Lista täydentyy Viestintä- ja mediatutkimuksen toisen asteen yhteys -hankkeen ajan (2019–2023).
Algoritmit, tekoäly
- Arvovaltaiset algoritmit. Ahdistavatko algoritmit? Arveluttaako automatisoitu päätöksenteko? Tutkitusti.fi-sivuston Vaikuttamisen monet muodot -lukupaketti tarjoilee tutkittuja näkökulmia algoritmien maailmaan. (2023)
- Miten tekoälyn käyttö voi edistää valokuvan tutkimista? Visuaalisen journalismin yliopistonlehtori Anssi Männistö Tampereen yliopiston Juniversityn Tiedekahvilan vieraana joulukuussa 2022. (YouTube, 52 min.)
- Miten sosiaalisen median algoritmit ohjaavat meitä? Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen Kulutuksen vallassa -podcastin jaksossa (40 min) yliopistotutkija Salla-Maaria Laaksonen ja väitöskirjatutkija Laura Savolainen kertovat, millaisia tavoitteita algoritmeihin mahdollisesti on sisäänkirjoitettu. Entä mitä algoritmien logiikka aiheuttaa median kuluttajille ja keskustelukulttuurille?
- Mistä puhumme, kun puhumme algoritmeista? Kuluttajatutkimuksen professori Minna Ruckensteinin (HY) luento Tampereen yliopiston journalistiikan opiskelijoille 13.9.2022. Radio Moreenin taltiointi (46 min).
- Mikä on algoritmi? Yliopistonlehtori Janne Matikainen Helsingin yliopistosta selittää algoritmin olemusta: Missä ja miksi niitä on? Video Mediakasvatuskeskus Metkan YouTube-kanavalla (2018).
- Tyhmät algoritmit vallankäyttäjinä. Yliopistonlehtori Janne Matikaisen (HY) blogikirjoitus. (2020)
- Algoritmit pöyristyttävät, ärsyttävät ja ihastuttavat – ja sitovat meidät Facebookiin ja Googleen. Tutkija Minna Ruckenstein kertoo, miten datajättien algoritmit ovat vaivihkaa uineet arkeemme ja alkaneet kilpailla vapaa-ajastamme jopa unta vastaan. Koneen Säätiön blogi 10.2.2022.
- Vievätkö tekoäly ja algoritmit meitä 6-0? YouTube-tallenne Juniversityn (Tampereen yliopisto) Tiedekahvilasta lokakuussa 2021. Alustajana yliopistotutkija Jussi Okkonen, joka tutkii ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutusta sekä sitä, miten teknologia vaikuttaa ihmisten jokapäiväiseen arkeen.
Harhaanjohtava tieto, sisältösekaannus, lähdekritiikki
Ilmastonmuutoksen mediakuvastot
- Visuaalinen journalismi ilmastonmuutoksen estetiikan muovaajana. Tutkijat Niina Uusitalo ja Jenni Niemelä-Nyrhinen kirjoittavat artikkelissaan ilmastonmuutosta esittävisstä journalistisista kuvasisällöistä, etenkin valokuvista. Artikkeli on julkaisun (pdf) Ympäristömuutos ja estetiikka (2022) sivuilla 236–267.
- Onko ilmastonmuutos sukupolvikokemus? Artikkeli ja podcast Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan Alusta!-verkkojulkaisussa, äänessä tutkijat Heta Heiskanen ja Mikko Piispa.
- Näkymätön ilmasto, näkyviä kuvia. Ilmastoriskin visualisointi ja kuvallinen kehystäminen Helsingin Sanomissa. Tutkija Jarkko Kangas tarkastelee Media & viestintä -lehden (4/2016) tutkimusartikkelissaan, millä kuva-aiheilla Helsingin Sanomat teki ilmastoriskin näkyväksi lukijoilleen vuosina 1990–2013 sekä miten kuvan ja tekstin yhteyksillä rakennettiin ilmastoriskin määritelmiä.
