Huippuyksikkö tutkii kokemuksen historiaa: miten ihmisten kokemukset syntyvät, miten niitä tulkitaan ja miten ne vaikuttavat yksilön suhteeseen yhteisöönsä ja yhteiskuntaansa. Tutkimus kohdistuu kolmeen yhteiskunnalliseen ilmiöön, jotka ovat eletty usko, eletty kansakunta ja eletty hyvinvointivaltio. Nimitykset korostavat sitä miten sosiaaliset rakenteet ja instituutiot syntyvät kokemuksellisessa toiminnassa. Kokemuksia on tutkittu paljon, mutta niitä ei ole aiemmin tarkasteltu systemaattisesti osana yksilön ja yhteiskunnan suhdetta tai selitettäessä instituutioiden ja ajattelupojen historiaa mikro- ja makrotasot yhdistäen. Tätä metodologista näkökulmaa voi kutsua kokemuksen analyyttiseksi historiaksi.
Kokemuksen historian huippuyksikkö kuuluu Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksikköohjelmaan vuosina 2018–2025 ja toimii Tampereen yliopistossa.
HEX Jäsenet
Pirjo Markkola
Huippuyksikön johtaja 2022-, Eletty hyvinvointivaltio -ryhmän johtaja
Pirjo Markkola on historian professori, jonka erityisaloja ovat sukupuolihistoria ja lapsuuden historia sekä luterilaisuuden ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion historiallinen suhde. Hän vastaa teemaryhmästä Eletty hyvinvointivaltio. Markkola tutkii oikeudenmukaisuuden ja epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia lastensuojelun historiassa. Toinen keskeinen tutkimusteema liittyy eletyn uskonnon merkitykseen pohjoismaisessa hyvinvointivaltiohistoriassa.
Raisa Maria Toivo
Huippuyksikön varajohtaja 2022-, Eletty uskonto -ryhmän johtaja
Raisa Maria Toivo tutkii kokemuksen historiaa varhaismodernin eletyn uskon, uskonnollisen kofliktin, sukupuolen ja perheen yhteiskunnallisilla alueilla. Hän keskittyy rakenteelliseen, sosiaaliseen ja jaettuun kokemukseen. Toivo johtaa HEXin eletyn uskon ryhmää, sekä Suomen Akatemian rahoittamaa hanketta ”Miten noitavainot vältettiin 1600-luvun Suomessa” sekä Jalmari Finnen säätiön rahoittamaa hanketta ”Henkilöhistoria varhaismodernin historian tutkimusmenetelmänä”.
Pertti Haapala
Huippuyksikön johtaja 2018-2021
Pertti Haapala on Suomen historian emeritus professori ja huippuyksikön ensimmäinen johtaja. Hänen tutkimusalojaan ovat erityisesti sosiaalihistoria ja historiantutkimuksen metodologia. HEX:ssä hän tutkii sosiaalisia rakenteita eli yhteiskunnallisen kokemuksen ja kiinnittymisen edellytyksiä, sekä yhteiskuntatieteiden historiaa kansallisena identiteettinä.
Tanja Vahtikari
Yliopistonlehtori, Eletty kansakunta -ryhmän johtaja, johtoryhmän jäsen
Tanja Vahtikari on aikaisemmissa tutkimuksissaan tarkastellut kulttuuriperinnön historiaa (ml. UNESCON maailmanperintö), toisen maailmansodan jälkeistä kaupunkihistoriaa sekä kaupunkien muistamisen kulttuureja. Huippuyksikössä hän kuuluu eletty kansakunta -ryhmään, jossa hän tutkii koettua kansallista kulttuuriperintöä 1900-luvulla, ts. kuinka kansakuntaa elettiin ja jäsennettiin suhteessa paikallisiin kulttuuriperintöihin ja historiakulttuureihin.
Johanna Annola
Akatemiatutkija, Eletty hyvinvointivaltio -ryhmän varajohtaja, johtoryhmän jäsen
Akatemiatutkija Johanna Annola tarkastelee suomalaisia naisvankiloita 1800-luvun alusta 1920-luvulle. Hänen projektinsa pyrkimyksenä on selvittää, miten kuri rakentui vankilatilassa – mutta myös, millaisia muita kokemuksia vankilan arkeen liittyi. Hanke tuottaa tietoa vankilasta elettynä instituutiona ja avaa modernisaation mekanismeja yhteiskunnan laidalla. Aiemmissa tutkimuksissaan Annola on tarkastellut köyhäinhoitoa, turvakotitoimintaa ja sosiaalisen liikkuvuuden kokemusta yksilötasolla.
Daniel Blackie
Yliopistotutkija
Daniel Blackie on erikoistunut 1700–1900 -lukujen vammaisuuden historiaan. Hän on tutkijana HEX-projektissa ”Lived Religion and the Changing meaning(s) of Disability”, jossa Blackie keskittyy uskonnollisuuden ja sen käytäntöjen merkitykseen vammaisuuden kokemuksen ymmärtämisessä teollisen vallankumouksen aikana.
Rob Boddice
Rob Boddice liittyi HEXiin vuonna 2020. Hän on työskennellyt aiemmin Harvardin yliopistossa, Max Blanck instituutissa sekä Freie Universitätissa Berliinissä. Hän on McGill yliopiston sosiaalilääketieteen tutkimuksen dosentti. Boddice on julkaissut laajasti lääketieteen, tieteen ja tunteiden historiasta. Hänen teoksiaan on käännetty 12 eri kielelle. Viimeisimpiä hänen teoksiaan ovat: Emotion, Sense, Experience, yhteistyössä Mark Smithin kanssa (Cambridge University Press, 2020), Humane Professions: The Defence of Experimental Medicine, 1876-1914 (Cambridge University Press, 2021), Feeling Dis-Ease in Modern History: Experiencing Medicine and Illness (Bloomsbury, 2022), (toim.) Bettina Hitzer, Knowing Pain: A History of Sensation, Emotion and Experience (Polity, 2023), sekä toinen painos teoksesta The History of Emotions (Manchester University Press, 2024). Työn alla on tällä hetkellä vuonna 2026 julkaistava The Power of Belief: Why the Science and History of Placebo Matter to Modern Medicine (Reaktion).
Reetta Eiranen
Tutkijatohtori
Reetta Eiranen on tutkijatohtori Tampereen yliopiston tutkijakollegiumissa ja Suomen Akatemian Kokemuksen historian huippuyksikössä. Hän on työskennellyt vierailevana tutkijana Max Planck -instituutin tunteiden historian tutkimuskeskuksessa Berliinissä. Hankkeessaan ”Gender, Experience and Ambivalent Nationalism in Nineteenth-century Finland” Eiranen tutkii sukupuolittuneita nationalismin kokemuksia ja niiden jännitteitä 1800-luvun Suomessa. Teoreettisesti ja metodologisesti hän on kiinnostunut hermeneutiikasta, kerronnallisista lähestymistavoista, biografisesta tutkimuksesta ja kirjeaineistoista. Eiranen on Historillisen Aikakauskirjan toimituskunnan jäsen.
Henkilökohtainen profiilisivu | Twitter
Minna Harjula
Yliopistotutkija
Yliopistotutkija Minna Harjula tutkii elettyä hyvinvointivaltiota kansalaisten ja paikallisten sosiaaliturvainstituutioiden kohtaamisena 1930-1980-lukujen Suomessa. Tutkimus avaa arkipäivän näkökulman suomalaisen hyvinvointivaltion rakentumiseen ja legitimaatioon tarkastelemalla erilaisiin sosiaalietuuksiin sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvien kohtaamisten rakentamia kokemuksia yksilö-yhteiskuntasuhteesta. Aiemmissa tutkimuksissaan Harjula on tarkastellut vammaisuuden historiaa, terveyspolitiikkaa, terveyskansalaisuutta sekä poliittisen ja sosiaalisen kansalaisuuden kytköstä Suomessa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvulla.
Anna-Stina Hägglund
Tutkijatohtori
Anna-Stina Hägglund on erikoistunut keskiaikaisten lahjoitusten sosiaalisen ja kulttuurisen historiaan. Hänen tutkimuksensa keskiössä on Birgittalaisluostarit ja Itämeren alue myöhäiskeskiajalla. HEXissä hän on osa Eletty usko keskiajan Suomessa-hankkeessa missä hän kartoittaa viittauksia pyhimysten juhlapäiviin asiakirjapäiväyksissä Turun hiippakunnassa. Hägglund tutkii myös Naantalin luostarin lahjoittajapiiri sekä lahjoittajien elettyä uskoa.
Mervi Kaarninen
Yliopistonlehtori
Mervi Kaarninen tutkii lasten ja nuorten elinolosuhteita sekä lasten vanhempien välisiä suhteita 1900-luvun sota- ja kriisiaikoina. Kaarninen on julkaissut kirjoja ja artikkeleita lapsuuden, nuoruuden ja nuorisokulttuurin historiasta sekä koulutuksen sosiaalihistoriasta erityisesti sukupuolen näkökulmasta. Mervi Kaarninen toimii yliopistonlehtorina.
Sari Katajala-Peltomaa
Kulttuurihistorian Professori, Turun Yliopisto
Sari Katajala-Peltomaa tutkii myöhäiskeskiajan elettyä uskoa ihmekokemusten, rituaalien ja kertomusten kautta. Työn keskiössä ovat kysymykset siitä miten usko elettynä kokemuksena muokkasi arvioista ja normeista sosiaalista toimintaa – ja miten rituaalit ja narraatiot muokkasivat arvoja ja instituutiota. Tällä hetkellä työn alla on ”kuviteltujen kokemusten” tuottaminen ja aistihavaintojen merkitys pyhyyden konstruoinnissa Vadstenan luostariveljien saarnoissa.
Eletty usko keskiajan Suomessa -hanke
Mikko Kemppainen
Tutkijatohtori/Koordinaattori
Mikko Kemppainen toimii huippuyksikössä tutkijatohtorina ja viestinnän koordinaattorina. Tutkimustyössään Kemppainen on keskittynyt poliittisten aatteiden, uskonnollisuuden ja sukupuolen vuorovaikutukseen 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun Suomessa. Kemppaisen vuonna 2020 tarkastettu väitöskirja on biografinen tutkimus, jonka kohteena ovat varhaisten työväenliikkeen naiskirjailijoiden käsitykset sosialismista ja uskonnosta.
Ville Kivimäki
Tutkimusjohtaja, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Ville Kivimäki on erikoistunut toisen maailmansodan ja sen jälkeisen ajan sosiaali- ja kulttuurihistoriaan sekä trauman, sukupuolen, nationalismin, kokemuksen ja tunteiden historiaan. Hän on myös tutkinut sodan muistamista, muistin politiikkaa ja kokemusyhteisöjä. Kokemushistorian huippuyksikössä Kivimäki johti Eletty kansakunta -tutkimusryhmää vuodet 2018–2023 ja hän johtaa edelleen Suomen Akatemian tutkimushanketta ”Epätasa-arvoinen sota: Haavoittuvuus, stressi ja selviytyminen Suomen armeijassa toisen maailmansodan aikana”.
