Kylse-vaikuttavuusseminaari keräsi yhteen vaikuttavuudesta ja monialaisesta tiimitoiminnasta kiinnostuneita tutkijoita ja kehittäjiä!

Kylsen vaikuttavuusseminaari kokosi yhteen Tampereen kaupungin valtuustosaliin vaikuttavuudesta ja monialaisesta tiimitoiminnasta kiinnostuneita tutkijoita ja kehittäjiä verkostoitumaan ja kuuntelemaan mielenkiintoisia puheenvuoroja. Tarkoituksena oli koota yhteen seminaarin teemoista kiinnostuneita korkeakouluyhteisön ja tulevan Pirkanmaan hyvinvointialueen toimijoita ja saada alulle tutkimus- ja kehittämishankkeiden ideointi.

Aamupäivän aikana kuultiin puheenvuoroja tutkimus- ja kehittämistyön eri näkökulmista. Tilaisuuden avasi palvelulinjajohtaja Eeva Torppa-Saarinen Pirkanmaan hyvinvointialueen avopalveluista. Hän toi esille Kaupin yliopistollisen sote-keskuksen tavoitteita. Hän korosti, että tavoitteena on mahdollistaa asiakaspalveluympäristö, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille ja opiskelijoille on tarjolla yhteiset oppimisprosessit ja mahdollisuus kouluttautua yhdessä yhteisiin tehtäviin. Lisäksi tavoitteena on opetuksen, peruspalvelujen ja tutkimustoiminnan kiinteä yhteys. Keskeistä on, että yhteydet voidaan luoda jo ennen Kaupin yliopistollisen sotekeskuksen seinien valmistumista.

Tenure track -professori Leena Mikkola informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnasta nosti puheenvuorossaan esille tiimin vuorovaikutuksen kehittämisen ja tutkimuksen kohteena. Hän kuvasi vuorovaikutuksen ja viestinnän roolia moniammatillisessa yhteistyössä ja korosti viestinnän olevan yhteistyön ydinprosessi. Viestinnän avulla rakennetaan yhteistä visiota, keskinäistä arvostamista, luottamusta ja kunnioitusta. Hyvä moniammatillinen tiimiviestintä mahdollistaa jaetun vision, tiedon, tilan ja halun yhteistyöhön. Moniammatillisten tiimien vuorovaikutuksen kehittämisessä tulisi huomioida viestinnän moniulotteisuus, kontekstisidonnaisuus sekä pyrkiä rajapinta-ajattelusta yhdyspinta-ajatteluun. Tutkimuksen kautta olisi tärkeä kehittää hyvän tiimin vuorovaikutuksen kriteerejä sekä muokata rakenteita vuorovaikutusta tukevaksi.

INSOTE-hankkeen tutkijat tutkijatohtori Arttu Salo ja väitöskirjatutkija Tuuli Kalari yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta nostivat esille tutkimuksen paikkoja ja tarpeita käytännön kehittämisessä. Aluksi Salo kuvasi INSOTE-hanketta, minkä jälkeen Kalari nosti esille käytännön kokemuksia vuorovaikutustutkimuksen tekemisestä ruohonjuuritason asiakaskohtaamisista. Hankkeessa aineistonkeruu tehtiin yhteistyössä asiakkaan ja ammattilaisten kanssa. Tämä tarkoitti sekä haasteita että uusia mahdollisuuksia. Asiakasrajapinnassa tehtävään tutkimukseen liittyvät eettiset, juridiset ja käytännölliset asiat sekä lupaprosessit ovat aikaa vieviä ja työläitä. Samoin monialaista tukea tarvitsevien ja vaikeissa elämäntilanteissa elävien asiakkaiden tavoittaminen ja heidän rekrytoimisensa tutkimuksen osallistujaksi ei ollut helppoa. Lisäksi ammattilaisten motivoiminen arjen kiireen keskellä osallistumaan tutkimukseen toi omat haasteensa. Tutkimus toi mukanaan myös merkittäviä mahdollisuuksia. Sote-uudistuksen tavoitteet tulevat todeksi lopulta arjen käytännöissä, auttajien ja apua tarvitsevien ihmisten kohtaamisissa, jolloin tärkeää on tietää ja ymmärtää mitä näissä kohtaamisissa tapahtuu. Asiakas näyttäytyy tutkimuksessa monialaisen tiimin tasa-arvoisena jäsenenä, jolloin puhutaan moniammatillisen tiimin sijasta monialaisesta tiimistä. Asiakkailla on oikeus saada näkemyksensä kuuluviin omista ongelmista huolimatta.