- Kuvitelkaamme parempia maailmoja. Journalistiliiton juhlavuoden videokimarassa (17 minuuttia) Helsingin Sanomien toimittaja Alma Onali tarjoaa ympäristöjournalismiin väkeviä utopioita ja toiveikkaita näkökulmia.
- @tunneilmasto: tutkija Niina Uusitalon Instagram-tili ilmastonmuutoksen visuaalisuudesta ja tutkimuksesta
- @pallonkokoinenelama: Ami Värrön Instagram-tilillä ilmastoaiheisia uutisia, vinkkejä arjen ilmastotoimintaa ja ilmastotunteita
- Leo Stranius on kirjoittanut kognitiivisista vääristymistä, joita ilmastokeskustelussa usein esiintyy.
- Biofilia-sivuilla ympäristökasvatukseen liittyviä harjoituksia estetiikan näkökulmasta
- BIOS-tutkimusyksikön sivuilla ilmastonmuutokseen ja muihin ympäristöongelmiin liittyviä julkaisuja, blogi, podcasteja, videoita ym.
Journalismi
- Journalistin ohjeet
- Nuoren toimittajat UKK -oppaassa (2023) toimittajat Reetta Räty ja Anu Silfverberg vastaavat journalistin uraansa aloittavien nuorten toimittajien usein esittämiin kysymyksiin erityisesti kirjoittavan toimittajan työstä.
- Maahanmuuttovastaisuudesta koronakriittisyyteen: Populistisen vastamedian laajeneva ekosysteemi journalismin näkökulmasta. Tutkija Salla Tuomolan artikkeli tarjoaa välineitä tunnistaa sellaisia tekstejä, jotka muistuttavat journalismia, mutta joita ei ole kirjoitettu journalismin periaatteita noudattaen. (Media & viestintä 2/2023)
- Julkisella paikalla saa kuvata, mutta onko pakko? Kuvaamisen ja julkaisemisen etiikasta käytännössä. Valokuvaaja Antti Yrjösen Twitter-luento (tviittiketju) kuvajournalistin näkökulmasta. (30.8.2022)
- Mediaa, kiitos! Viisi teemaa journalismiin. Aikuisille ja oppilaitoksille suunnattu mediakasvatusmateriaali tarjoaa pohdittavaksi viisi näkökulmaa lehdistön työhön. Materiaalin ovat tuottaneet Aikakausmedia ja Uutismedian liitto.
- Luottamus valtamediaan heikkenee — tilanne on syytä ottaa vakavasti Suomessakin, viestinnän professori Mervi Pantti sanoo. Artikkeli Yliopisto-lehdessä 10/2021 käsittelee syitä siihen, miksi osa suomalaisista ei tunne luottamusta ns. perinteiseen journalistiseen mediaan.
- Ulkoinen vaikuttaminen ja sen vastakeinot suomalaisessa journalismissa. Tutkija Ilmari Hiltusen artikkeli Media & viestintä -lehdessä (3/2020) tarkastelee suomalaisten journalistien kokemuksia siitä, miten ulkopuoliset toimijat ovat aktiivisesti yrittäneet puuttua heidän työhönsä.
- Sovittelujournalismin käsikirja (2017) on toimittajille suunnattu opas, joka auttaa myös journalismin yleisöjä ymmärtämään, miksi vastakkainasettelut ja konfliktit helposti korostuvat journalismissa.
- Journalisti, media- ja viestintäalan ammattilehti, jota kustantaa Suomen Journalistiliitto. Osa jutuista luettavissa lehden verkkosivuilla.
- Suomen Lehdistö -lehden verkkosivuilla on juttuja journalismista ja journalistisesta työstä avoimesti luettavissa.
- Lähtöjä median ammattipoluille. Journalismia opiskelevien käsityksiä media- ja viestintäalan ammateista sekä omasta tulevaisuudestaan alalla. (Tutkimusraportti, Tampereen yliopisto, 2022)
Meemit
Polarisaatio, vihapuhe, rasismi
- Onko hän POC, tumma, ruskea, värillinen, ei-valkoinen – vai talousalan asiantuntija? Kotimaisten kielten keskuksen Kielikello-blogi vastaa kysymyksiin, millaiset etnisyyttä, ihonväriä, uskontoa tai sukujuuria kuvaavat ilmaukset ovat nykyään sopivia esimerkiksi julkisuuden henkilöitä luonnehtivissa uutisissa, kaunokirjallisuuden suomennoksissa ja elokuvien suomenkielisissä tekstityksissä.
