmärtää toisiamme paremmin. Artikkeli julkaistu Helsingin yliopiston sivuilla 8.3.2022.
• Vihapuhetta on tutkittava, jotta sananvapautta voidaan puolustaa. Tuija Saresman (Jyväskylän yliopisto) ja Kaarina Nikusen (Tampereen yliopisto) mielipidekirjoitus Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla 5.2.2022.
• Sovittelujournalismin käsikirja (2017) on toimittajille suunnattu opas, joka auttaa myös journalismin yleisöjä ymmärtämään, miksi vastakkainasettelut ja konfliktit helposti korostuvat journalismissa.
• Parempaa julkista keskustelua – mutta miten? Median ja viestinnän tutkijat Laura Ahva, Mikko Hautakangas ja Auli Harju vastaavat Unit-lehden haastattelussa 3.12.2021.
• Vihapuheen historia. Ylen podcast-sarja perustuu syksyllä 2021 julkaistuun kirjaan Vihapuheen, viholliskuvien ja disinformaation historia. Haastateltavina ovat tutkijatohtorit Suvi Kuokkanen ja Heidi Kurvinen sekä tutkijat Anna Rajavuori, Klaus Lindgren ja Anna Laakkonen.
• Vihapuhe sananvapautta kaventamassa. Tutkimukseen perustuva kirja (2013) on kokonaan luettavissa verkossa. Kirjan ovat kirjoittaneet tutkijat Reeta Pöyhtäri, Paula Haara ja Pentti Raittila.
• Fair Play. Confronting Racism and Coloniality in Games. A Media Education Handbook (pdf). Englanninkielisen oppaan pelaajille, kasvattajille ja pelisuunnittelijoille ovat tehneet tutkijat Sabine Harrer ja Leonardo Custódio. (National Audiovisual Institute, Helsinki, 2022)
• Media näyttää valkoisen näkökulman maailmasta, ja kehitysyhteistyöstä paistaa valkoisen pelastajan syndrooma. Tutkija Leonardo Custódion (Åbo Akademi) haastattelu Voima-lehdessä (2021).
• Puhummeko nyt rasismista? Tutkija Sanna Ryynäsen (Jyväskylän yliopisto) artikkeli Media & Viestintä -lehdessä (4/2020) käsittelee sitä, miten myös mediatutkimuksessa sanan rasismi ja sen lähikäsitteiden käyttöön liittyy epävarmuutta. Hän pohtii keskeisten termien eroja ja merkityssisältöjä.
• Valkoinen toimittaja, herää etuoikeuteesi. Toimittaja Heidi Kalmarin blogikirjoitus Helsingin Sanomain Säätiön Stipendiblogissa (23.9.2021).

Politiikka ja media

• Poliitikot somessa – uhka vai mahdollisuus? Tutkitusti.fi-sivuston Vaikuttamisen monet muodot -sarjassa tutkitaan poliitikkojen toimintaa sosiaalisessa mediassa. Millaisia havaintoja tutkijat ovat tehneet somevaikuttajien ja suomalaisten kärkipoliitikkojen kampanjoinnista somessa? Entä läpäisevätkö poliitikkojen puheet faktantarkistuksen? (2023)

Seksi ja media

• Mediaseksin lukutaitoa nuorille – Opas seksipositiiviseen mediakasvatukseen. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin pdf-julkaisu. (2021)
• Media ja seksuaaliset sisällöt. Tietoa ja ladattavia materiaaleja Mannerheimin lastensuojeluliiton Vanhempainnetti-sivuilla. (2021)