Heikki Kokko
Yliopistotutkija
Heikki Kokko tutkii modernin yhteiskunnan kokemuksellista rakentumista 1800-luvun puolivälin Suomessa. Laajemmin hänen tutkimuksensa nivoutuu informaatioteknologian kehityksen vaikutukseen modernin länsimaisen yksilö-yhteiskunta -suhteen muotoutumisessa. Tutkimus avaa näkökulman elettyyn kansakuntaan ja hyvinvointivaltioon tuomalla esiin prosessin, jossa paikallinen laajentui ylipaikalliseksi ihmisten ruohonjuuritason ajattelussa. Aiemmassa tutkimustyössään Kokko on tarkastellut modernin minuuden, suomenkielisen julkisuuden sekä identiteettien ja nationalismin historiaa. Hänen erityisiä tutkimusalojaan ovat käsitehistoria ja digitaalinen historia.
Kokko johtaa Alfred Kordelinin säätiön rahoittamaa digihistoriaprojektia digitaalista Translocalis-tietokantaa.
Henkilökohtainen profiilisivu | Translocalis-tietokanta | Twitter | Academia.edu-profiili
Jenni Kuuliala
Yliopistolehtori, Turun yliopisto
Jenni on erikoistunut myöhäiskeskiajan ja uuden ajan alun lääketieteen sosiaalihistoriaan, pyhimyskultteihin ja uskonnolliseen kokemukseen. Hänen tämänhetkinen tutkimushankkeensa paneutuu tapoihin, joilla eletty usko ja sairauden / vammaisuuden kokemus linkittyivät toisiinsa myöhäiskeskiajalla ja erityisesti uuden ajan alun Italiassa. Jenni Johtaa myös HEX:iin affilioitua Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimushanketta ”Eletty usko ja vammaisuuden muuttuvat merkitykset myöhäiskeskiajalta teollisen vallankumouksen aikaan”.
Twitter | Academia.edu-profiili | vammaishistoria.fi | Lived Religion and the Changing Meaning(s) of Disability
Sofia Lahti
Tutkijatohtori
Sofia Lahti on taidehistorioitsija, jonka erikoisalana ovat relikvaariot sekä keskiajan uskonnolliset kuvat ja esineet Pohjoismaissa. Hän työskentelee tutkimushankkeissa Levd religion i medeltida Finland (Tampereen yliopisto), Mapping Lived Religion: Medieval Cults of Saints in Sweden and Finland (Linnéuniversitetet, Växjö, Ruotsi) ja Fragmentaarisuus ja kuvakalskeen jäljet keskiajan ja uuden ajan alun esineissä (Helsingin yliopisto). Näissä hankkeissa hän tutkii Pohjoismaiden keskiajan esineitä eletyn uskon ilmentyminä ja toisaalta esineiden fragmentaation, katoamisen ja säilymisen monimuotoisia prosesseja keskiajalta tähän päivään.
Hankkeiden verkkosivut:
https://projects.tuni.fi/elettyusko/
https://blogs.helsinki.fi/kuvakalske/
Academia-profiili: https://linnaeus.academia.edu/SofiaLahti
Tuomas Laine-Frigren
Tutkijatohtori
Tuomas Laine-Frigren on erikoistunut lapsuuden ja mielenterveyden historiaan. Hänen tutkimuksensa keskiössä ovat eri tavoin poikkeavaksi käsitetty tai marginaalinen lapsuus, lapsuuden kokemushistoria sekä lapsuuteen kohdistuvat asiantuntijadiskurssit, instituutiot ja politiikat.
HEXissä Laine-Frigren tutkii Ruotsista palaavia sotalapsia 1940–1950-luvun Suomessa. Tutkimus kohdistuu sekä kotiin palaavien lasten kokemusmaailmaan että vanhempien, asiantuntijoiden ja viranomaisten heitä koskeviin käsityksiin, intresseihin ja toimenpiteisiin. Tutkimuksessa sotalapsia tarkastellaan erityisenä sosiaalisena ryhmänä, mutta samalla heidän kokemusmaailmansa sijoitetaan osaksi laajempaa 1940–1950-luvun lapsuuden kirjoa.
Tutkimuksissaan ja julkaisuissaan Laine-Frigren on perehtynyt myös Unkarin historiaan (1945–), psykologian historiaan, vammaisuuden historiaan ja uhri-identiteettien poliittiseen rakentumiseen.
Virva Liski
Virva Liski on tutkinut Suomen sisällissodan jälkiseurauksia, erityisesti punaisten naisvankien selviytymisstrategioita, valkoisen puolen veteraanien psyykkisiä reaktioita sekä sisällissodan ylisukupolvisia muistamisen tapoja suvuissa ja perheissä. Liskin tutkimus keskittyy sodan sukupuolittuneiden seurauksien, selviytymisen ja trauman kokemusten teemoihin. HEXissä Liski työskentelee Suomen Akatemian tutkimushankkeessa ”Epätasa-arvoinen sota. Haavoittuvuus, stressi ja selviytyminen Suomen armeijassa toisessa maailmansodassa” keskittyen sotakuolemien, väkivallan ja stressin jakautumiseen Suomen armeijassa.
Antti Malinen
Tutkijatohtori
Tutkijatohtori Antti Malinen on erikoistunut lapsuuden ja perhe-elämän historiaan. Hänen keskeisenä tutkimuskysymyksenään on, miten kriisiolot, muun muassa sodat, vaikuttavat perheiden ja lasten elämään, ja laajemmin yhteiskuntaan ja sen instituutioiden toimintaan. HEXissä Malinen tutkii miten lapset ovat kokeneet ja tuoneet julki ahdingon tuntemuksiaan 1900-luvun Suomessa, niin kirjoittamalla kuin piirtämällä, mutta myös käytöksellään ja kehollaan.
Malinen on kirjoittanut laaja-alaisesti ensimmäisen ja toisen maailmansodan jälkeisestä sosiaalihistoriasta, erityisesti kokemusten, tunteiden ja sukupuolen näkökulmasta. Tuoreessa tietokirjassaan hän tutki toisen maailmansodan jälkeisen lapsuuden kokemusta. Työn alla olevassa kirjassaan hän tutkii mitä ystävyyssuhteet merkitsevät lapsille ja heidän hyvinvoinnilleen. Malinen toimii myös lapsuuden historiaan erikoistuneen www.lapsuudenhistoriaa.fi -sivuston ylläpitäjänä.
Lapsuuden historiaa (@antti__malinen) / Twitter
https://www.instagram.com/lapsuudenhistoriaa.fi/
Riikka Miettinen
Yliopistotutkija, Eletty uskonto -ryhmän varajohtaja, johtoryhmän jäsen
Riikka Miettinen on erikoistunut varhaismodernin ajan Ruotsin ja Suomen historiaan ja vammaisuuden, mielisairauden ja vaivaishoidon historiaan. Hän tutkii eletyn uskon, hyvinvoinnin ja mieleltään tai keholtaan erilaisten ihmisten kokemusten yhteyksiä. Kiinnostuksen kohteina ovat erityisesti varhaismodernin yhteiskunnan ja paikallisyhteisöjen hoivajärjestelmät sekä uskonnon limittyminen arkeen. Hän on mukana myös HEXissä toimivassa Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa ”Eletty usko ja vammaisuuden muuttuvat merkitykset myöhäiskeskiajalta teollisen vallankumouksen aikaan”. Miettinen on käsitellyt aiemmissa tutkimuksissaan itsemurhien ja kuoleman historiaa sekä uuden ajan alun tilattomuuteen ja vaivaisuuteen liittyviä kysymyksiä. Hänen väitöskirjaansa perustuva monografia Suicide, Law, and Community in Early Modern Sweden (Palgrave Macmillan) ilmestyi vuonna 2019.
Lived Religion and the Changing Meaning(s) of Disability
Tiina Miettinen
Yliopistotutkija
Tiina Miettinen on tutkinut esimodernin ajan perhehistoriaa Suomessa naimattomien naisten kautta. Hän on myös erikoistunut genealogisen tutkimuksen historiaan ja siihen, miten sukututkimus on vaikuttanut vuosisatojen kuluessa käsityksiin siitä, mikä on perhe, mitä ’perhe’ tarkoittaa ja mitä sen pitäisi tarkoittaa. Projektissa ”Miten noitavainot vältettiin 1600-luvun Suomessa? Toiminta ja kokemus vainojen hillinnässä” Miettinen keskittyy erilaisiin tapoihin, joilla Hämeen alueella pyrittiin lieventämään noituuteen liittyviä huhuja sekä kontrolloimaan noitaoikeudenkäyntejä 1500- ja 1600-luvuilla. Miettinen kirjoittaa tieteellistä tutkimusta Sääksmäelle sijoittuvasta Helka-perinteestä.
Stephanie Olsen
Stephanie Olsen (Ph.D, FRHistS) on tutkimuksissaan keskittynyt lapsuuden, nuoruuden ja koulutuksen sekä kokemuksen ja tunteiden historiaan erityisesti brittiläisen imperiumin alueella 1800- ja 1900-luvuilla. Hän on kirjoittanut teokset Juvenile Nation: Youth, Emotions and the Making of the Modern British Citizen (Bloomsbury, 2014) ja Learning How to Feel: Children’s Literature and the History of Emotional Socialization, c. 1870-1970 (Oxford University Press, 2014) sekä toimittanut kokoelman Childhood, Youth and Emotions in Modern History: National, Colonial and Global Perspectives (Palgrave, 2015). HEXissä Olsenin tutkimus on keskittynyt ensisijaisesti “Eletty kansakunta” -ryhmään. Hän tutkii lasten opetusta sekä sen luomaa toivoa ensimmäisen maailmansodan aikaisessa brittiläisessä imperiumissa. Lisäksi Olsen on toimittaja Children, Childhood and Youth in the Long Nineteenth Century -julkaisusarjassa (4 osaa, Routledge 2023) sekä History of Education -lehdessä.
Curriculum Vitae | Twitter | Academia.edu-profiili | Kotisivu
Katariina Parhi
Tutkijatohtori
Katariina Parhi on taustaltaan tieteiden ja aatteiden historian tutkija, joka on erikoistunut lääketieteen historiaan ja historialliseen kriminologiaan. Parhin väitöskirja (2018) käsittelee psykopatiadiagnoosin historiaa Suomessa. Hän on myös julkaissut aiheesta kirjan Sopeutumattomat: Psykopatian historia Suomessa (Siltala, 2019). Sen jälkeen hän on syventynyt epidemiologian historiaan ja on yksi teoksen Historical Explorations of Modern Epidemiology: Patterns, Populations and Pathologies (Palgrave Macmillan, tulossa vuonna 2022) toimittajista. Hän kirjoittaa myös kirjaa huumeita käyttäneiden nuorten hoidosta 1960- ja 1970-lukujen Suomessa. HEXissä Parhi aloittaa uuden, Suomen Akatemian rahoittaman tutkimuksen, jonka aiheena ovat työlaitokset Suomessa 1920-luvulta 1980-luvulle.