- Verkkoviha väkivaltana – vihapuhetutkijoiden näkökulmia
Näkökulmatekstissä seitsemän tutkijaa pohtii osin omakohtaisesti vihapuheen ja väkivaltaisten sisältöjen kohtaamisen vaikutuksia: Miten niiden tarkasteleminen vaikuttaa heihin tutkijoina ja millaisia selviytymiskeinoja heillä on väkivaltaisten sisältöjen kohtaamiseen. (Lähikuva-lehti 3/2022: Mediaväkivallan monet muodot -teemanumero)
- Verkkoviha: Vihapuheen tuottajien ja levittäjien verkostot, toimintamuodot ja motiivit. Raportti Jyväskylän yliopiston, Tampereen yliopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun yhdessä tekemästä tutkimuksesta (2022).
- Vapaasti rehottavan verkkovihan ja disinformaation seuraukset voivat olla kohtalokkaita – Professori: “Luodaan kaaosta ja murennetaan demokratiaa” Ylen Hyvin sanottu -hankkeen tuottama juttu kuunneltavissa (12:34 min) ja luettavissa. Julkaistu 21.3.2022. Juttuun liittyy infopaketti Aivot solmussa. Näin someyhtiöt käyttävät hyväkseen aivojesi palkitsemisjärjestelmää ja ajatusvinoumia.
- Emme ole niin erimielisiä kuin sosiaalisen median perusteella kuvittelisi. Tutkijat kertovat, mistä vaikutelma vastakkaisiin leireihin jakautumisesta syntyy – ja kuinka voisimme ymmärtää toisiamme paremmin. Artikkeli julkaistu Helsingin yliopiston sivuilla 8.3.2022.
- Vihapuhetta on tutkittava, jotta sananvapautta voidaan puolustaa. Tuija Saresman (Jyväskylän yliopisto) ja Kaarina Nikusen (Tampereen yliopisto) mielipidekirjoitus Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla 5.2.2022.
- Sovittelujournalismin käsikirja (2017) on toimittajille suunnattu opas, joka auttaa myös journalismin yleisöjä ymmärtämään, miksi vastakkainasettelut ja konfliktit helposti korostuvat journalismissa.
- Parempaa julkista keskustelua – mutta miten? Median ja viestinnän tutkijat Laura Ahva, Mikko Hautakangas ja Auli Harju vastaavat Unit-lehden haastattelussa 3.12.2021.
- Vihapuheen historia. Ylen podcast-sarja perustuu syksyllä 2021 julkaistuun kirjaan Vihapuheen, viholliskuvien ja disinformaation historia. Haastateltavina ovat tutkijatohtorit Suvi Kuokkanen ja Heidi Kurvinen sekä tutkijat Anna Rajavuori, Klaus Lindgren ja Anna Laakkonen.
- Vihapuhe sananvapautta kaventamassa. Tutkimukseen perustuva kirja (2013) on kokonaan luettavissa verkossa. Kirjan ovat kirjoittaneet tutkijat Reeta Pöyhtäri, Paula Haara ja Pentti Raittila.
- Fair Play. Confronting Racism and Coloniality in Games. A Media Education Handbook (pdf). Englanninkielisen oppaan pelaajille, kasvattajille ja pelisuunnittelijoille ovat tehneet tutkijat Sabine Harrer ja Leonardo Custódio. (National Audiovisual Institute, Helsinki, 2022)
- Media näyttää valkoisen näkökulman maailmasta, ja kehitysyhteistyöstä paistaa valkoisen pelastajan syndrooma. Tutkija Leonardo Custódion (Åbo Akademi) haastattelu Voima-lehdessä (2021).