Transform-tutkimusalustan johtaja, professori Samuli Pekkola johtamisen ja talouden tiedekunnasta valotti tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan alkumetrejä. Hän kuvasi, miten idea TKI-hankkeelle voi tulla monesta lähteestä. Tavallisimpia ovat käytännön tarpeesta tai ongelmasta, kirjallisuudessa löytyvästä aukkokohdasta tai kollegan kanssa käydystä keskustelusta lähtevä idea. Toisaalta rahoitushakukuulutus voi myös toimia tutkimus- ja kehittämishankkeen idean lähtökohtana. Idean jälkeen tarvitaan keskusteluja, tapaamisia ja työpajoja eri tahojen kanssa, mahdollisia esitutkimuksia ja kirjallisuuteen perehtymistä. Tämän avulla muodostetaan tutkimusryhmä ja varsinainen tutkimussuunnitelman tai rahoitushakemuksen työstäminen voi alkaa. Pekkola nosti esille myös tutkimus- ja kehittämisidean ”myymisen” muille niin kollegoille, omalle organisaatiolle kuin TKI-kohteille kuten yrityksille ja julkisorganisaatioille. Rahoittajille idean myyminen on keskeistä, että TKI-hanke saa resurssit aloittaa toimintansa. Transform-tutkimusalusta toimii edellä kuvatun alkuvaiheen tukena.

PirSOTE-kehittäjät projektipäällikkö Tiina Piispanen ja projektisuunnittelija Hanna Niskanen Tampereen kaupungilta kuvasivat Minun tiimini -mallin lähtökohtia. Piispanen kertoi mallin keskiössä olevan avun tarvitsijan tarpeiden mukaan rakentuvan asiantuntijatiimin. Tavoitteena on saumaton palvelukokonaisuus, jonka järjestämisessä ammattilaiset jakavat vastuuta ja yhdistävät osaamisensa. Mallin keskiössä oleva asiakaslähtöinen ja systeeminen työote tekevät asiakastyöstä vaikuttavampaa. Mallia on kokeiltu ja kehitetty PirSOTE:n Kehitetään yhdessä -sote-pilotissa Koilliskeskuksessa Tampereella vuonna 2022 ja se tulee olemaan yksi keskeisimmistä toimintamalleista Pirkanmaan hyvinvointialueella. Niskanen korosti asiakasosallisuuden merkitystä kehittämistyössä. Koilliskeskuksen pilotin kehittäjäasiakastoiminta, asukasillat ja kokemusasiantuntijan työskentely kehittäjätyöryhmän jäsenenä ovat hyviä esimerkkejä asiakkaan omakohtaisen kokemuksen käyttämisessä kehittämistoiminnassa. Tuloksena syntyy osallisuuden vahvistumista, pilotin toimijoiden ymmärryksen lisääntyminen asiakasosallisuuden merkityksestä sekä kehittäjäasiakkaiden työn jatkuminen eri yhteyksissä. Monialaisen yhteistoimijuuden vahvistuminen sekä asiakasosallisuuden myötä palvelujen kehittyminen ovat toiminnan mahdollisuuksia.

Seminaarin iltapäivä hyödynnettiin työpajatyöskentelyyn. Työpajoissa työstettiin tutkimus- ja kehittämishankeideoita kolmessa työryhmässä: ammattilaisten ja asiakkaan näkökulma monialaisen tiimityön vaikuttavuudessa, monialaisen tiimitoiminnan rakentamisen ja levittämisen näkökulma sekä monialaisten tiimien johtamisen näkökulma. Ryhmissä verkostoiduttiin, käytiin vilkasta ja innostunutta keskustelua tärkeänä koettujen teemojen äärellä. Löydettiin useita tutkimus- ja kehittämishankeideoita, joista osa jalostui lyhyen työpajan aikana tutkimuskysymyksiksi. Ryhmät jatkavat työskentelyä ideoiden parissa. Yhteiset kiinnostuksenkohteet sekä vahva tahto- ja tarvetila yhteiselle tutkimus- ja kehittämistoiminnalle oli jaettua seminaariin osallistujien kesken.

Teksti ja kuva Hanna Uotila

Vaikuttavuusseminaarin kaikki esitykset ovat erikseen saatavissa täällä

 

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *