Himmeä voitto. Kylmän sodan jälkeinen kokemushistoria Suomessa 1989–1995
(Suomen Akatemia 2021–2025)
Tutkijat: Tuomas Tepora (hankkeen johtaja), Aapo Roselius & Ville Yliaska (alkaen 2022)
Hanke analysoi 1990-luvun alun murroksen kokemuksia idän ja lännen välissä tasapainoilleessa suomalaisessa yhteiskunnassa, jossa ajan sosiaalisia muutoksia määritti erityisesti epävarmuus tulevaisuudesta. Projekti tutkii, millä tavoin epävarmuudet, odotukset ja pelot olivat läsnä kansalaisten elämissä ja millaisia keinoja he kehittivät pärjätäkseen. Tutkimuksen aikajänne alkaa vuodesta 1989 ja päättyy Euroopan Unionin laajentumiseen vuonna 1995. Projektissa aikajaksoa tarkastellaan taloudellisen laman, uuspatriotismin sekä Euroopan yhdentymisen näkökulmasta. Tutkimuksessa nämä kolme näkökulmaa kulkevat rinnakkain ja ne limittyvät toisiinsa.
Hanke tarkastelee kokemuksen historiaa usealla eri tasolla. ”Projektimme kysyy, miten kansalaiset kokivat omassa elämässään kylmän sodan jälkeisen poliittisen ja sosiaalisen muutoksen, joka muutti käsitystä kansakunnasta ja hyvinvointivaltiosta. Ymmärrämme ’kokemuksen’ sosiaalisena prosessina, jossa yksilölliset ja pienten ryhmien kokemukset muodostavat tietyssä ajassa ja paikassa laajemman kollektiivisesti jaetun narratiivin. Kiinnitämme erityistä huomiota siihen, millä tavoin ihmisten ilmaisevat kokemukset ja tunteet kuvaavat tulevaisuuden odotuksia”, tutkimusjohtaja Tuomas Tepora tiivistää.
Tepora liittyi HEXiin kuluvan vuoden syyskuussa. Hänen tutkimuskohteitaan ovat nationalismin historia sekä 1900-luvun konfliktien sodan kulttuurihistoria. Tepora on tutkinut ja julkaissut tunne- ja kokemushistoriaa käsitteleviä teoksia ja hän on kiinnostunut aihepiirin metodologian kehittämisestä. Ennen HEXiin liittymistään Tepora on työskennellyt vanhempana tutkijana historian oppiaineessa Helsingin yliopistossa, kolme vuotta Helsingin Tutkijakollegiumissa sekä vierailevana tukijana tunteiden historian keskuksessa Queen Mary Collegessa Lontoon yliopistossa.
Tepora kertoo olevansa erittäin tyytyväinen päästessään tekemään tutkimusta innoittavaan työympäristöön HEXissä: ”Uskon, että hankkeemme hyötyy ideoiden vaihdosta ja tutkijoiden välisestä yhteistyöstä, jota HEX pystyy tarjoamaan. Projektimme jäsenet ovat myös innostuneita siitä, että voivat hyödyntää omaa asiantuntemustaan ja vahvistaa huippuyksikön profiilia. Odotan innolla HEXin seminaareja ja muita tapahtumia”, Tepora summaa ajatuksiaan HEXissä työskentelystä.