- Puhummeko nyt rasismista? Tutkija Sanna Ryynäsen (Jyväskylän yliopisto) artikkeli Media & Viestintä -lehdessä (4/2020) käsittelee sitä, miten myös mediatutkimuksessa sanan rasismi ja sen lähikäsitteiden käyttöön liittyy epävarmuutta. Hän pohtii keskeisten termien eroja ja merkityssisältöjä.
- Valkoinen toimittaja, herää etuoikeuteesi. Toimittaja Heidi Kalmarin blogikirjoitus Helsingin Sanomain Säätiön Stipendiblogissa (23.9.2021).
Politiikka ja media
- Poliitikot somessa – uhka vai mahdollisuus? Tutkitusti.fi-sivuston Vaikuttamisen monet muodot -sarjassa tutkitaan poliitikkojen toimintaa sosiaalisessa mediassa. Millaisia havaintoja tutkijat ovat tehneet somevaikuttajien ja suomalaisten kärkipoliitikkojen kampanjoinnista somessa? Entä läpäisevätkö poliitikkojen puheet faktantarkistuksen? (2023)
Seksi ja media
Tunteet ja media
- Mikä on tunteiden merkitys journalismissa? Mediatutkimuksen professori Kaarina Nikunen (Tampereen yliopisto) Asiantuntija äänessä -haastattelussa Radio Moreenissa syksyllä 2023.
- Tarkista – 3 kysymystä: Digitaalinen informaatiolukutaito nuorille (2023) Faktabaarin tuottamalla videolla (4 min) puhutaan siitä, miten voimakkaita tunteita herättävät sisällöt voivat vaikuttaa disinformaation leviämiseen, ja miten tunnekuohussa huijatuksi tulemisen voi välttää.
- Huomiotehdas vaatii huomiotamme vetoamalla tunteisiin. Teologisen tiedekunnan professori, mediatutkija Katja Valaskiven haastattelu Helsingin yliopiston sivuilla 8.9.2022. Artikkeli luettavissa myös ruotsiksi ja englanniksi.
- Valta- ja vastamedia kirjoittavat tunteella, mutta eri tavoin. Tutkija ja toimittaja Salla Tuomolan artikkeli Politiikasta!-verkkojulkaisussa.
- Tunneilmaisun tavoitteet valta- ja vastamediassa. Tutkija Salla Tuomolan kirjoitus Etiikka.fi-sivuilla (2/2022).
- Menikö tunteisiin? Sosiaalisessa mediassa tunteet ryöpsähtelevät, eikä se ole sattumaa. Tutkija Anna Rantasilan blogikirjoitus Verken sivuilla (26.5.2021) avaa dynamiikkoja, joihin sosiaalisen median tunnesisällöt liittyvät ja esittää, että some-sovelluksissa voi olla helpompaa luovia, kun tunnistaa ja ymmärtää, kuinka lukijaan ja katsojaan pyritään vaikuttamaan.
- Affektiivinen kurinpito selittää, miksi nauramme vessapaperin hamstraajille. Tutkija Anna Rantasilan väitökirjan lektio julkaistuna Media & viestintä -lehdessä 4/2020.
- Aivot tyhmentyvät, kun suutumme – lue, mitä ärsyyntyminen saa aikaan elimistössä. Yle Oppimisen artikkeli, jota varten on vuonna 2021 haastateltu työelämäpsykologi Susanna Paarlahtea, aivotutkija Minna Huotilaista sekä dosentti Joona Taipaletta. (30.1.20229
- Pakolaisuus, tunteet ja media -kirjassa analysoidaan, miten uutiset, vale-uutiset, huhut, kirjat, elokuvat, tv-sarjat ja esineet synnyttävät erilaisia myötätunnon, kritiikin tai vihan muotoja. Kirjan (2018) ovat toimittaneet tutkijat Mari Maasilta ja Kaarina Nikunen. Vain painettuna, lisätietoja kustantajan sivuilla.
- Rakastamisen vaikeudesta: internet, maahanmuuttokeskustelu ja tunteet. Professori Kaarina Nikusen artikkeli Media & viestintä -lehdessä 4/20109. Avainsanat: maahanmuutto, elokuva, verkkokeskustelu.