Tunteet ja media

• Mikä on tunteiden merkitys journalismissa? Mediatutkimuksen professori Kaarina Nikunen (Tampereen yliopisto) Asiantuntija äänessä -haastattelussa Radio Moreenissa syksyllä 2023.
• Tarkista – 3 kysymystä: Digitaalinen informaatiolukutaito nuorille (2023) Faktabaarin tuottamalla videolla (4 min) puhutaan siitä, miten voimakkaita tunteita herättävät sisällöt voivat vaikuttaa disinformaation leviämiseen, ja miten tunnekuohussa huijatuksi tulemisen voi välttää.
• Huomiotehdas vaatii huomiotamme vetoamalla tunteisiin. Teologisen tiedekunnan professori, mediatutkija Katja Valaskiven haastattelu Helsingin yliopiston sivuilla 8.9.2022. Artikkeli luettavissa myös ruotsiksi ja englanniksi.
• Valta- ja vastamedia kirjoittavat tunteella, mutta eri tavoin. Tutkija ja toimittaja Salla Tuomolan artikkeli Politiikasta!-verkkojulkaisussa.
• Tunneilmaisun tavoitteet valta- ja vastamediassa. Tutkija Salla Tuomolan kirjoitus Etiikka.fi-sivuilla (2/2022).
• Menikö tunteisiin? Sosiaalisessa mediassa tunteet ryöpsähtelevät, eikä se ole sattumaa. Tutkija Anna Rantasilan blogikirjoitus Verken sivuilla (26.5.2021) avaa dynamiikkoja, joihin sosiaalisen median tunnesisällöt liittyvät ja esittää, että some-sovelluksissa voi olla helpompaa luovia, kun tunnistaa ja ymmärtää, kuinka lukijaan ja katsojaan pyritään vaikuttamaan.
• Affektiivinen kurinpito selittää, miksi nauramme vessapaperin hamstraajille. Tutkija Anna Rantasilan väitökirjan lektio julkaistuna Media & viestintä -lehdessä 4/2020.
• Aivot tyhmentyvät, kun suutumme – lue, mitä ärsyyntyminen saa aikaan elimistössä. Yle Oppimisen artikkeli, jota varten on vuonna 2021 haastateltu työelämäpsykologi Susanna Paarlahtea, aivotutkija Minna Huotilaista sekä dosentti Joona Taipaletta. (30.1.20229
• Pakolaisuus, tunteet ja media -kirjassa analysoidaan, miten uutiset, vale-uutiset, huhut, kirjat, elokuvat, tv-sarjat ja esineet synnyttävät erilaisia myötätunnon, kritiikin tai vihan muotoja. Kirjan (2018) ovat toimittaneet tutkijat Mari Maasilta ja Kaarina Nikunen. Vain painettuna, lisätietoja kustantajan sivuilla.
• Rakastamisen vaikeudesta: internet, maahanmuuttokeskustelu ja tunteet. Professori Kaarina Nikusen artikkeli Media & viestintä -lehdessä 4/20109. Avainsanat: maahanmuutto, elokuva, verkkokeskustelu.
• Affekti suhteina ja intensiteetteinä. Professori Susanna Paasosen artikkeli Tieteessä tapahtuu -lehdessä 2/2017 käsittelee affektin, tunteen ja emootion käsitteitä ja niiden välisiä eroja.

Urheilu ja media

• Jalkapallo ja media. Lähikuva-lehden teemanumerossa (2023) tarkastellaan teknologian tuomia muutoksia tuomarointiin, fanien suhtautumista joukkueissa ja otteluissa tapahtuneisiin muutoksiin, jalkapallojournalismin konventioita, sosiaalisen median käyttöä sekä fanien ottelutapahtumissa ja niiden ympärillä laulamia lauluja.
• Sami Kolamo: MM-kisaisäntä Qatarin investointiyhtiöllä on suhteita kaikissa maanosissa. Mediatutkija Sami Kolamon Kirjavieras-haastattelu Ulkopolitiikka-lehdessä 7.9.2022.
• Rakkaudesta lajiin – urheilun tunnetaloudesta materiaalia mediakasvatukseen. Mediakasvatuksen asiantuntija Rauna Rahjan arvio tutkija Sami Kolamon kirjasta Mediaurheilu. Tunnetalouden dynamo. Kirja käsittelee erityisesti medioituneiden urheilutapahtumien ja -tilojen yhteiskunnallisia vaikutuksia. (Lähikuva-lehti 2/2018: Mediakasvatus-teemanumero

Uskonnot, uskomukset, katsomukset

• ”Holy shit!!! Jos tuo ei herätä ihmisiä niin sitten ei mikään!” Salaliittoteoreettinen populistinen kuvittelu ja tunnestruktuurit sosiaalisessa mediassa. Tutkimusartikkelissa (Media & viestintä -lehti 1/2023) tarkastellaan sosiaalisessa mediassa kiertäviä salaliittoteorioita osana populistista mielikuvitusta, joka rakentuu myyteistä, symboleista ja kulttuurisista narratiiveista. Aineisto on koottu Telegramista, Twitteristä sekä kahdelta herätyskristilliseltä verkkosivustolta neljästä uutistapahtumasta ensimmäisen koronavuoden aikana.
• Osaako media lukea henkisyyttä? Uskontotieteen professori Terhi Utriaisen (Helsingin yliopisto) Teologia.fi-artikkelin (15.9.2022) aiheena vertailu virolaisten ja suomalaisten printtimedioiden tavoista käsitellä vaihtoehtoisia ja täydentäviä hoitomuotoja.
• Neljä toimittajaa kertoo, miten uskonnollinen vakaumus ja journalismin tekeminen sopivat yhteen. Journalisti-lehti 25.8.2022.
• Uskonto, populismi ja media kietoutuvat erottamattomasti yhteen. Apulaisprofessori Katja Valaskiven (Helsingin yliopisto) artikkeli Katsomukset.fi-sivustolla (17.11.2021) käsittelee uskonnollispopulististisen poliittisten ilmiöiden kiertämistä, vahvistumista ja heikkenemistä hybridissä mediaympäristössä.
• Koronan perässä leviävät salaliittoteoriat. Apulaisprofessori Katja Valaskivi (Helsingin yliopisto) pohtii Katsomukset.fi-sivuston tekstissään (15.4.2020), miksi pandemia on otollinen alusta salaliittoteorioille, ja miten verkossa leviävät salaliittoteoriat liittyvät uskontoon.
• Media & viestintä -lehden erikoisnumero mediasta ja uskonnosta (2013)
• Pelien ja uskonnon kompuroiva suhde. Tutkija Tuomas Äystön kirjoitus (2019) AntroBlogissa.
• Kun uskonnosta tehdään uutisia, konfliktit ja vastakkainasettelu korostuvat. Mediatutkija Johanna Sumialan (Helsingin yliopisto) haastattelu Helsingin yliopiston verkkosivuilla (2018).
• Twitterissä @uskontomedia: uskontoon liittyviä uutisotsikoita