Eletty usko keskiajan Suomessa
(Svenska Litteratursällskapet i Finland 2021–2024)
Tutkijat: Sari Katajala-Peltomaa (hankkeen johtaja), Marika Räsänen, Sofia Lahti & Anna-Stina Hägglund
Eletty usko keskiajan Suomessa -hanke perustuu ajatukseen uskosta dynaamisena sosiaalisena prosessina, joka sekä edellyttää että luo aktiivista osallistumista, tunteita ja kokemuksia. Usko nähdään tapana elää ja osallistua yhteisöön, toiminnallisena tilana. Projekti keskittyy Suomen tärkeimpiin keskiaikaisiin pyhimyskultteihin ja vuorovaikutukseen Neitsyt Marian, pyhän Annan, Henrikin ja Birgitan kanssa. Pyhimyskultit ja vuorovaikutus pyhimysten kanssa olivat leimallinen osa keskiaikaista eurooppalaista kulttuuria, ne olivat yhtä aikaa paikallisia ja translokaaleja. Projektin tavoitteena on valottaa suomalaisen keskiaikaisen eletyn uskon yleiseurooppalaisia ja paikallisia kulttuurisia piirteitä ja tarjota uusi kokonaiskuva teemasta, jota on toistaiseksi tutkittu vähän. Projektin käyttämä lähdemateriaali koostuu liturgisista käsikirjoituksista, saarnoista ja testamenteista sekä erilaisista pyhimyksiin liitetyistä artefakteista. Projektin soveltama uusi metodologia mahdollistaa kontribuution kansainvälisiin uskontoa ja uskonnon harjoittamista koskeviin akateemisiin keskusteluihin. Projekti myös tuottaa materiaalia pohjoismaiseen tietokantaan, mikä tarjoaa jatkossa mahdollisuuden syventää vertailevaa poikkitieteellistä analyysia.
Hankkeen johtaja Sari Katajala-Peltomaa näkee ”kokemuksen” käsitteen olevan tutkimuksessa keskeinen, mutta korostaa myös empiirisen perustutkimuksen tärkeyttä hankkeessaan: “’Eletty usko’ on temaattinen ja metodologinen fokus sekä projektissa että HEX:issä, joten synergiaedut ja yhteistyötarpeet ja -mahdollisuudet ovat selvät. Kokemuksen käsite on käsitteellinen seuraava askel tällä kentällä yhdistäen tutkimusotteita vielä lisää. Keskiajan eletyn uskon suhteen on kuitenkin selviä tutkimuksellisia aukkoja Suomessa, joten perustutkimus ja lähdetyö ovat myös olennainen osa projektin työtä.”
Katajala-Peltomaa on tehnyt mittavan uran Tampereen yliopistossa ja HEXissä. Hän on myös tutkinut ”elettyä uskontoa” keskiajalla jo pitkään: ”Olen tutkinut elettyä uskoa pyhimyskulttien kontekstissa jo ennen HEXiä ja tutkimusotteeni on ennen kaikkea komparatiivinen, mutta pohjoismainen materiaali on viime vuosina noussut tärkeämpään osaan työssäni. Olen myös ruotsalaisen Mapping Lived Religion – projektin tieteellisessä ohjausryhmässä ja tämä yhteistyö vahvisti ajatukseni tällaisen tutkimuksen tarpeesta myös Suomen osalta”, Katajala-Peltomaa kuvaa tutkimusintressejään historiantutkimuksen kentällä.
Eletty usko ja vammaisuuden muuttuvat merkitykset myöhäiskeskiajalta teollisen vallankumouksen aikaan
(Suomen akatemia 2021–2025)
Tutkijat: Jenni Kuuliala (hankkeen johtaja), Riikka Miettinen & Daniel Blackie (2022 alkaen). Hankkeeseen palkataan lisäksi yksi tutkijatohtori vuonna 2022.
Hanke keskittyy kristinuskon merkitykseen vammaisuuden ymmärtämisessä ja kokemisessa analysoimalla, millä tavoin uskonnolliset rituaalit, näkemykset ja käytännöt kehystivät ja muovasivat fyysistä ja henkistä poikkeavuutta. Hanke korostaa uskontoa elettynä kokemuksena ja ottaa tarkasteluun pitkän aikavälin myöhäiskeskiajalta ja renessanssista teolliseen vallankumoukseen (n. 1450–1850). Näin hanke on ensimmäinen koskaan tehty historialliset aikakausirajaukset ylittävä tutkimus, joka tuo esille uskonnollisten vakaumusten ja käytäntöjen merkityksen modernin vammaisuuden sosiaalisen kategorian syntymisessä. Hanke myös arvioi tapoja, joilla ajanjakson kulttuurillinen muutos on vaikuttanut uskonnon rooliin siinä, miten vammaisuus on koettu ja käsitetty. Kokemuksen käsite on hankkeessa tärkeä analyyttinen työkalu, ja tutkimus keskittyy erityisesti elettyyn uskoon, joten projekti toteuttaa HEXin päätavoitteita.