- Affekti suhteina ja intensiteetteinä. Professori Susanna Paasosen artikkeli Tieteessä tapahtuu -lehdessä 2/2017 käsittelee affektin, tunteen ja emootion käsitteitä ja niiden välisiä eroja.
Urheilu ja media
Uskonnot, uskomukset, katsomukset
Vuorovaikutus
- Vuorotellen-podcast yleistajuistaa viestinnän ja vuorovaikutuksen tieteellisiä ilmiöitä. Jaksoissa käsitellään viestinnän ja vuorovaikutuksen teemoja kulloiseenkin käsiteltävään ilmiöön perehtyneiden tutkijoiden, opettajien ja miuiden asiantuntijoiden kanssa.
- Kuusi vinkkiä parempaan verkkokeskusteluun. Yle Oppimisen vinkit. (16.2.2022)
Yleistä mediaan ja yhteiskuntaan, medialukutaitoon, mediakritiikkiin ja tutkimuslukutaitoon liittyvää
- Mediakieltäytyjät-blogissa käsitellään samannimisen tutkimushankkeen (Jyväskylän yliopiston) esiin nostamia aiheita. Mediakieltäytyjät – tutkimus somen ei-käyttäjien osallisuudesta ja toimijuudesta julkisuuksissa -hanke tutkii vapaaehtoista jättäytymistä sosiaalisen median ja verkkoyhteisöjen ulkopuolelle. (2023–)
- Materiaaleja mediakasvatukseen. Mediakasvatusseuran tuottamaa materiaalia eri kouluasteille (myös toinen aste) suomeksi ruotsiksi ja englanniksi.
- Kriittisyys voi osua omaan nilkkaan. Mediakasvatusasiantuntija Susanna Ahosen kirjoitus Uutismedian liiton sivuilla (30.8.2022).
- Nuoret kaipaavat arkeensa turvallisia verkkotiloja, ympäristöystävällistä teknologiaa ja monipuolisia sisältöjä. Uutinen ja linkki tutkimukseen, jossa nuoret kuvittelivat tulevaisuuden media-arkea sekä siihen liittyviä toiveita ja huolia. (2021)
- Median liikakäyttö vaivaa osaa nuorista – ”Netissä on niin paljon koukuttavaa sisältöä, että se vie helposti ajan asiapitoiselta sisällöltä”. Näkökulma-kirjoitus Suomen Lehdistö -lehdessä (14.10.2021) käsittelee tutkimushanketta, jossa kartoitettiin nuorten mediankäyttöä ja siihen liittyviä toiveita.
- Mediankäyttö kerrostuu ja politisoituu Suomessa. Tutkija Riie Heikkilän (SOC/TAU) kirjoitus sosiogisessa Ilmiö-mediassa 15.9.2021. Avainsanat: demokratia, eriarvoisuus, journalismi, kansalaisyhteiskunta, kulttuuri, luokka, sosiaalinen media, sukupuoli, teknologia, televisio, yhteiskunta.
- Tiedelukutaidon perusteet. MOOC-kurssi soveltuu toisen asteen opiskelijoille. Se on mahdollista suorittaa omatoimisesti. Helsingin yliopisto myöntää hyväksytystä kurssisuorituksesta maksutta 2 opintopistettä.
- Mitä on jatkuva vertaisarviointi – erityisesti humanistisissa ja yhteiskuntatieteissä? TAJU-tutkimushankkeen blogikirjoitus selventää, mitä tarkoittaa, että tutkimus on vertaisarvioitu. (17.2.2022)
- Visuaalisen journalismin professori (TAU) Janne Seppäsen mediakriittiset blogitekstit käsittelevät ajankohtaisia uutisaiheita. Blogi avattu 2019.
- Tiedetoimittaja-lehti. Suomen Tiedetoimittajain Liiton lehdessä käsitellään yleistajuisesti tiedeviestinnän ilmiöitä ja tekijöitä. Ilmestyy verkkolehtenä neljästi vuodessa ja on kaikille avoin.
Paluu Mediatutkimustuntien pääsivulle
