Tutkimus selvittää journalismin roolia taloutta koskevan luottamuksen ja talouspolitiikan legitimaation rakentumisessa vuonna 2008 kärjistyneessä talouskriisissä. Kriisiä tarkastellaan kansainvälisenä taloudellisena ja poliittisena ilmiönä, jonka kansalliset päättäjät, talouseliitit ja journalistit joutuvat ”kotiuttamaan” omalle yleisölleen.
Talouskriisien puhkeamista edeltää tyypillisesti katteeton luottamus talouden ja varallisuusarvojen kasvuun. Kriisi laukeaa, kun usko lopulta romahtaa ja talouden toimijat pyrkivät turvaamaan omaisuutensa. Tässä luottamuksen kääntymisessä peloksi julkisuudella ja journalismillakin on oma roolinsa. Julkisen keskustelun voi ajatella vaikuttavan niin kuluttajien kuin sijoittajienkin luottamukseen ja toisaalta erilaisten poliittisten linjausten läpiviemiseen. Asiantuntijat esittävät julkisuudessa arvioitaan talouden tilasta ja kehityksestä ja näin joko valavat uskoa talouden kasvuun tai varoittavat talouden riskitekijöistä. Tarve ylläpitää luottamusta talouteen ja vaatimus antaa oikeaa informaatiota saattavat joutua ristiriitaan keskenään.
Tutkimus toteutetaan sekä määrällisen että laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Analyysissa vertaillaan Helsingin Sanomien, Kauppalehden sekä Financial Times ‑lehden taloutta ja talouspolitiikkaa koskevaa kirjoittelua. Financial Times edustaa vertailuasetelmassa kansainvälisille talouden ja politiikan eliiteille suunnattua journalismia ja kotimaiset julkaisut erilaisille kansallisille yleisöille suunnattua journalismia. Aineistoksi kerätään sekä talouden toistuviin tapahtumiin ja keskusteluihin että kohdennetummin itse talouskriisiin liittyviä juttuja ajanjaksolta 1.1.2007–31.3.2009. Sisällönanalyysien avulla pyritään vastaamaan seuraavaan viiteen analyysitehtävään:
1) Millaisia vaiheita kirjoittelusta on erotettavissa maltillisen laskusuhdanteen odotuksen muuttuessa vakavaksi talouskriisiksi? Millaisia ennusteita talouden kehityksestä jutuissa tehdään ja viitataanko niissä aiempiin ennusteisiin?
2) Millaista on talouden tilaa koskevien arvioiden luonnehdinnan (optimismi/pessimismi) ja juttujen tunnepitoisuuden ajallinen kehitys ja millaisia eroja tässä on eri lehtien välillä. Millaisia tunnetiloihin viittaavia ilmauksia tai esimerkiksi syyllisyyteen, syihin ja vastuuseen liittyviä ilmauksia jutuissa käytetään?
3) Missä määrin eri intressi-, asiantuntija- ja kansalaisryhmät osallistuvat taloutta ja talouspolitiikkaa koskevaan keskusteluun? Mikä on se tulkintayhteisö, joka ”kotiuttaa” kansainvälisen kriisin osaksi yhteistä todellisuutta?
4) Kuinka monipuolista talouden tilaa ja talouspolitiikkaa koskeva argumentointi on? Miten eri tahot yrittävät tutkittavissa lehdissä vakuuttaa lukijoita yhtäältä ehdotettujen politiikkojen tarpeellisuudesta ja toisaalta niiden vaikuttavuudesta? Millaisia ovat keskeiset toimintasuunnitelmat, niiden kritiikki ja vaihtoehdot? Mihin tai keihin kriisin syyt paikannetaan ja miten tämä näkyy argumentaatiossa?
5) Miten kansallinen ja kansainvälinen näkökulma tulevat esiin eri viestimissä ja kriisin eri vaiheissa? Miten maailmantalouden suhdetta kotimaan talouteen selitetään lehdissä?
Lehtien arkistoihin tehtyjen sanahakujen avulla tarkastellaan keskustelun trendejä myös pidemmällä aikavälillä. Käytännössä tutkitaan sitä, missä määrin tietyt talouskriisiin ja lamaan liittyvät sanat esiintyvät lehtien jutuissa 2006–2009. Näin luodaan eräänlainen julkisuuden ”suhdannebarometri”, jota sitten verrataan muihin taloutta koskeviin tilastollisiin indikaattoreihin.
Lisäksi tiedotusopin opiskelijoiden journalismikritiikin projektiryhmä tekee projektin kysymyksenasetteluja tukevia asiantuntijahaastatteluja.
Tutkimus käynnistyi kesällä 2009, ja se valmistuu syksyllä 2010. Tutkimuksen toteuttaa Tampereen yliopiston Journalismin tutkimusyksikkö (JTY).
Julkaisut
Simola, Anna (2010) Paniikkinappuloita ei tarvita. Talousjournalismi heräsi myöhään finanssikriisin riskeihin. Journalismikritiikin vuosikirja 2010. Media & Viestintä 33:1, 70-78.
Simola, Anna & Reunanen, Esa (2010) Kaikki toistaiseksi hyvin. Kansainvälinen finanssikriisi talousjournalismissa. Tampereen yliopiston tiedotusopin laitoksen julkaisuja A 114. Tampere: Tampereen yliopisto.
Reunanen, Esa & Simola, Anna (2010) Finanssikriisi journalismissa. Talous & yhteiskunta 38:4, 36-41.
Alustukset
Simola, Anna & Reunanen, Esa: Talousjournalismin Suomi-ilmiö? Alustus Journalismikritiikkiseminaarissa Tampereella 13.11.2009.
Simola, Anna: Vuoden 2008 talouskäänne julkisuudessa. Alustus ja paneelikeskustelu Taloustoimittajat ry:n kevätkokouksessa Helsingissä 16.3.2010.
Simola, Anna: Vuoden 2008 talouskäänne julkisuudessa. Alustus Sosiologipäivillä Jyväskylässä 19.3.2010.
Simola, Anna & Reunanen, Esa: Kaikki toistaiseksi hyvin. Finanssikriisi talousjournalismissa. Alustus Talousjournalismi finanssikriisissä -seminaarissa Helsingissä 10.11.2010.
Projektin tapahtumia
Talousjournalismi finanssikriisissä -seminaari Helsingissä 10.11.2010
Yhteyshenkilöt ja yhteistyötahot
Yhteyshenkilö: Esa Reunanen, puh. 050 318 5943
Tutkija: Anna Simola
Rahoittaja: Helsingin Sanomain Säätiö