Rose-Marie Peake
Tutkijatohtori
Rose-Marie Peake on erikoistunut uuden ajan alun historiaan, erityisesti sukupuoleen, kehollisuuteen ja seksuaalisuuteen. Tällä hetkellä hän työstää Suomen Akatemian rahoittamaa hanketta aiheenaan queer eletty usko 1600-luvun Ranskassa.
Peake väitteli Helsingin yliopistossa yleisen historian oppiaineessa 2016. Väitöskirjaan perustuva monografia The Power of Religious Societies in Shaping Early Modern Society and Identities (Amsterdam University Press) ilmestyi 2020. Peake on lisäksi toimittanut yhdessä Jenni Kuulialan ja Päivi Räisänen-Schröderin kanssa artikkelikokoelman Lived Religion and Everyday Life in Early Modern Hagiographic Material (Palgrave MacMillan, 2019). Tietokirja Korsetti ja krusifiksi – vaikutusvaltaisia barokin ajan pariisittaria yhdessä Riikka-Maria Rosenbergin kanssa ilmestyi Gaudeamuksen kustantamana 2019.
Godelinde Perk
Tutkijatohtori
Godelinde Gertrude Perk on kirjallisuudentutkija, joka keskittyy keskiajan naisten arkisiin ja hengellisiin kirjoituksiin sekä kirjalliseen kulttuuriin Luoteis-Euroopan alueella. Hänen tarkastelee keskiaikaisen uskonnollisen kirjallisuuden ja modernin teorian kohtaamista. Godelinde työskentelee HEXissä ‘Lived Religion and the Changing Meaning(s) of Disability’ -projektissa. Hänen oma tutkimuksensa (’Cripping Sisterhood’) tarkastelee yhteisöllisyyden ja vammaisuuden vuorovaikutusta nunnien teksteissä Pohjois-Saksassa. Ennen Tampereelle saapumistaan Gerdrude työskenteli Oxfordin yliopistossa (Marie Skłodowska-Curie Fellow) MSCA-IF -projektissa: ‘Women Making Memories: Liturgy and the Remembering Female Body in Medieval Holy Women’s Texts’. Hän on julkaissut useita tutkimuksia nunnien ”sisarkirjoista”, muistista ja ruumiillisuudesta.
Saku Pihko
Tutkijatohtori
Saku Pihko toimii tutkijatohtorina HEXin eletty usko -ryhmässä. Hän on erikoistunut keskiaikaisiin inkvisitiopöytäkirjoihin ja harhaoppiseen uskonelämään. Tämänhetkisessä projektissaan hän tutkii uskoa kokemuksen ulottuvuutena ja uskomisen prosessia eletyn uskon elementtinä. Väitöskirjassaan (2023) hän tarkasteli informaatiokäyttäytymistä ja elettyä uskoa 1200- ja 1300-lukujen languedocilaisissa inkvisitiopöytäkirjoissa. Hän on myös keskiaikaisten oikeuspöytäkirjojen lähdekriittisen metodologian asiantuntija.
Aapo Roselius
Aapo Roselius on erikoistunut Suomen vuoden 1918 sisällissodan historiaan ja sodan muistokulttuuriin. Muita tutkimuskohteita ovat sotienvälisen ajan heimoaktivismi ja äärioikeistoliikehdintä sekä siirtoväen asuttaminen ruotsinkielisille alueille. HEX:ssä hän toimii tutkijana Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa ”Himmeä voitto: Kylmän sodan jälkeinen kokemushistoria Suomessa 1989–1995”.
Sinikka Selin
Tutkijatohtori
Sinikka Selin on erikoistunut nuoruuden, koulutuksen ja mahdollisten tulevaisuuksien historiaan. Nuorten koulutus- ja ammattisuunnitelmia 1950- ja 1960-luvulla käsitelleen väitöskirjansa jälkeen hän on tutkinut nykynuorten identifioitumista karjalaisiksi sekä Raja-Karjalan suomalaistamista vapaan kansansivistystyön kautta 1920- ja 1930-luvulla. HEXissä Selin toimii tutkijatohtorina Suomen Akatemian rahoittamassa projektissa ”Himmeä voitto. Kylmän sodan jälkeinen kokemushistoria Suomessa 1989–1995”. Hänen tutkimuksensa käsittelee nuorten näkemyksiä ja kokemuksia suomalaisuudesta ja eurooppalaisuudesta aikana, jolloin keskusteltiin kiivaasti Suomen integroitumisesta Eurooppaan.
Sami Suodenjoki
Yliopistotutkija
Yliopistotutkija Sami Suodenjoki on erikoistunut työväenliikkeen, maaseudun protestien ja ruohonjuuritason poliittisen käyttäytymisen historiaan. HEX-projektissaan hän syventyy poliittisten mobilisaatioiden kokemusperustaan Suomessa ja Venäjän keisarikunnassa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Tutkimuskohteena ovat kansalaisten ja keisarillisten viranomaisten kohtaamiset, jotka valaisevat imperiaalista kokemusta ja sen kietoutumista kansallisiin ja luokkaidentiteetteihin. Suodenjoki tarkastelee myös kokemuksia paikallisdemokratiasta ja paikallisesta itsehallinnosta syventymällä kunnanvaltuustojen perustamiseen ja niistä käytyyn keskusteluun Suomen maaseudulla.
Twitter | Henkilökohtainen profiilisivu
Ilari Taskinen
Tutkijatohtori
Ilari Taskinen tutkii toisen maailmansodan sosiaali- ja kulttuurihistoriaa. Hänen tutkimusaiheitaan ovat olleet sota-ajan kirjeenvaihto, ihmissuhteet ja sukupuolittuneet tunteet erityisesti hyödyntäen suuria digitaalisia aineistoja. Tällä hetkellä hän tutkii suomalaisten toisen maailmansodan sotilaiden sotakokemusten ja tappioiden epätasaista jakautumista Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa “Epätasa-arvoinen sota: Haavoittuvuus, stressi ja selviytyminen Suomen armeijassa toisen maailmansodan aikana” ja digitoitujen yksityiskirjeiden hyödyntämistä historiantutkimuksessa hankkeessa “DIGIKÄKI – Digitaalinen historia ja käsinkirjoitetut aineistot”.
Tuomas Tepora
Yliopistotutkija
Tuomas Tepora liittyi HEX:iin syksyllä 2021. Hän on aiemmin työskennellyt mm. Helsingin yliopistossa. Hänen kiinnostuksen kohteitaan ovat tunnehistoria, sodan kulttuurihistoria ja kollektiivinen muistaminen. HEX:ssä hän johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa hanketta ”Himmeä voitto: Kylmän sodan jälkeinen kokemushistoria Suomessa 1989–1995”.
Marko Tikka
Yliopistotutkija
Yliopistotutkija Marko Tikka on tutkinut sisällissotaa, sitä seurannutta rauhaanpaluuta sekä populaarikulttuurin, erityisesti populaarimusiikin kansallisia merkityksiä 1900-luvun alkukymmenten Suomessa. Hän on mukana Eletty kansakunta –tutkimusryhmässä ja tutkii populaarimusiikin rakentamia käsityksiä kansakunnasta sekä toisessa hankkeessaan kansallisia historian hyvittämisen prosesseja.
Tessa Whitehouse
Yliopistotutkija
Tessa Whitehouse tutkii uskonnollisia vähemmistöjä 1660–1830 -luvuilla. Hän on julkaissut tutkimuksia uskonnollisesti toisinajattelevien koulutuksesta, naisten uskonnollisista verkostoista, hengellisistä elämäkerroista sekä materiaalisesta kulttuurista. HEXissä hän työskentelee Eletty uskonto -ryhmän jäsenenä ja tutkii Lontoon uskonnollista monimuotoisuutta. Tessan HEX-projekti (Mapping Multifaith London) tarkastelee uskonnollisia vähemmistöjä sekä niiden uskonnollisia käytäntöjä 1700-luvun Lontoossa luoden interaktiivisen kartan. (projektin blogi: mml.hypotheses.org). Tessan Lontoon hugenotteja, juutalaisia ja katolisia tutkivan teoksen julkaisee Campbride University Press.
Liitännäisjäsenet
Miia Kuha
Tutkijatohtori
Tutkijatohtori Miia Kuha tutkii pappien vaimojen ja leskien toimijuutta, elämänkulkua ja asemaa Ruotsin valtakunnan itäsuomalaisissa paikallisyhteisöissä (1650–1710). Kuha analysoi papinrouvien sosiaalisia ja uskonnollisia rooleja pitäjäyhteisössä sekä uskonnon vaikutusta pappissäädyn naisten arkielämään ja kokemusten rakentumiseen. Aiemmissa tutkimuksissaan Kuha on käsitellyt itäsuomalaisten talonpoikaisyhteisöjen uskonnollista elämää, pappien urakehitystä ja suhdetta pitäjäyhteisöihin sekä kulttuurihistorian historiografiaa Suomessa ja Ruotsissa.
Hanna Lindberg
Yliopistotutkija, Åbo Akademi
FT Hanna Lindberg on yliopistotutkija Åbo Akademin historian oppiaineessa, missä hän johtaa tutkimushanketta Minoritetsvälfärd och reproduktion. Professionalisering av den finlandssvenska befolkningsfrågan 1945-1990 (MOR). Hän on erikoistunut vähemmistö-, vammais- ja sukupuolihistoriaan sekä pohjoismaisen hyvinvointivaltion historiaan. Nykyisessä tutkimuksessaan hän keskittyy suomenruotsalaisen vähemmistön hyvinvointi- ja vammaispolitiikkaan 1900-luvun jälkipuoliskolla. Hän on yksi teoksen Lived Institutions as History of Experience (Palgrave Macmillan, tulossa 2023) toimittajista.
Karen McCluskey
Yliopistotutkija
Karen McCluskey on historioitsija, joka on keskittynyt erityisesti uskonnollisiin kokemuksiin myöhäiskeskiajan taiteessa. Käynnissä olevassa tutkimuksessaan hän tutkii, millä tavoin pyhää Kristoforosta (St Christopher) kuvaava taide valottaa hänen ympärilleen muodostuneen kultin uskonnollisia kokemuksia renessanssin Venetsiassa. Hankkeessaan McCluskey tutkii myös, mitä nunnaryhmän tekemät päällemaalaukset Paolo Venezianon Leone Bembo -paneelissa (n. vuonna 1350) kertovat laajemmin Sant Lorenzon nunnaluostarissa asuvien naisten uskonnollisesta kokemuksesta.
