Worlds of Journalism Study (WJS) on vertaileva kansainvälinen tutkimus, joka arvioi journalismin tilaa, journalistien toimintamahdollisuuksia ja ammatillista omakuvaa maailmanlaajuisesti. Hankkeessa tuotetaan vertailukelpoista tietoa siitä, miten journalismi toimii ja muuttuu erilaisissa poliittisissa, taloudellisissa ja historiallisissa konteksteissa. Tutkimuksen keskeinen käsite on journalistinen kulttuuri, jonka avulla on mahdollista tutkia, miten journalismi kaikkialla maailmassa määrittyy tiettyjen perusulottuvuuksien suhteen.
WJS on poikkeuksellisen laajamittainen hanke, jossa on mukana lähes 60 eri maata kuudelta eri alueelta:
- Afrikasta
- Aasiasta
- Australiasta ja Oseaniasta
- Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta
- Latinalaisesta Amerikasta ja Karibialta sekä
- Lähi-idästä.
Tämä tutkimusverkosto mahdollistaa myös seurannan. Tutkimusta johtaa professori Thomas Hanitzsch Münchenin Ludwig-Maximilianin yliopistosta, Saksasta.
Tutkimuksen Suomen-osuuden toteuttaa COMET. Pääasiallinen aineistonkeruumenetelmä on survey-kysely: Suomessa tutkimukseen haastateltiin kevällä 2013 yhteensä 366 journalistia. Määrällisiä tuloksia tuettiin keräämällä vuonna 2014 laadullinen ryhmähaastatteluaineisto (6 ryhmää eri medioista). Aineistokokonaisuuden avulla on mahdollista tehdä näkyväksi suomalaisen journalistisen kulttuurin nykytilaa ja erityisyyttä sekä ammatissa toimivien journalistien näkemyksiä menneestä ja tulevasta. Kansainvälinen tutkimusasetelma puolestaan mahdollistaa erilaisten globaalien erojen ja yhtäläisyyksien näkyväksi tekemisen.
Suomen-osahanke kestää kaikkiaan tammikuusta 2013 joulukuuhun 2015. Tuloksia julkaistaan sekä raporttina että tutkimusartikkeleina. Tutkimusta rahoittaa Helsingin Sanomain Säätiö.
Koko kansainvälisen hankkeen tulokset valmistuvat vuonna 2016, ja yhteiskirja julkaistaan 2018.
Tutkimusraportti verkossa (julkaistu 2.6.2014)
Hankkeen Suomen määrälliseen osatutkimukseen haastateltiin keväällä 2013 kaikkiaan 366 toimittajaa. Tulokset on nyt julkaistu sähköisesti TamPubissa.
Tutkimus piirtää kuvaa hyvin yhtenäisestä ammatillisesta ryhmästä, jota muutoksienkin keskellä pitää koossa yhteinen ymmärrys journalistin työstä ja sen peruspilareista. Eettisyys ja autonomisuus ovat arvoja, jotka keskeisimmin määrittelevät suomalaista journalistista kulttuuria. Journalismietiikkaan sitoudutaan hyvin vahvasti, vaikka jonkin verran on merkkejä myös Journalistin ohjeiden ylittävästä tilannekohtaisesta eettisestä harkinnasta. Nuoremmat toimittajat ovat vanhempia joustavampia etiikassaan.
Selkeimmät jakolinjat suomalaisen toimittajakunnan sisällä kulkevat sukupolvien välillä, mutta nämäkin erot ovat varsin maltillisia. Aineistosta esimerkiksi erottuu nuorten määräaikaisten toimittajien joukko, jolla on suhteessa muita vähemmän määrittelyvaltaa työnsä sisältöihin. Toisaalta, kenties hieman yllättäen, freelancerina työskentely oli otoksessamme tyypillisempää vanhemman polven toimittajille.
Ylipäätään suomalaiset toimittajat kokevat, että erilaiset ulkopuoliset tahot ja instituutiot eivät pääse vaikuttamaan heidän toimintaansa vahvasti. Ammatillinen itsenäisyys koettiin siis varsin hyväksi. Sen sijaan jonkin verran vaikutusta työhön koetaan olevan mediakilpailijoilla ja yleisöllä. Jonkin verran autonomisuuden ihanteen ja käytännön välisestä ristiriidasta antaa viitteitä se, että vaikka talouden toimijoilla arvioidaan olevan vain vähän vaikutusta toimittajien työhön, koetaan niiden vaikutuksen kuitenkin viime vuosien aikana kasvaneen.
Suurimmat muutokset ammattitoimittajien työhön ovat viimeisen viiden vuoden aikana tuoneet aikapaineiden lisääntyminen, sosiaalisen median ja tekniikan kehitys sekä käyttäjien tuottamien sisältöjen mukaantulo uutistyöhön. Mediaetiikan ja lainsäädännön merkitys on muutostenkin taustalla säilynyt vahvana.
Linkin takaa löytyy Suomen osaraportti (51 sivua): http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9506-9
Yhteystiedot:
Tutkija Reeta Pöyhtäri
reeta.poyhtari (at) uta.fi
Tutkija Jari Väliverronen
jari.valiverronen (at) uta.fi
Projektin johtaja:
tutkijatohtori Laura Ahva
laura.ahva (at) uta.fi
Survey-tutkimuksen aineistoa