Koronapandemian vaikutukset terveydenhuoltoon ovat olleet erittäin laaja-alaisia. Pandemia on kuormittanut terveydenhuoltoa koronaan sairastuneiden osalta, erityisesti tehohoidossa ja osastohoidossa. Toisaalta taas pandemia ja rajoitustoimet ovat vaikuttaneet ihmisten käyttäytymiseen terveyspalveluissa ja sairaalatoimintoja, kuten ei-kiireetöntä leikkaustoimintaa on jouduttu ajamaan alas resurssien kohdentamisen vuoksi.
TAYS:n TULES-tutkimustoiminta on tehnyt erittäin laaja-alaista tutkimustoimintaa koronapandemian vaikutuksista terveydenhuollossa. Tutkimusta on johtanut professori Ville Mattila ja lisäksi päätutkijoina ovat toimineet Ville Ponkilainen ja Mikko Uimonen Keski-Suomen Sairaala Novasta sekä Ilari Kuitunen Mikkelin keskussairaalasta. Lisäksi tutkimusyhteistyötä on tehnyt laaja-alaisesti eri erikoisalojen edustajien kanssa eri sairaanhoitopiireistä.
Professori Ville Mattila, mistä pandemiatutkimus alun perin lähti liikkeelle? Millaisia havaintoja teitte, joka antoi pontta tarkempaan tutkimukseen? – Päivystin Acutaa 22.3.2020 ja hämmästelin potilasmäärien vähäisyyttä. Covid oli juuri iskemässä päälle. Mietin, että käyttämällä laadukkaita rekistereitämme saisimme ainutlaatuista tietoa sairastavuuden ja resurssien käytön muutoksista poikkeustilanteissa.
Mitä konkreettista oppia pandemiatutkimus on tarjonnut sairaalaresurssien käytön osalta? – Ensiavun ja päivystyskirurgian resurssit täytyy ylläpitää kaikissa olosuhteissa. Vaikka lievemmät sairaudet katoavat hetkellisesti päivystyksestä, vakavien tapaturmien , murtumien ja kiireellistä hoitoa vaativien sairauksien ilmaantuvuus ei muutu edes poikkeusaikana.
Ilari Kuitunen, mikä on ollut yllättävin havainto tähän mennessä tutkimuksissanne? – Yllättävin havainto tähän mennessä mielestäni ollut kuinka vähän Suomessa lopulta poikkeusolot vaikuttivat aikuisten erikoissairaanhoidon päivystyksiin verrattuna mitä maailmalta raportoitu ja mitä pandemian aikana mediassa tehty nostoja esim. sydänsairastavuudessa ja traumoissa. Erityisesti yllätti myös se, että kaikista iäkkäimpien potilaiden käynnit lisääntyivät, vaikka infektiot eivät levinneet normaalisti. Kiireettömien vastaanottojen ja käyntien peruminen keväällä 2020 johti iäkkäämpien potilaiden osalta lisäytyneisiin päivystyskäynteihin ja osastohoitoihin, vaikka infektiot eivät levinneet normaalisti vuoden 2020 aikana. Suomi on myös leikkausten suhteen selviytynyt hyvin, kun osallistuneissa sairaaloissa leikkausviiveet saatiin jo syksyn 2020 aikana kurottua koronaa edeltävään aikaan ja syöpäkirurgian määrä ei vähentynyt vuoden 2020 aikana.
Entä mitä muuta pandemia on opettanut? – Kansainvälisiä tuloksia ei suoraan voinut soveltaa Suomeen, ja oli tärkeää tehdä nämä jutut Suomesta. Jatkossa tiedetään, että tiukatkaan rajoitukset ilman ulkonaliikkumiskieltoja eivät vähentäneet vammoja ja vakavia sairastumisia ja resurssit näihin on turvattava. Lisäksi tämä myös opetti, että nykyisellä toisiolain alaisella lainsäädännöllä jatkossa tällaiset nopeat ja ainutlaatuiset monikeskushankkeet, joissa vuodessa tuotetaan tietoa valtavasti eivät tule onnistumaan ja tämä pitäisi nostaa isompaan keskusteluun julkisestikin.
Teksti: Aleksi Reito
» Lisätietoa tutkimusryhmän julkaisuista löytyy tutkimusryhmän sivuilta.