McCluskey on julkaissut teoksen New saints in Late-Mediaeval Venice, 1200-1500: a typological study (Routledge, 2020). Hän on kirjoittanut myös HEXin julkaisuun Lived Religion and Everyday Life in Palgrave’s Studies in the History of Experience (2019) artikkelin: “When the Fury of the Proud Sea Re-awoke’: Water, Devotion, and Lived Experience in Renaissance Venice’ in Lived Religion and Everyday Life”. Myös vuonna 2021 julkaistava Routledge Companion to Art and Disability -teos sisältää McCluskeyn artikkelin “Ability and Disability in the Pictorial Vitae of beata Fina in Fifteenth Century San Gimignano”.
Academia.edu-profiilihttps://nd-au.academia.edu/karenmccluskey
Heidi Morrison
Heidi Morrison liittyi HEXiin elokuussa 2020. Hän on erikoistunut Lähi-Idän historiaan, lapsuuden ja nuoruuden kokemushistoriaan sekä suulliseen muistitietoon. Tällä hetkellä Heidi tutkii lasten ja nuorten kokemuksia ja traumoja miehitetyssä Palestiinassa. Hän on mukana myös Tampereen yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan lasten terveyden historiaa käsittelevässä projektissa.
Lisäksi Heidi on toinen päätoimittaja Cultural History of Youth -kirjasarjan (Bloomsbury) kuudennessa osassa sekä History of Children and Childhood -julkaisusarjan (Routledge) neljännessä osassa. Ennen liittymistään HEXiin hän työskenteli Wisconsinin La Crossen yliopistossa Yhdysvalloissa historian apulaisprofessorina.
Andrew G. Newby
Kone Foundation Senior Research Fellow
Andrew Newby on kansainvälisen historian ja erityisesti ”pitkän 1800-luvun” asiantutkija sekä Euroopan alue- ja kulttuurintutkimuksen dosentti. Hän keskittyy HEXissä Suomen nälänhätään 1860-luvulla erityisesti vertailevasta näkökulmasta. Tämänhetkisessä projektissaan Tampereen yliopiston tutkijakollegiumissa hän tarkastelee Suomeen 1850- ja 1860-luvuilla lähetettyä kansainvälistä apua.
Instagram | Katovuodet-sivusto
Louise Settle
Tutkijatohtori
Louise Settle on erikoistunut rikollisuuden, sukupuolen ja sosiaalityön historiaan Britanniassa 1900-luvulla. HEXissä hän valmistelee kirjaa ehdollisen vankeuden historiasta Britanniassa vuosina 1907-1960. Projekti keskittyy siihen, miten ehdollinen vankeusjärjestelmä jokapäiväisine käytäntöineen vaikutti henkilöihin, jotka oli tuomittu ehdolliseen vankeuteen itsemurhayrityksestä, seksuaalisesta tai kotiväkivallasta, prostituutiosta tai siveettömyydestä.
Vierailevat tutkijat
Victoria Bates
Victoria Bates on modernin lääketieteen historian apulaisprofessori Bristolin yliopistossa. Hänen tutkimuksensa käsittelee laajasti lääketieteen histoariaa aina 1800-luvun oikeuslääketieteestä nykypäivän aistitutkimukseen. Victorian tutkimus, ‘Sensing Spaces of Healthcare’ (UKRI, 2020-24/27), kokoaa yhteen ensimmäistä kertaa historiantutkimuksen, humanistisen lääketieteen tutkimuksen, tilan ja aistien käsitteet ja suunnittelun. Hänen viimeisin kirjansa Making Noise in the Modern Hospital (’Elements in Histories of Emotions and the Senses’ series, Cambridge University Press) julkaistiin vuonna 2021.
Kate Bradley
Tutkija
Kate Bradley on sosiaalihistorian ja -politiikan tutkija Kentin yliopistossa Englannissa. Hänen tutkimuksensa keskittyvät hyväntekeväisyys- ja aktivistijärjestöjen sekä hyvinvointivaltion suhteeseen 1900-luvun Britanniassa. Vuonna 2009 julkaistussa ensimmäisessä teoksessaan, Poverty, Philanthropy and the State: Charities and the Working Classes in London 1918–1979, Bradley tarkasteli Setlementtiliikettä Lontoossa. Toisessa vuonna 2019 ilmestyneessä teoksessaan, Lawyers for the Poor: Citizenship, Voluntary Action and Legal Advice in England 1890–1990, hän puolestaan keskittyi oikeusavun tarjontaan Englannissa ennen ja jälkeen vuoden 1949 lakiuudistusta. Vieraillessaan HEXissä keväällä 2022 Bradley tutkii uudessa projektissaan sitä, kuinka puhelinteknologia paransi sekä vapaaehtoissektorin että valtion tarjoamien hyvinvointipalveluiden saatavuutta.
Mette Buchardt
Professori
Buchardt tutkii monitieteellisesti 1800- ja 1900-luvun sosiaali-, kirkko- ja kasvatushistoriaa. Hän on erikoistunut Euroopan valtioiden sosiaali- ja koulutusreformien historiaan, joita hän tarkastelee globaalissa kontekstissa muun muassa modernisaation, sekularisaation, siirtolaisuuden näkökulmasta.
Buchardt on toiminut aiemmin vierailevana professorina ja tutkijana Jyväskylän, Tukholman ja Uumajan yliopistoissa sekä Nordeuropa-instituutissa, Huboldt yliopistossa, Wisconsin-Madison yliopistossa ja kirkkohistorian laitoksella Oslon yliopistossa.
Buchardt on julkaissut laajasti pohjoismaisista hyvinvointivaltioista esimerkiksi tunteiden historian näkökulmasta. Hänen viimeaikaisimpia julkaisujaan ovat: Buchardt, M., Kärnebro, K., & Osbeck, C. (2022). “Outer space” as Cold War spirituality: Students’ drawings and texts on “life questions” in 1980s welfare-state Sweden . IJHE. Bildungsgeschichte. International Journal for the Historiography of Education. Also she has recently published e.g. “The Nordic Model and the Educational Welfare State in a European Light: Social Problem Solving and Secular-Religious Ambitions when Modernizing Sweden and France”, Tröhler et al (eds.) The Nordic Education Model in Context: Historical Developments and Current Renegotiations, Routledge 2023.
Caitriona Beaumont
Professori
Caitriona Beaumont on London South Bank Universityn (LSBU) yhteiskuntahistorian professori, jonka tutkimusalueita ovat 1800- ja 1900-lukujen naisten aktivismi, verkostot ja yhteiskunnalliset liikkeet Irlannissa ja Britanniassa. Hänen ensimmäinen kirjansa Housewives and Citizens: Domesticity and the Women’s Movement in England 1928-1964 (Manchester University Press) julkaistiin vuonna 2013 ja tämän jälkeen hän on julkaissut laajasti artikkeleita omalta tutkimusalaltaan. (ks. https://peoplefinder.lsbu.ac.uk/researcher/80226/professor-caitriona-beaumont)
Caitriona työskentelee neljässä eri tutkimusprojektissa HEX-vierailunsa aikana. Yhdessä Eve Colpusin ja Ruth Davidsonin kanssa hän toimittaa teosta Histories of Welfare in Modern Britain: experiential expertise, activism and action (Palgrave Macmillan). Artikkelikokoelma tarjoaa uusia näkökulmia brittiläisen hyvinvointivaltion historiaan ja tarkastelee sitä, kuinka yksilöt hyödyntävät kokemukseen perustuvaa asiantuntijuutta hyvinvoinnin edistämisessä.
Caitriona on tutkimusjohtaja UK Research Innovation (UKRI) & LSBU rahoitetussa projektissa ‘Afterlives: tracing the life stories of activist women after revolution and civil war in Ireland, Germany and Finland, 1918 to 1980s’ (2023) sekä vuosina 2023–2025 toteutettavassa Agency and Advocacy: Locating Women’s Grassroots Activism in England and Ireland, 1918 to the present -projektissa (UK Arts and Humanities Research Council). Lisäksi Caitriona työskentelee uudessa hankkeessa, joka tarkastelee sukupolvien välistä feminismiä Britanniassa 1960–1980 -luvuilla.
Caitriona on Royal Historical Societyn luottamushenkilö ja neuvoston jäsen sekä jäsen useiden kansainvälisten julkaisujen toimituskunnissa. Caitrionan twitter tilin löydät tunnuksella @caitbeaumont
Carmen Chamarro
Väitöskirjatutkija
Carmen Chamarro työskentelee väitöskirjatutkijana ja tutkimusavustajana Madridin yliopistossa (Complutense University of Madrid). Hän on sukupuolihistorioitsija ja keskittyy maskuliinisuuteen porvarillisessa kontekstissa 1800-luvun Espanjassa. Väitöskirjaansa, The bourgeois ideal of fatherhood: attitudes, discourses, and practices in 19th-century Spain (1830-1890), Carmen kirjoittaa osana projektia ”La respetabilidad burguesa y sus dinámicas culturales, 1830-1890” [REF. PID2022-136358NB-I00] ja ”La España liberal, 1833-1890” -tutkimusryhmän jäsenenä [https://www.ucm.es/laespanaliberal-1833-1890/].
Eve Colpus
Apulaisprofessori
Eve on modernin Britannian kulttuurihistorian apulaisprofessori Southamptonin yliopistossa. Hänen tutkimuksensa keskittyvät erityisesti lapsuuden ja nuoruuden, teknologian, sukupuolen ja vapaaehtoistyön historiaan. HEX-vierailun aikana Eve työstää artikkelikokoelmaa Histories of Welfare in Modern Britain: Experiential Expertise, Action and Activism (Palgrave Macmillan 2024) yhteistyössä kollegoidensa Caitriona Beaumontin ja Ruth Davidsonin kanssa. Artikkelikokoelma tarjoaa uusia näkökulmia brittiläisen hyvinvointivaltion historiaan ja tarkastelee sitä, kuinka yksilöt hyödyntävät kokemukseen perustuvaa asiantuntijuutta hyvinvoinnin edistämisessä. Lisäksi Eve on johtava tutkija Children and young people’s telephone use and telephone cultures in Britain, c. 1984-1999 -projektissa (projektin rahoittja: Arts and Humanities Research Council 2021–2024). HEX-vierailunsa aikana Eve kirjoittaa artikkelia lasten kokemuksista, jotka liittyvät julkisiin puhelinkoppeihin 1980- ja 1990-lukujen Britanniassa. Yhteistyössä historiantutkija Antti Malisen (HEX) ja Heidi Kurvisen (Turun yliopisto) Eve järjestää keväällä 2023 HEX-työpajan: Children, media and communication: new histories of experience. HEXin yhteistyökumppani työpajassa on: Society for the History of Children and Youth (SHCY).