Vuorovaikutus

• Vuorotellen-podcast yleistajuistaa viestinnän ja vuorovaikutuksen tieteellisiä ilmiöitä. Jaksoissa käsitellään viestinnän ja vuorovaikutuksen teemoja kulloiseenkin käsiteltävään ilmiöön perehtyneiden tutkijoiden, opettajien ja miuiden asiantuntijoiden kanssa.
• Kuusi vinkkiä parempaan verkkokeskusteluun. Yle Oppimisen vinkit. (16.2.2022)

Yleistä mediaan ja yhteiskuntaan, medialukutaitoon, mediakritiikkiin ja tutkimuslukutaitoon liittyvää

• Mediakieltäytyjät-blogissa käsitellään samannimisen tutkimushankkeen (Jyväskylän yliopiston) esiin nostamia aiheita. Mediakieltäytyjät – tutkimus somen ei-käyttäjien osallisuudesta ja toimijuudesta julkisuuksissa -hanke tutkii vapaaehtoista jättäytymistä sosiaalisen median ja verkkoyhteisöjen ulkopuolelle. (2023–)
• Materiaaleja mediakasvatukseen. Mediakasvatusseuran tuottamaa materiaalia eri kouluasteille (myös toinen aste) suomeksi ruotsiksi ja englanniksi.
• Kriittisyys voi osua omaan nilkkaan. Mediakasvatusasiantuntija Susanna Ahosen kirjoitus Uutismedian liiton sivuilla (30.8.2022).
• Nuoret kaipaavat arkeensa turvallisia verkkotiloja, ympäristöystävällistä teknologiaa ja monipuolisia sisältöjä. Uutinen ja linkki tutkimukseen, jossa nuoret kuvittelivat tulevaisuuden media-arkea sekä siihen liittyviä toiveita ja huolia. (2021)
• Median liikakäyttö vaivaa osaa nuorista – ”Netissä on niin paljon koukuttavaa sisältöä, että se vie helposti ajan asiapitoiselta sisällöltä”. Näkökulma-kirjoitus Suomen Lehdistö -lehdessä (14.10.2021) käsittelee tutkimushanketta, jossa kartoitettiin nuorten mediankäyttöä ja siihen liittyviä toiveita.
• Mediankäyttö kerrostuu ja politisoituu Suomessa. Tutkija Riie Heikkilän (SOC/TAU) kirjoitus sosiogisessa Ilmiö-mediassa 15.9.2021. Avainsanat: demokratia, eriarvoisuus, journalismi, kansalaisyhteiskunta, kulttuuri, luokka, sosiaalinen media, sukupuoli, teknologia, televisio, yhteiskunta.
• Tiedelukutaidon perusteet. MOOC-kurssi soveltuu toisen asteen opiskelijoille. Se on mahdollista suorittaa omatoimisesti. Helsingin yliopisto myöntää hyväksytystä kurssisuorituksesta maksutta 2 opintopistettä.
• Mitä on jatkuva vertaisarviointi – erityisesti humanistisissa ja yhteiskuntatieteissä? TAJU-tutkimushankkeen blogikirjoitus selventää, mitä tarkoittaa, että tutkimus on vertaisarvioitu. (17.2.2022)
• Visuaalisen journalismin professori (TAU) Janne Seppäsen mediakriittiset blogitekstit käsittelevät ajankohtaisia uutisaiheita. Blogi avattu 2019.
• Tiedetoimittaja-lehti. Suomen Tiedetoimittajain Liiton lehdessä käsitellään yleistajuisesti tiedeviestinnän ilmiöitä ja tekijöitä. Ilmestyy verkkolehtenä neljästi vuodessa ja on kaikille avoin.

Paluu Mediatutkimustuntien pääsivulle