Väestön uhka- ja riskikokemusten muotoutuminen median ja yhteiskunnan murroksessa
Hankkeessa tutkitaan kansalaisten kokemaa väkivallan uhkaa, uhkakokemuksen syntyyn vaikuttavia tekijöitä ja erityisesti uhkakokemuksen yhteyttä erilaisiin rikostiedon lähteisiin.
Tutkimus toteutetaan kahdessa osassa. Fokusryhmähaastattelujen avulla muodostetaan ensin kuva siitä, miten ihmiset tulkitsevat väkivaltaa nykyisessä suomalaisessa yhteiskunnassa ja miten he käyttävät ja arvioivat erilaisia rikostiedon lähteitä. Tutkimuksen toinen osa kytketään osaksi vuoden 2017 Kansallista rikosuhritutkimusta (KRT). Tutkimuksen kansallisesti edustava otos tarjoaa mahdollisuuden tilastollisesti selittäviin analyyseihin, joissa muun muassa voidaan vakioida vastaajien itse kokemien rikosten vaikutus sekä tutkia todellisten rikosuhrikokemusten ja rikostiedon vastaanoton välisiä yhdysvaikutuksia.
Tutkimuksessa vastataan muun muassa seuraaviin tutkimuskysymyksiin:
- Mistä kansalaiset saavat tietoa väkivallan määrästä ja piirteistä, miten rikostiedon lähteitä seurataan ja miten ne koetaan?
- Miten kansalaiset ajattelevat rikollisuuden kehittyneen?
- Miten ihmiset kokevat väkivaltarikoksia koskevan mediajulkisuuden kehittyneen?
- Mitkä ovat sosiaalisen median ja uutismedian erityispiirteet väkivaltaa koskevan tiedon vastaanotossa, ja miten sosiaalisen median hajautuneet ja joukkoistuneet rikostiedon lähteet vaikuttavat väkivaltauutisoinnin vastaanottoon?
- Miten rikostiedon vastaanotto yhdistyy väkivallan tulkintakehykseen, pelkoihin ja uusien riskien, kuten terrorismin ja radikalisoitumisen, havaitsemiseen?
- Miten elämän pulmat kuten rikosten uhriksi joutuminen sekä taloudellinen ja sosiaalinen huono-osaisuus näkyvät rikostiedon kulutuksessa ja vastaanotossa, ja miten erilaisten rikostiedon lähteiden seuraaminen yhdistyy pelkoihin ja riskikokemuksiin?
- Voidaanko rikostiedon lähteissä ja uutisoinnin vastaanotossa nähdä eriytymistä sosiaalisten ryhmien välillä, ja välittyykö sosiaalisen huono-osaisuuden yhteys rikoshuoliin medioiden käytön ja vastaanoton kautta?
Tutkimus toteutetaan Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin (KRIMO) sekä Tampereen yliopiston COMET-tutkimuskeskuksen yhteistyönä. KRIMO vastaa ensisijaisesti määrällisestä tutkimusosuudesta ja COMET fokusryhmätutkimuksesta.
Julkaisut
Näsi, Matti; Tanskanen, Maiju; Kivivuori, Janne; Haara, Paula & Reunanen, Esa (2020) Crime news consumption and fear of violence: The role of traditional media, social media, and alternative information sources. Crime & Delinquency. DOI: 10.1177/0011128720922539.
Haara, Paula; Reunanen, Esa; Näsi, Matti & Kivivuori, Janne (2019) Experiencing violence in a cross-media environment: an interdisciplinary focus group study. Journal of Scandinavian Studies in Criminology and Crime Prevention 20:1, 73-89. DOI: 10.1080/14043858.2018.1555213.
Näsi, Matti; Tanskanen, Maiju; Haara, Paula; Reunanen, Esa; Kivivuori, Janne (2018) Väkivallan kokemus ja rikostiedon lähteet. Katsauksia 30/2018. Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti.
Haara, Paula; Reunanen, Esa; Näsi, Matti & Kivivuori, Janne (2017) Väkivalta pirstaloituvassa mediamaisemassa. Fokusryhmätutkimus uhkan kokemuksesta ja rikostiedon lähteistä. Tampere: Tampereen yliopisto
Esitykset
Haara, Paula; Reunanen, Esa; Näsi, Matti & Kivivuori, Janne: Experiencing violence in a cross-media environment: a focus-group study. Nordmedia 2017 -konferenssi, Tampere 20.8.2017.
Yhteystiedot
Paula Haara, Tampereen ylipisto, COMET, paula.haara at uta.fi
Esa Reunanen, Tampereen yliopisto, COMET, esa.reunanen at uta.fi
Matti Näsi, Helsingin yliopisto, KRIMO, matti.j.nasi at helsinki.fi
Janne Kivivuori, Helsingin yliopisto, KRIMO, janne.kivivuori at helsinki.fi
Rahoittaja: Helsingin Sanomain Säätiö
Projektikausi: 2017–2018