Heather Dalton
Kunniatohtori, yliopistotutkija
Heather Dalton (Ph.D, FRHistS) on Melbournen yliopiston historian ja filosofian oppiaineen kunniatohtoria ja yliopistotutkija. Hän on myös jäsen The Cabot -projektissa Bristolin yliopistossa (http://www.bristol.ac.uk/history/research/cabot.html). Tutkimuksissaan Dalton on keskittynyt Atlantin merialueen kaupankäyntiin ja sen verkostoihin vuosina 1450–1650 sekä varhaisiin suhteisiin Indo-Australian saaristoalueen ja Euroopan välillä. Viimeaikaisissa tutkimuksissaan hän on tarkastellut papukaijoja keskiajan ja renessanssin taiteen innoittajana. HEXin vierailevana tutkijana Dalton tutkii brittiläisten saaristokauppiaiden uskonnollisia kokemuksia Välimeren ja Atlantin alueella 1530-luvun jälkeen.
Artikkeli: How Did a Cockatoo Reach 13th Century Sicily?
Ruth Davidson
Ruth Davidson on sosiaalipolitiikan, sukupuolen ja aktivismin historian tutkija. Hän viimeistelee HEX-vierailunsa aikana kirjaprojektia Challenging women’s poverty and dependence: The expertise of experience in Britain, 1900s-2000s, joka tarkastelee brittiläisen hyvinvointipolitiikan kehitystä kokemuksen, asiantuntijuuden ja sukupuolen näkökulmasta. Tutkimus pohjaa hänen väitöskirjalleen, joka tarkastelee naisten ruohonjuuritason hyvinvointikampanjoita, sekä hänen uudemmille tutkimuksilleen.
Ruth kuuluu AHRC-rahoituksen saaneeseen kansainväliseen Agency and Advocacy: Locating women’s grassroots activism in England and Ireland, 1918 to the present -projektin ohjausryhmään. Ryhmän muut jäsenet ovat: Caitríona Beaumont (PI), Anne Logan (CI) ja Anna Muggeridge. HEX-vierailullaan Ruth työstää myös artikkelikokoelmaa Histories of Welfare in Modern Britain: Experiential Expertise, Action and Activism (Palgrave Macmillan, 2024) yhdessä Caitriona Beaumontin ja Eve Colpusin kanssa. Artikkelikokoelma tarjoaa uusia näkökulmia brittiläisen hyvinvointivaltion historiaan ja tarkastelee sitä, kuinka yksilöt hyödyntävät kokemukseen perustuvaa asiantuntijuutta hyvinvoinnin edistämisessä. Kevään 2023 aikana Ruth toimittaa myös vuonna 2024 julkaistava artikkelikokoelmaa Women in British Politics since 1945 ja Women’s History Review erikoisnumeroa naisten ruohonjuuritason aktivismista yhdessä kollegoidensa Lyndsey Jenkins, Anna Muggeridge ja Farah Hussain (Mile End Institute)
Pierre-Marie Delpu
Apulaisprofessori
Pierre-Marie Delpu on FRS-FNRS -tutkija (Université Libre de Bruxelles) ja HEXin vieraileva tutkija helmikuussa 2023. Hänen työnsä keskittyy 1800-luvun poliittiseen marttyyriyteen erityisesti Italian ja Espanjan alueella. Aihetta hän on käsitellyt julkaisussaan L’affaire Poerio. La fabrique d’un martyr révolutionnaire européen 1850-1860 (Paris: CNRS Éditions, 2021). Vuoden 2023 syksyllä Delpulta julkaistaan uusi tutkimus Les nouveaux martyrs XVIIIe-XXe siècle (Paris: Passés Composés) ja vuoden 2024 puolella Mutations et usages du martyre politique. Europe méridionale XIXe-XXIe siècle (Madrid: Casa de Velázquez). Vuoden 2023 alusta alkaen Delpu koordinoi AMAPOL-projektia (Questions on Political Martyrdom, Southern Europe 1800-1939: Constructions, Uses, Representations) yhdessä kollegoidensa Silvia Cavicchiolin, Pierre Géal´n ja Raquel Sánchez´n kanssa. HEXissä Delpu keskittyy tutkimaan julkisen kuoleman kokemusta 1800-luvun puolivälin poliittisten marttyyreiden viimeisten sanojen kautta.
Thomas Devaney
Apulaisprofessori
Thomas Devaney toimii historian apulaisprofessorina Rochesterin yliopistossa Yhdysvalloissa. Hän on ollut aiemmin Suomessa vierailevana tutkijana muun muassa Helsingin ja Turun yliopistoissa. Devaney on myöhäiskeskiajan ja uuden ajan alun tutkija, jonka tutkimukset käsittelevät uskontojen välisiä suhteita, kaupunkikulttuuria, urheilua, ylhäisyyden käsitettä sekä varhaismodernin käsitystä järjestä ja tunteista. Hänen töitään on julkaisut muun muassa Speculum, Medieval Encounters, Viator, ja hän on kirjoittanut teoksen Enemies in the Plaza: Urban Spectacle and the End of Spanish Frontier Culture, 1460-1492 (University of Pennsylvania Press, 2015) HEX-vierailunsa aikana Devaney keskittyy elettyyn uskontoon erityisesti Espanjan pyhiinvaeltajien kokemusten kautta. Tutkimalla sitä, miten pyhiinvaeltajat toivat tunteitaan esille muistoissaan ja kuinka ne korreloivat ajan teologisen keskustelun kanssa, Devaney pyrkii ymmärtämään pyhiinvaellusta aistillisena, tunteellisena, sosiaalisena ja tekstuaalisena kokemuksena.
Claudia Eggart
Väitöskirjatutkija
Claudia Eggart toimii sosiolgian ja sosiaaliantropologian väitöskirjatutkijana Manchesterin yliopistossa. Tutkimuksissaan hän tarkastelee tunteita, liikkuvuutta ja rajajärjestelyjä, kriisejä sekä sosiaalista tilaa. Hänen tutkimuskohteenaan on erityisesti taloudessa tapahtuneet muutokset Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Eggartin etnografinen tutkimuksensa kohdistuu Venäjän ohella Kirgisiaan. Tällä hetkellä hän kerää Odessan (Ukraina) ja Biskekin (Kirgisia) torikauppiaiden kertomuksia ja muistitietoa. Eggartin väitöstutkimus kohdistuu laajojen geopoliittisten muutosten leikkauskohtiin esimerkiksi Kiinan vaikutuspiirin alueella, venäjäjohtoisen Euraasian talousyhteisössä ja Euroopan Unionissa.
Heather Ellis
Heather Ellis on kasvatushistorian apulaisprofessori Sheffieldin yliopistossa. Hänen tutkimuksensa keskittyy koulutuksen, tiedon ja eletyn hyvinvointivaltion historiaan. Heatherin ensimmäinen kirja, Generational Conflict and University Reform: Oxford in the Age of Revolution (Brill, 2012) tarkasteli opiskelijaliikkeen roolia Oxfordin yliopistossa 1800-luvun alussa. Toinen, Masculinity and Science in Britain, 1831-1918 (Palgrave Macmillan, 2017), puolestaan tutkimustiedon sukupuolittumista viktoriaanisessa Britanniassa. Parhaillaan Heather työskentelee ESRC-projektissa, ’The UK School Meals Service: Past, Present, and Future?’ (2023-2025), joka yhdistelee akisto materiaalia, suullista historiaa ja etnografiaa hamottaakseen kouluruokailun historiaa ja tulevaisuutta Britanniassa. Vieraillessaan HEXissä keväällä 2025 Heather tutkii kouluruokailun historiaa kansainvälisessä kontekstissa ja työstää ESRC-projektiin liittyvää monografiaa.
Mari Eyice
Tutkijatohtori
Tutkijatohtori Mari Eyice Tukholman yliopistosta vierailee HEXissä syksyllä 2020 ja keväällä 2021. Tutkimuksissaan hän keskittyy tunteiden, ruumiillisuuden ja uskonnollisuuden kokemukseen uuden ajan alussa. Väitöskirjassaan Mari on tutkinut uskonpuhdistukseen liittyviä tunteita Ruotsissa. Tällä hetkellä hän työskentelee uuden ajan alun empatiaan ja vammaisuuteen keskittyvässä kolmevuotisessa tutkimusprojektissa.
William Foster
Professori
Professori William Foster on koko uransa ollut kiinnostunut siitä, mitä yksilöiden kautta on paljastettavissa laajemmin sosiaalisista ja poliittisista ilmiöistä, kuten kansakunnista, imperiumeista ja supervalloista. Uransa alkuvaiheessa hän keskittyi tutkimuksessaan kulttuurien välisiin ilmiöihin ja erityisesti englantilaisten protestanttien kokemuksiin Pohjois-Amerikassa, jossa he vapaaehtoisesti kääntyivät katolisiksi sekä ranskalaisten moninaisia kokemuksia ja kohtaamisia keisarikunnan erilaisissa kulttuuriympäristöissä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Venäjän ja Amerikan kansalaisten vuorovaikutusta 1700-luvulta lähimenneisyyteen. Näiden vuorovaikutussuhteiden ja kohtaamisten kautta hän on tutkinut, mitä ne paljastavat kahden supervallan välisestä kilpailuasetelmasta ja niiden erityislaatuisesta asemasta. Fosterin uudempi tutkimus käsittelee Sveitsin ja Itävallan aseellisen neutraliteetin taustoja sekä puolueettomuuden jälkeistä aikaa Suomessa ja Ruotsissa. Foster on kiinnostunut, miten suurvaltojen ja imperiumien taholta koettu uhka ja sen vastustus näkyvät yksittäisten kansalaisten ja valtioiden toimissa, kuten ase- ja yhteiskunnallisten velvoitteiden muodossa.
William Foster toimii professorina Cambridgen yliopistossa Iso-Britanniassa sekä Euroopan globaalien suhteiden tutkijana Sveitsin Baselissa.
Andreas Eliassen Grini
Väitöskirjatutkija
Andreas on väitöskirjatutkija Modernin historian ja yhteiskunnan laitoksella Trondheimin yliopistossa (NTNU). Hän on tutkinut saksalaisten sotamuistoja Norjassa toisen maailmansodan aikana sekä juutalaisten päähenkilöiden representaatiota sodan jälkeisessä saksalaisessa kirjallisuudessa. Väitöskirjassaan Andreas tarkastelee kansallissosialistien suhtautumista saamalaiseen alkuperäisväestöön saksalaismiehityksen aikana. Työssään hän yhdistelee erilaisia metodologisia lähestymistapoja, joista yksi keskeinen on kokemushistoria. HEXissä Andreas keskittyy tutkimuksessaan sekä Wehrmachtin läsnäoloon Suomen Lapissa että saamelaisten kansalliset rajat ylittäviin kokemuksiin toisen maailmansodan aikana.