Projektin johtaja, Jenni Kuuliala, on työskennellyt HEXissä useita vuosia ja tutkinut vammaisuuden historiaa useista eri näkökulmista. ”Olen taustaltani keskiajantutkija ja tutkinut jo pitkään aikakauden vammaisuuden historiaa. Olen myös tehnyt töitä vammaisuuden historian popularisoinnin parissa. Viimeaikaisissa tutkimuksissani olen kiinnostunut erityisesti sairauteen ja vammaisuuteen liittyvistä uskonnollisista kokemuksista uuden ajan alussa. HEXissä työskennellessäni olen pohtinut paljon niitä lukuisia mahdollisuuksia, joita eletty uskonto ja kokemuksen historia tarjoavat vammaisuuden historian tutkimukseen. Tämän ohella keskustelut Riikan (Miettinen) ja Danielin (Blackie) kanssa ovat johtaneet nyt käynnistyneen projektin syntymiseen”, Kuuliala valottaa hankkeen taustoja ja omia tutkimusintressejään HEXissä.
Translocalis-projekti
Alfred Kordelinin säätiö (suuret kulttuurihankkeet) 2021–2023
Tutkijat: Heikki Kokko (hankkeen johtaja), tutkimusassistentit
Lehdistössä julkaistuista lukijakirjeistä kehittyi 1800-luvun puolivälissä kansainvälisessä katsannossa ainutlaatuinen maanlaajuinen lukijakirjekulttuuri. Kymmeninen tuhansien suomenkielisiin lehtiin lähetettyjen kirjeiden keskeisenä piirteenä oli se, että ne oli kirjoitettu paikallisten yhteisöjen nimissä. Yleisiä aiheita olivat maanviljelyksen satonäkymät, alueen terveystilanne sekä erikoiset sattumukset. Lehdissä julkaistiin kuitenkin myös yleisempiä koko valtakuntaa käsitteleviä aiheita, kuten sosiaalisia uudistuksia, sekä näkemyksiä suomalaisesta kansa- ja yhteiskunnasta. Näiden ”paikalliskirjeiden” kirjoittajat edustivat yhteiskunnan eri kerroksia. Joukossa oli myös merkittävä määrä miehiä ja naisia alemmista sosiaaliryhmistä, joten kirjeet ovat erinomainen lähdeaineisto yhteiskuntaa ”alhaalta-ylöspäin” (history from below) tarkastelevalle historiantutkimukselle. Paikalliskirjeet ovatkin ensimmäinen laajempi suomenkielinen aineisto, jonka voi katsoa edustavan varhaista kansalaisyhteiskuntaa.
Translocalis-hankkeessa tutkitaan paikalliskirjekulttuurin historiaa ja kerätään yhteen suomenkielisessä lehdistössä vuosina 1775–1885 julkaistut paikalliskirjeet. Projekti julkaisee yhteistyössä Kansalliskirjaston kanssa digitaalisen tietokannan avoimesti verkossa. Yhdistetty tiede- ja kulttuurihanke piirtää uuden kuvan suomalaisen yhteiskunnan ja kansalaisyhteiskunnan rakentumisesta määrittäen uudelleen suomalaista itseymmärrystä nyt ja tulevaisuudessa. Hankkeen johtaja, Heikki Kokko, kuvaa Translocalis-tietokannan kertovan suomalaisen varhaisen kansalaisyhteiskunnan kokemuksista ja liittyvän kaikkiin HEXin painopistealoihin.
Kokko on aiemmissa tutkimuksissaan tarkastellut modernin minuuden historiaa ja yhteiskuntakokemuksen historiaa 1800-luvulla. ”Löysin tämän suomalaisen lukijakirjekulttuurin noin kymmenen vuotta sitten, kun tein väitöskirjaani. Luulen, että tämän aineiston tarjoamat mahdollisuudet veivät minut mennessään”, hän vastaa kysyttäessä Translocalis-hankkeen lähtökohdista.