Kirjassaan yliopistotutkija Esa Reunanen (Tampereen yliopisto) ja professori Risto Kunelius (Helsingin yliopisto) kuvaavat, miten suomalainen päätöksentekotapa ja sen suhde mediaan on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana. Kehitystä tarkastellaan suomalaispäättäjille vuosina 2009 ja 2019 tehtyjen kyselyjen nojalla. Tuloksia peilataan politiikan kentällä ja mediassa samaan aikaan tapahtuneisiin muutoksiin, muun muassa ideologisten jakolinjojen vahvistumiseen ja sosiaalisen median nousuun uutismedian rinnalle tärkeäksi poliittisen julkisuuden areenaksi.
Kohti ideologisempaa ja enemmän valtakamppailuihin nojaavaa päätöksentekotapaa
Vaikka tutkimuksen tuloksissa suomalaista poliittista järjestelmää näyttää edelleen luonnehtivan konsensushakuinen yhteistyö yli ideologisten ja intressiperustaisten rajojen, suomalaispäättäjien usko kaikille yhteiseen yleiseen etuun näyttää hieman heikentyneen. Kun vielä 2009 kaksi kolmannesta vastaajista luokiteltiin ”konsensusmyönteisten” profiiliin, vuonna 2019 tähän profiiliin sijoittui enää noin puolet vastaajista.
Tulokset kuvaavat pientä mutta selvää muutosta konsensushakuisesta ja verkostomaisesta päätöksentekotavasta kohti ideologisempaa ja enemmän valtakamppailuihin nojaavaa päätöksentekotapaa. Kyse voi olla suhdanneluontoisesta muutoksesta, mutta on myös mahdollista, että muutokset heijastavat pysyvämpää trendiä.
Journalismin kriittiset ja rationaaliset pyrkimykset tunnistetaan aiempaa paremmin
Tulosten perusteella näyttää siltä, että suomalaispäättäjät kokevat julkisuuden entistäkin selvemmin osaksi päätöksentekoa ja panostavat sen hallintaan aiempaa enemmän. Myös julkisten puheenvuorojen tarkoitushakuisuus ja julkisuudesta koituvat riskit tunnistettiin vuonna 2019 aiempaa selvemmin.
Sen sijaan journalismia koskevat arviot olivat muuttuneet aiempaa myönteisemmiksi: entistä harvemmat päättäjät ajattelivat, että ”journalismi etsii kiistanalaisia yksityiskohtia eikä hahmota kokonaisuuksia, jotka tekisivät yksityiskohdat ymmärrettäviksi”. Sosiaalisen median merkityksen kasvu on voinut saada uutismedian vaikuttamaan siihen verrattuna suhteellisen rationaaliselta ja luotettavalta julkisuuden areenalta.
Päättäjien käsitykset alttiudestaan mediavaikutuksille ennallaan
Mediavaikutusten suhteen kyselytulokset eivät osoita suuria muutoksia kymmenen vuoden aikana. Mediajulkisuuden rooli koetun vaikutusvallan lähteenä näyttää pikemminkin hieman heikentyneen kuin vahvistuneen, eivätkä päättäjien käsitykset alttiudestaan mediavaikutuksille ole juuri muuttuneet. Alttius mediavaikutuksille kytkeytyy selvästi median merkitykseen vaikutusvallan lähteenä: jos media koetaan tärkeäksi omalle vaikutusvallalle, ollaan alttiimpia myös sen vaikutuksille. Mediavaikutuksille kaikkein altteimmiksi yhteiskuntasektoreiksi osoittautuivat vuoden 2019 aineiston perusteella politiikka, ammattiyhdistysliike ja kansalaistoiminta, kun taas vähiten alttiiksi osoittautui oikeuslaitos. Tulos on samansuuntainen kuin vuoden 2009 aineistoon perustuvassa analyysissäkin.
Tutkimushankkeen tiedot
Kirja on tehty kolmessa Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa Tampereen yliopiston Tutkimuskeskus Cometissa. Kyselytutkimus suunniteltiin ja sen aineisto kerättiin ja analysoitiin hankkeessa Medioituminen ja päätöksenteko (MEGO). Kirjan kirjoitustyö tehtiin pääosin hankkeessa Viestinnälliset oikeudet digitaalisessa murroksessa (CORDI). Viimeistelyvaiheessa mukana oli myös hanke Kaikukammiot, asiantuntijat ja aktivistit: Medioituneen politiikan verkostot (ECANET). Vuoden 2009 kysely tehtiin Helsingin Sanomain Säätiön rahoittamassa hankkeessa Media vallankäyttäjänä ja vallankäytön välineenä.
Julkaisutiedot
Tampere University Pressin kustantama Open Access -kirja on avoimesti saatavilla mm. Trepo-julkaisuarkistossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-359-030-4
Esa Reunanen & Risto Kunelius. 2021. Medioitunut valta ja politiikan paluu: Kyselytutkimus suomalaispäättäjien suhteesta mediaan 2009 ja 2019. Tampere: Tampere University Press
Julkistustapahtuma
Medioitunut valta ja politiikan paluu -kirjanjulkistus järjestetään torstaina 8.4. kello 9–10 verkossa. Tilaisuudessa kirjan tuloksia kommentoivat tekijöiden lisäksi pääsihteeri Tuija Brax Sydänliitosta ja politiikan tutkija Risto Niemikari Tampereen yliopistosta.
Tervetuloa julkistustapahtumaan Zoomissa: https://helsinki.zoom.us/j/61090805421?pwd=N3BMNUZSc2duQTJPN3pnenJ6TGVOQT09 (Meeting ID: 610 9080 5421, Passcode: 345400). Tilaisuus ei edellytä ennakkoilmoittautumista.
Lisätietoja kirjan kirjoittajilta:
Esa Reunanen, esa.reunanen at tuni.fi, p. 050 318 5943
Risto Kunelius, risto.kuneliusa at helsinki.fi, p. 050 472 4881
Lisätietoja Tampere University Pressin julkaisutoiminnasta:
tup@tuni.fi
Tampere University Press