Sara Honarmand Ebrahimi
Sara Honarmand Ebrahimi tutkii poikkitieteellisesti arkkitehtuurin historiaa. HEX-vierailunsa aikana hän on Goethe University Frankfurt am Mainin Humboldt-tutkija. Honarmand Ebrahimi on työskennellyt tutkijatohtorina myös Dublinin yliopistossa (School of Architecture, Planning and Environmental Policy, 2021–2022) ja Edinburghin yliopistossa (School of Architecture and Landscape Architecture, 2019–2020). Hänen väitöskirjansa tarkastettiin Dublinin yliopistossa, jossa hän työskenteli Irish Research Council (IRC) väitöskirjatutkijana. Honarmand Ebrahimin tutkimukset keskittyvät kansainvälisten aatteiden ja käytäntöjen monimaisuuteen terveyden ja arkkitehtuurin historiassa. Tutkimuksissaan hän pohtii keinoja käyttää tunteiden historiaa arkkitehtuurin historian tutkimuksessa. Hänen ensimmäinen kirjansa Emotion, Mission,
Architecture: Building Hospitals in Persia and British India, 1865-1914 (Edinburgh University Press) julkaistaan vuoden 2022 marraskuussa.
Ofer Idels
Tutkijatohtori
Ofer Idels toimii tutkijatohtorina Ludwig Maximilian yliopiston historian laitoksella Münchenissä. Tutkimuksissaan hän tarkastelee kieltä, ruumiillisuutta sekä tilaa ja tunteita modernin juutalaisuuden historiassa. Erityisiä aiheita Idelsin tutkimuksissa ovat urheilun, vallankumouksen sekä globalisaation historia ja historiankirjoitus.
Ulla Ijäs
Tutkijatohtori
Tutkijatohtori Ulla Ijäs työskentelee post doc tutkijana projektissa Parikkalan papin perhe – Anton Ulrik Rönnholmin sosiaaliset verkostot 1800-luvun Itä-Suomessa, jota rahoittaa Etelä-Karjalan maakuntarahasto. Ijäs osallistuu myös parhaillaan käynnissä olevaan monikansallisen ja -tieteisen EU Cost Action verkoston Women on the Move toimintaan sekä Turun yliopistossa tehtävään Sanojen liike ja tiedon paikat. Oppineet kirjalliset yhteisöt 1800-luvun alun Suomessa tutkimushankkeeseen, jota rahoittaa Koneen säätiö.
Tutkimuksellisesti Ijäksen kiinnostuksen kohteena ovat erityisesti kaupunkilaiseliitit, materiaalinen kulttuuri, sukupuolihistoria ja pohjoisen Itämeren alueen sosiaali ja taloushistoria ennen teollista vallankumousta sekä sen aikana. Hänen erityisosaamisensa on Vanhan Suomen alueen 1700- ja 1800-lukujen historiasta, josta Ijäs on julkaissut useita artikkeleita ja kirjoituksia.
Vierailevana tutkijana HEX:ssä Ijäksen tavoitteena on pohtia sitä, mitä kokemuksen historia voisi tarjota sosiaalisten verkostojen ja perhehistorian tutkimukselle. Tutkimuksellaan hän haluaa osallistua keskusteluun siitä, miten saksankieliseen itäsuomalaiseen eliittiin kuulunut Rönnholmin perhe osallistui kansallisen kokemuksen rakentamiseen perifeerisessä maaseutupitäjässä. Ijäs haluaa myös syventää ymmärrystä siitä, miten kokemuksen historian avulla voisi saada paremman käsityksen Rönnholmin kokemuksista pappina aikana, jolloin papin tehtävissä sekä maalliset että kirkolliset vastuut lomittuivat ja jolloin kansallisuuden rakentaminen oli hyvin konkreettinen, paikallistasolle ulottuva ”missio”. Aineistonsa avulla Ijäksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa, jota sekä Eletty kansakunta että Eletty usko -työryhmät voivat hyödyntää.
Kalle Kananoja
Yliopistotutkija
Kalle Kananoja toimii yliopistotutkijana Oulun yliopistossa ja on vierailevana tutkijana Kokemuksen historian huippuyksikössä helmikuussa 2021. Hän on aiemmin työskennellyt Afrikan-tutkimuksen yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa ja tutkijana Euroopan yliopistoinstituutissa, King’s College Londonissa ja Brownin yliopistossa. Kananojan tutkimukset ovat käsitelleet orjuuden ja parantamisen sosiaali- ja kulttuurihistoriaa varhaismodernissa atlanttisessa maailmassa, mukaan lukien teokset Kahlitut (Gaudeamus, 2021) ja Healing Knowledge in Atlantic Africa (Cambridge University Press, 2021). HEXissä hän tutkii Ambomaan terveyshistoriaa 1900-luvun alkupuoliskolla.
Jaśmina Korczak-Siedlecka
Tutkijatohtori
Jaśmina Korczak-Siedlecka on German Historical Institute in Warsaw tutkijatohtori, joka on erikoistunut varhaismodernin sosiaalihistoriaan. Hänen viimeisin kirjansa tutki eteläisen Itämeren rannikkoalueen kylien arkea 1500- ja 1600-luvuilla. HEX-vierailunsa aikana (helmikuu 2023) Jasmina tutkii luterilaisuutta Puolan pohjoisessa kuningaskunnassa.
Karolina Kulpa
Väitöskirjatutkija
Karolina Kulpa on filosofian ja kirjallisuuden väitöskirjatutkija Varsovan yliopistossa. Hänen väitöskirjaprojektinsa tarkastelee Puolan alempien sosiaaliluokkien osallistumista nationalistisen identiteetin ja kollektiivisten mielikuvien luomiseen kirjallisuudessa ja lehdistössä maailmansotien välillä. Karolina tarkastelee aihetta ”populaarin modernismin” käsitteen näkökulmasta ja tutkii modernisaation ja poliittisten narratiivien muovaamaa kuvaa ”kansasta”. Hän soveltaa kirjallisuuden tutkimukseen erityisesti tunteiden ja aatehistorian metodeja kysyen, miten tunteet, kuten pelko, sympatia ja pettymys mobilisoitiin kirjallisuuskritiikkiin, aatteellisiin keskusteluihin sekä fiktiivisiin teksteihin poliittisessa ja kulttuurillisessa tarkoituksessa.
Jin Hui Li
Apulaisprofessori
Jin Hui Li on Kööpenhaminen Aalborgin yliopiston apulaisprofessori (Education Science at the Centre for Education Policy Research). Hän on väitellyt koulutussosiologiasta ja koulutuspolitiikan historiasta. Tutkimuksissaan hän tarkastelee koulutuksen, kansainvälisen muuttoliikkeen ja kansalaisuuden risteyskohtia hyvinvointivaltiossa. Hänen väitöstutkimuksensa käsittelee valtion ja opiskelijoiden identiteetin kehittymistä korkeakoulussa. Lin viimeaikaiset tutkimukset ovat kohdistuneet hyvinvointivaltion historiallisiin ja nykyisiin käytäntöihin, jotka tähtäävät maahanmuuttajien kotoutumiseen ja koulutukseen. Työssään hän keskittyy siihen, kuinka etninen tausta, sosiaaliluokka ja sukupuoli ovat heijastuneet maahanmuuttajien kokemukseen 1960-luvulta alkaen. Hänen viimeaikaisimpia julkaisujaan ovat: Li, J. H., & Buchardt, M. (2022). “Feeling strange” ‒ oral histories of newly arrived migrant children’s experiences of schooling in Denmark from the 1970s. Paedagogica Historica, 1–19 and Li, J. H. (2021). The lived class and racialization – histories of “foreign workers’ children’s” school experiences in Denmark. Nordic Journal of Studies in Educational Policy, 7(3), 190–199.
Amalie Olga Lyngsted
Amalie Olga Lyngsted on historian tohtoriopiskelija Kööpenhaminen yliopistossa ja Tanskan kansallismuseossa. Hän on aiemmin ollut vierailevana tohtoriopiskelijana Oxfordissa (2024). Keväällä 2025 hän vierailee HEXissä. Amalien väitöskirja tutkii sijoituslasten kokemuksia Tanskassa 1900-luvun alussa tarkastellen lasten ja nuorten suhteita muihin keskeisiin ihmisiin heidän elämässään. Soveltamalla kokemuksen historian lähestymistapaa Amalie tutkii lasten kasvamista sijoitusympäristössä. Väitöskirjan tutkimusala keskittyy hoivan, lasten ja lapsuuden sekä tunteiden ja kokemuksen historiaan, mutta myös lasten ”ääneen”. Väitöskirjan rahoittaja on Tanskan itsenäinen tutkimusrahasto (Danish Independent Research Foundation)
Beth Marsden
Tutkijatohtori
Beth tutkii Australian kolonialismia sekä alkuperäiskansojen koulutusta. Hänen tutkimuksensa tarkastelevat myös lapsuuden historiaa ja hallinnon syrjivät rakenteet esimerkiksi koulutuksessa, asutuksessa sekä terveydenhuollossa. Beth työskentelee parhaillaan tutkijatohtorina Australian National Universityssä Canberrassa. HEXissä vieraillessaan hän keskittyy tarkastelemaan koulumatkojen kokemusta, jonka kautta ilmenevät erilaiset tavat, joilla alkuperäiskansojen ja uudisasukkaiden lapset ovat kouluun pääsyn mahdollisuuksia.
Dolorès Martin Moruno
Apulaisprofessori
Dolores Martín Moruno toimii apulaisprofessorina Geneven yliopiston etiikan, historian ja humanististen tieteiden instituutissa (Institute for Ethics, History and Humanities). Hän on julkaissut laajasti erityisesi tunteiden historiaan keskittyviä tutkimuksia. Martín Moruno on johtava tutkija SNSF-projektissa: Those women who performed humanitarian action: a Gendered history of compassion from the Franco-Prussian war to WWII (2017-2021) sekä sen jatkotutkimuksessa: Lived Humanitarianism : Gender, experiences and knowledge(s) (1853-1945). Hän on myös päätutkijana SNSF Agora-tutkimusprojektissa: Beyond Compassion: Gender and Humanitarian Action.
Sigríður Matthíasdóttir
Sigríður Matthíasdóttir on Reykjavikin akatemian itsenäinen tutkija, joka on tutkimuksissaan keskittynyt sukupuolihistoriaan, nationalismiin, yliopiston historiaan sekä siirtolaisuuteen. Hän on ollut mukana kirjoittamassa muun muassa teosta Aldarsaga Háskóla Íslands 1911–2011 (Sata vuotta Islannin yliopiston historiaa 1911–2011). Hän on ollut myös vierailevana Fulbright-tutkijana Kalifornian yliopistossa (Santa Barbara, UCSB) 2007 sekä vierailevana tutkijana Tukholman yliopiston historian oppiaineessa 2017. Aikaisemmin Matthíasdóttir on tehnyt Suomessa useita lyhyempiä tutkimusjaksoja Åbo Akademin historian laitoksella.
Vuodesta 2013 saakka hän on tutkinut siirtolaisiksi Islannista Pohjois-Amerikkaan muuttaneita naimattomia naisia. Tällä hetkellä hän kirjoittaa kauppias Pálína S. Gudmundsdóttir Waagen (1864-1935) ja tämän lapsenlapsen Pálína Kr. Thorbjörnsdóttir Waagen (1926-2005) elämäkertaa. Elämäkerrallisiin lähteisiin perustuvan tutkimuksensa kautta Matthíasdóttir tarkastelee kansainvälisiä suhteita ja siirtolaisuutta Pohjois-Amerikkaan, mutta myös naisten yrittäjyyttä. Tutkimuksen keskiössä on erityisesti se, kuinka ”eletty uskonto” ja ”eletty nationalismi/kansainvälisyys” näkyi heidän toiminnassaan.
Kamilla Matthiassen
Kamilla Matthiassen on maisteriopiskelija ja HEXissä Erasmus-opiskelijana Aalborgin yliopistosta. Hänen tutkimuksensa keskittyy kriminologiaan ja sen historiaan 1800-luvulla sekä erityisesti oikeusjärjestelmän kehittymiseen Pohjois-Euroopassa. Maisteritutkimuksessaan hän tarkastelee, miten alempien luokkien ihmiset kokivat oikeusjärjestelmän modernisaation ja uudet instituutiot. Viime vuosina Kamilla on työskennellyt tanskalaista rangaistuslaitosta ‘Vridsløselille’ käsittelevässä projektissa, joka tutkii 1800-luvun lopun vankeja, heidän taustaansa, vankilakokemuksiaan sekä rikollisia verkostojaan. Hän on vierailulla HEXissä vuoden 2023 syyslukukauden ja työskentelee yliopistotutkija Johanna Annolan projektin yhteydessä. Kamilla ja Johanna tekevät yhteistyötä vertailemalla naisvankeja Suomessa ja Tanskassa. Tavoitteena on tuottaa uutta tietoa kahden maan vankilajärjestelmän ja naisvankien yhtäläisyyksistä ja eroista.
Wiktor Marzec
Apulaisprofessori
Wiktor Marzec on väitellyt tohtoriksi Central European Universityssä Unkarissa. Hän toimii apulaisprofessorina ja projektijohtajana ihmistieteisiin keskittyvässä Robert Zajonc -instituutissa Varsovan yliopistossa. Tutkimuksissaan hän on keskittynyt erityisesti työväenhistoriaan ja käsitehistoriaan. Marzecin viimeisin teos Rising Subjects. The 1905 Revolution and the Origins of Modern Polish Politics julkaistiin vuonna 2020 (Pittsburgh UP). Hän on ollut mukana kirjoittamassa myös teosta From Cotton and Smoke. Łódź – Industrial City and Discourses of Asynchronous Modernity, 1897–1994. Marzec on julkaissut lisäksi useita artikkeleita, jotka käsittelevät Puolan historiaa Venäjän keisarivallan alla. Tällä hetkellä Marzec johtaa Venäjän keisarikunnan reuna-alueiden politiikkaa käsittelevää tutkimusprojektia.
Ismay Milford
Tutkijatohtori
Syksyllä 2020 (lokakuu–joulukuu) HEXissä vieraileva tutkijatohtori Ismay Milford tutkii 1900-luvun Itä-Afrikan ulkomaansuhteita. Hän valmistelee Edinburghin yliopistossa Skotlannissa ensimmäistä monografiaansa antikolonialistisista verkostoista Leverhulme-säätiön rahoittamassa hankkeessa ”Another World? East Africa and the global 1960s”. HEXissä Milford soveltaa kokemuksen historian näkökulmia henkisen ”Moral re-Armament” liikkeen tutkimukseen.
Ian Miller
Ian Miller on Pohjois-Irlannin Ulster Universityn keskiajan historian lehtori. Hän on kirjoittanut kuusi lääketieteen historiaa käsittelevää teosta, joissa käsitellään muun muassa nälkälakkolaisten pakkosyöttöä, nälänhädän jälkeistä ruokavalion muutosta Irlannissa sekä viktoriaanisen ajan vatsan toiminnan historiaa. Ian johtaa Epidemic Belfast (AHRC-rahoitettu) (www.epidemic-belfast.com) ja ‘Feeding Children? Food Poverty across Ireland’ (AHRC-rahoitettu) -projekteja sekä yhdessä professori Gerard Leaveyn kanssa AHRC -projektia, joka pyrkii puuttumaan mielenterveysongelmista kärsivien ihmisten terveyseroihin Pohjois-Irlannissa.
Aikaisemmin Ian on vierailevana tutkijana Berliinissä (Max Planck Centre for the History of Emotions), Pariisissa (INSERM) sekä Oslossa (General Practice and Community Medicine). Hänen tutkimuksiaan on esitelty laajasti lehdistössä (Esim. Guardian, Idependent, London Review of Books, New Yourker, Sunday Times, Sunday Post, Irish Times, Times Literary Supplement). Ian on esiintynyt myös BBC:n ja RTÉ:n tuottamissa ohjelmissa. Ian vastaa Social History of Medicine -julkaisun kirja-arvioiden toimituksesta ja on saanut kansainvälistä tunnustusta opetuksesta korkeakouluissa (Senior Fellow of HEA). Lisäksi hän on jäsen useissa tunnetuissa tutkimuskeskuksissa ja -yhteisöissä (Royal Irish Academy (Historical Studies), AHRC Peer Review College member, Irish Research Council Board (postgraduate and postdoctoral) and Wellcome Trust Discovery Research Funding Committee).
Tinashe Mushakavanhu
Tinashe Mushakavanhu on nuorempi tutkija afrikkalaisen kirjallisuuden tutkimuksen oppiaineessa (African & Comparative Literature) St Annen Collegessa sekä Oxfordin yliopistossa ja vieraileva apulaisprofessori New Yorkin yliopistossa (kevät 2023). Hän on julkaissut runsaasti tutkimuksia kotimaansa Zimbabwen kirjallisuuden historiasta ja keskittynyt tutkimuksissaan erityisesti kirjailijoiden arkistoihin, kulttuurillisiin instituutioihin sekä julkaisemiseen. Hänen viimeisimpiä julkaisujaan ovat: Reincarnating Marechera: Notes on a Speculative Archive (2020) and Some Writers Can Give You Two Heartbeats (2019). HEXin vierailunsa aikana (kevät 2023) Tinashe työstää kirjaansa Zimbabwessa kiviveistoksien ympärille kehittyneen Stone Philosophers -liikkeen historiasta.
Ciaran O´Neill
Ciaran O´Neill on Dublinin Trinity Collegen 1800-luvun historian apulaisprofessori. Hän on erikoistunut luokan, liikkuvuuden, eliitin muodostumisen, kolonialismin perinnön sekä julkisen sektorin historiaan.
O´Neill on ollut vierailevana tutkijana Boston Collegessa, University of Notre Damessa, St Mary´s Universityssa sekä Universidade de São Paolossa, joissa hän on ollut mukana kolonialismin perintöä, julkisen sektorin historiaa sekä kulttuurillista muistia tutkivissa hankkeissa. O´Neill on julkaissut laajasti irlantilaisista eliiteistä ja imperialistisista kytköksistä muun muassa teokset: Catholics of Consequence (OUP, 2014) ja Power and Powerlessness in Union Ireland (OUP, 2024). Hänen viimeisimmät tutkimuksensa, Ireland, Slavery and the Caribbean (MUP, 2023) ja Public History in Global Perspective (De Gruyter, 2025), ovat käsitelleet Irlantia, orjuutta sekä atlanttisia suhteita Irlannissa.
Anna Rajavuori
Tutkijatohtori
Poliittisen historian tutkijatohtori Anna Rajavuori Helsingin yliopistosta vierailee HEXissä maaliskuussa 2021. Hän on tutkinut väitöskirjassaan sosiaalidemokraattien agitaatiota 1900-luvun alussa ja on kiinnostunut poliittisista esityksistä ja esityskulttuurista. Tällä hetkellä hän työskentelee Koneen säätiön rahoittamassa kolmivuotisessa tutkimushankkeessa ”Eduskunta näyttämönä: yleisöt, tunteet ja poliittinen esityskulttuuri 1907–1920”.
Päivi Räisänen-Schröder
Akatemiatutkija
Päivi Räisänen-Schröder on uuden ajan alun uskonnollisuuteen erikoistunut historioitsija, joka on tutkinut niin radikaaliin reformaatioon luettujen kastajien (anabaptistien), luterilaisten kuin jesuiittojenkin käytäntöjä, kertomuksia ja identiteettejä 1500-luvulta 1700-luvulle. Hänen tämänhetkinen akatemiatutkijaprojektinsa tutkii tunteiden ja uskonnollisten käytäntöjen ja identiteettien välistä suhdetta reformaatioajan Saksassa.
Katrine Rønsig Larsen
Tohtorikoulutettava
Kööpenhaminan yliopiston historian oppiaineen tohtorikoulutettava Katrine Rønsig Larsen vierailee HEXissä syksyllä 2021. Tekeillä olevassa väitöskirjassaan hän tutkii perheväkivallan yksilöllisiä sekä kollektiivisia kokemuksia Tanskassa 1970–2020. Tutkimus painottaa erityisesti koronapandemian aikaa. Väitöskirja analysoi kokemushistorian näkökulmasta perheväkivaltaa pohjautuen haastattelu-, arkisto- ja media-aineistoon. Tutkimuksen tavoitteena ei ole selittää kattavasti, mitä perhe- ja parisuhdeväkivalta on ja miten sitä on koettu, vaan pikemminkin osoittaa perhe- ja parisuhdeväkivaltaan liittyvien kulttuuristen käsitysten moninaisuus ja hämärärajaisuus sekä tarkastella perheissä tapahtunutta väkivaltaa itsessään historiallisena ilmiönä.
Ranjana Saha
Ranjana Saha työskentelee Turun yliopiston Institute for Advanced Studies (TIAS) vierailevana tutkijana (Rahoittaja: Marie Sklodowska-Curie Actions -apuraha 2023–2026/Suomen tiedeseura 2024) projektissa: ’Mothers, Mothercraft & Materialities: Urban India and Transnational Histories of “Scientific” Motherhood in the Nineteenth and Early-Twentieth Centuries’. HEXin vierailunsa aikana Ranjana esittelee ja kehittää kokemuksen historiaan liittyvää artikkeliaan: ‘Medicine, Mothercraft & Materialities: ’Scientific’ Motherhood Advice in Colonial Bengal’.
Tohtoritutkintonsa Ranjana on suorittanut Delhin yliopistossa Intiassa. Väitöksen jälkeen (2018–2023) hän on työskennellyt tutkijatohtorina ja opetustehtävissä Intian yliopistoissa (Manipal Centre for Humanities, Manipal/ Indian Institute of Science Education and Research (IISER), Mohali). Ranjanan artikkeleita on julkaistu kansainvälisissä tieteellisissä journaaleissa (esim.: The Indian Economic and Social History Review (IESHR), South Asia Research, and Women’s Studies International Forum). Vuonna 2023 hän julkaisi myös teoksen: Modern Maternities – Medical Advice about Breastfeeding in Colonial Calcutta (Routledge).
Simon Sleight
Simon Sleight (Ph.D, FRHistS) on HEXin vieraana Lontoon King´s Collegesta, jossa hän tutkii kaupunki-, nuoriso- ja Australian historiaa. Hänen tutkimuksensa tarkastelevat kaupunkitiloja, nuorisokulttuurin kehittymistä, menneisyyden näkyvyyttä nyky-yhteiskunnassa sekä Australian diasporaa. Simon pyrkii tutkimuksissaan ymmärtämään laajan tutkimusmateriaalin avulla menneisyyden elettyä kokemusta. Hän on julkaissut muun muassa teokset: Young People and the Shaping of Public Space in Melbourne, 1870-1914 (Routledge, 2016), Children, Childhood and Youth in the British World (Palgrave, 2016), a textbook on History, Memory and Public Life (Routledge, 2018) and A Cultural History of Youth in the Modern Age (tulossa Bloomsburylta toimitettuna yhteistyössä Kristine Alexanderin kanssa). Simonin uusi tutkimus keskittyy muistiin, sen merkitykseen modernissa maailmassa sekä “hitaan historian” (slow history) käsitteeseen. Hän on myös Children’s History Society -tutkijayhteisön perustajajäsen ja johtaja sekä Menzies Australia Institute -tutkimuskeskuksen apulaisjohtaja.
twitter @Slowhistorian
Jiří Smlsal
Jiří Smlsal on väitöskirjatutkija Kaarlen yliopistossa (Institute of Economic and Social History) Prahassa Tshekissä. Hän tutkii väitöskirjassaan rangaistuslaitosten kehittymistä, vangeilla teetettyä pakkotyötä ja rangaistuskäytäntöjä Tshekkoslovakiassa 1930–1960 -luvuilla. Jiří työskentelee myös Tsekin tiedeakatemian projektissa Punish or Rehabilitate? Gender, Convict Labour, and Disciplination in the Workhouse in the Czech lands, 1918-1950. Hän on kiinnostunut Rooman historiasta ja julkaissut teoksen Holocaust of Roma in Protectorate of Bohemia and Moravia.
Mikkel Thelle
Vanhempi tutkija
Mikkel Thelle on kulttuurihistorioitsija ja Tanskan kansallismuseon vanhempi tutkija. Hän on toiminut Aarhusin yliopiston Danis Center for Urban History -tutkimuskeskuksen johtajana. Thelle on kiinnostunut hyvinvointivaltion kulttuurihistoriasta ja tarkastelee, kuinka kansalaisuutta on toteutettu ja koettu 1900-luvun kaupungeissa. HEXissä vieraillessaan Thelle tutkii vertailevalla tutkimusotteella Kööpenhaminan ja Suomen kaupunkitiloja 1800- ja 1900-luvuilla.
Marie van Haaster
Historian maisteriopiskelija/Tutkimusavustaja
Marie van Haaster on hiljattain suorittanut maisterin tutkinnon filosofian oppiaineessa Amsterdamin yliopistossa ja opiskelee nyt historian maisteriohjelmassa Radboudin yliopistossa Nijmegenissä Alankomaissa. Hän on kiinnostunut tutkimuksessaan erityisesti kokemuksen historian, lääketieteen historian sekä mielen ja tietoisuuden filosofian risteyskohdista. Syksyllä 2021 hän työskentelee HEXissä Rob Boddicen tutkimusassistenttina.
Ella Viitaniemi
Tutkimukseni on yhtäältä kohdistunut 1700-luvun politiikan ja päätöksenteon maailmaan, ja erityisesti siihen, miten asioita ratkottiin paikallistasolla. Olen pohtinut tutkimushankkeissani varhaisen poliittisen julkisuuden ja kansalaisuuden syntyä 1700-luvun jälkipuoliskolla ja tarkastellut erityisesti pitäjänkokouksia paikallisena poliittisena areenana. Toisaalta olen myös hankkeissani tutkinut varhaismodernin yhteiskunnan väestörakenteita, toimeentuloa sekä työn kulttuurihistoriaa esimerkiksi alemman papiston ja muurarimestareiden kautta. Ylipäätään 1700-luku dynaamisten muutosten vuosisatana on kiehtova tutkimuskohde, joka inspiroi tarkastelemaan ihmisten erilaisia elämänkulkuja ja kokemuksia osana kehittyvää paikallisyhteisöä, Ruotsin valtakuntaa sekä eurooppalaista kulttuuria.
Johdan Koneen Säätiön rahoittamaa projektia Pätkätyön pitkä historia: Lyhyt kestoiset työt ja niiden tekijät osana suomalaista yhteiskuntaa 1450-1860.
Lisäksi minulla on käynnissä henkilökohtainen tutkimushanke, Religion, framsteg och politik: Professor Johan Kraftmans och prosten Mikael Lebells samhälleliga samarbete på 1700-talet, jota rahoittaa Svenska Litteratur Sällskapet i Finland.
Tessa Whitehouse
Tessa Whitehouse johtaa Lontoon Queen Mary -yliopiston Englannin uskonnon ja kirjallisuuden tutkimuskeskusta. Hän on kirjoittanut teoksen The Textual Culture of English Protestant Dissent (Oxford, 2015) ja ollut mukana kolmen artikkelikokoelman toimitustyössä: Textual Transformations (Oxford, 2019), Religion and Life Cycles (Manchester, 2021) and the journal E-Rea on ’Lived Religion: The Exemplary and Mundane’. HEXin vierailun aikana Tessa tutkii, kuinka ystävyys ja kirjeet ilmentävät teologisia, kirjallisia sekä tunteisiin liittyviä näkökulmia. HEXissä hän työstää runoilija ja metodismin perustajan tyttären Sally Wesleyn ja englantilaisen uskonnolliseen toisinajattelijaperheeseen kuuluneen Mersy Doddridgen välistä vuorovaikutusta käsittelevää tutkimusta.
QMCRLE website: https://www.qmul.ac.uk/sed/religionandliterature/
E-Rea Issue on ’Lived Religion’: https://journals.openedition.org/erea/10058
Video on William Cowper, Faith and Letters: https://www.youtube.com/watch?v=e9KohiiJE3cpersonal profile page
Teresa Willenborg
Teresa Willenborg on historioitsija ja politiikan tutkija. Hän on väitellyt Hannoverin yliopistossa Saksassa. Väitöskirjassaan (2019) Teresa tutkii Puolan kansantasavallan poliittista suhtautumista saksalaiseen vähemmistöön Ala-Sleesian alueella toisen maailmansodan jälkeen. Tällä hetkellä Teresa tutkii yksin jääneiden saksalaisten lasten asemaa toisen maailmansodan jälkeen Kielin yliopistossa. Tutkimusprojekti, “German Children in Post-War-Poland”, tarkastelee Puolaan sodan jälkeen jääneitä saksalaislapsia sekä heille suunnattua sosiaalihuoltoa. Projektista julkaistaan kirja syksyllä 2023.
Tomasz Wiślicz
Tomasz Wiślicz on Varsovan Tadeusz Manteuffel Institute of History of the Polish Academy of Sciences apulaisprofessori. Hän on erikoistunut varhaismodernin ajan talonpoikien ja maanviljelijöiden kulttuuri- ja sosiaalihistoriaan. Tutkimuksissaan Wiślicz keskittyy populaariin uskonnollisuuteen, maalaisyhteisöjen yksilöllisyyteen/kollektiivisuuteen sekä seksuaalisuuden historiaan. Lisäksi hänen tutkimuksensa käsittelevät historiankirjoituksen historiaa sekä historiateoriaa.
HEX-vierailunsa aikana Tomasz tutkii ilmestyksellisiä kokemuksia varhaismodernissa ja sen jälkeisessä ajassa.
Website: https://wislicz.wordpress.com/english/
Whitney Wood
Whitney Wood toimii the Historical Dimensions of Women’s Health -keskuksen tutkimusjohtajana Vancouverin Islands Universityssa. Woodin tutkimuskohteisiin kuuluvat modernin lääketieteen, terveyden ja kehon historia Kanadassa. Hän on keskittynyt tutkimuksissaan erityisesti sukupuolittuneisiin ja rodullistettuihin representaatioihin naisten kokemasta kivusta. Tällä hetkellä Wood tutkii ”luonnollisen” synnyttämisen historiaa Kanadassa 1900-luvun puolivälistä alkaen. Hän on julkaissut tutkimuksiaan useissa kokoomateoksissa sekä journaaleissa, kuten Social History of Medicine, BMJ: Medical Humanities. Woodin ensimmäisen monografian, Birth Pangs: Maternity, Medicine, and Feminine Delicacy in English Canada, 1867–1940, julkaisusta on sovittu McGill-Queen’s University Press -kustantamon kanssa.
Emma Zohar
Emma Zohar on erikoistunut modernin juutalaisuuden historiaan ja keskittynyt erityisesti Puolan juutalaisten tunnehistoriaan. Hän väitteli tohtoriksi heprealaisessa yliopistossa Jerusalemissa vuonna 2019. Väitöskirjassaan hän tarkastelee politiikan, koulutuksen ja juutalaisen kulttuuri-identiteetin risteyskohtia Puolassa maailmansotien välisenä aikana.
Vuoden 2025 aikana Emmalta julkaistaan kaksi teosta, joista ensimmäinen, The Children of the Place: The Non-Zionist Education System in Interwar Poland (Pardes Publishing) tutkii ei-siionistisen juutalaista kasvatusta Puolassa sotien välillä. Within the Pale of Pleasure: Polish Jewry and the Pursuit of Happiness (Zalman Shazar Center Press), taas haastaa vallitsevan käsityksen Puolan juutalaisyhteisöstä kärsivänä kollektiivina käyttämällä tunteiden historian metodologiaa kulutus- ja vapaa-ajankultturia tutkiessaan.
Zohar on julkaissut useita artikkeleja juutalaisuuden historiasta. Hän on työskennellyt tutkijatohtorina Max Planck instituutin tunteiden historian tutkimuskeskuksessa Berliinissä sekä monitieteellisessä Puolan tutkimuksen yksikössä Haifan yliopistossa. HEXin vierailun aikaan hän työskentelee tutkijana Goldstein-Goren Diaspora Research Centerissä Tel Avivin yliopistossa sekä tutkijatohtorina Bar-Ilan yliopistossa.
HEXin vierailun aikana Zohar työstää uutta hanketta, joka tarkastelee ”tunnesiltoja” diasporayhteisöissä ja tutkii, miten jaetut tunteet muokkasivat suhteita yhteisöjen välillä.