Hyvää jälkeä – Jälkihuolto siirtymänä ja aikuistumisen tukena uudistuvassa palvelujärjestelmässä
Rahoittaja: Sosiaali- ja terveysministeriö, 2021–2023.
Hankkeessa tutkitaan sijaishuollosta itsenäistyvän nuoren jälkihuoltoa, joka hankkeessa ymmärretään monimutkaisena ja moniulotteisena aikuistumisen kontekstina ja prosessina. Hankkeen tavoitteena on tunnistaa ja ymmärtää itsenäistymistä ja aikuistumista tukevaan jälkihuoltoon osallistuvien nuorten ja ammattilaisten jälkihuoltokokemukseen vaikuttavia tekijöitä sekä toiminnan kehittämisen mahdollisuuksia ja edellytyksiä nuorten, ammattilaisten ja palvelujärjestelmän näkökulmasta. Hanke jakautuu kolmeen osatehtävään: (1) jälkihuollon nykytilan kartoittaminen, (2) hyvän jälkihuollon edellytysten ymmärtäminen nuorten ja ammattilaisten kokemusten ja eletyn arjen näkökulmasta jälkihuoltosiirtymän eri vaiheissa, ja (3) hyvää jälkihuoltoa tukevan (digitaalisen) yhteistyökäytännön kehittämisen valmisteleminen.
Lisätietoja: Riikka Korkiamäki
Integroitu työote uusiutuvassa SOTE-keskuksessa: kohti dialogisuutta, osallisuutta ja tilallisuutta (INSOTE)
Rahoittaja: Sosiaali- ja terveysministeriö, 2021–2022.
Tavoitteena on jäsentää ja kehittää ammattilaisten ja asiakkaiden asiantuntijuutta yhdistävää monialaista, integroitua, työotetta kompleksisiin tilanteisiin osana sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisprosessia. Tampereella suunnitteluvaiheessa oleva Kaupin yliopistollinen sosiaali- ja terveyskeskus muodostaa tutkimukselle ainutlaatuisen ympäristön. Tutkimus perustuu osallistuvaan otteeseen ja nojaa suhdeteoreettiseen monialaisen työn käsitteistöön, ytimenään dialogisuus, osallisuus ja tilallisuus. Integroitua työotetta lähestytään vaativiksi ja monialaista osaamista tarvitseviksi tunnistettujen esimerkkitapausten – vaikeiden huoltoriitojen ja vapautuvien vankien kompleksisten tilanteiden – avulla. Tapausesimerkkien kautta integroitua työotetta konkretisoidaan ja kehitetään sovellettavaksi myös muissa tilanteissa. Tutkimus vahvistaa sosiaalityön ja monialaisen sote-keskustyöskentelyn tutkimusperustaisuutta. – Lapset, perheet ja lastensuojelu -ryhmän tutkijoita on mukana tutkimushankkeen vastuullisessa toteuttamisessa.
Lisätietoja: Aino Ritala-Koskinen
Lastensuojelu lapsen etuna? Lapsen hyvinvoinnin arviointi lastensuojelussa ja sen rajapinnoilla (ETU)
Rahoittaja: Sosiaali- ja terveysministeriö, 2021–2022.
Tämä VTR-rahoitteinen tutkimus kysyy sitä, millaisissa lapsen ja perheen ongelmatilanteissa on kyse ns. lastensuojeluasiasta: miten tuollainen arvio tehdään ja millainen tulkinta lapsen hyvinvoinnista siihen sisältyy. Suppeasti tulkiten tutkimuksessa on kyse asiakastilanteessa tapahtuvan päätöksenteon ja sen seurausten tutkimisesta, kun tehdään lapsen palvelutarvearviota, käsitellään lastensuojeluilmoitusta tai arvioidaan välitöntä vaara päivystysluonteisesti. Laajassa mielessä tutkimuksessa on kyse lastensuojelun institutionaalisen tehtävän tarkentamisesta alati muuttuvassa palvelujärjestelmässä ja monimutkaistuvien lapsuuteen kohdistuvien odotusten ja käsitysten kentässä.
Tutkimus toteutetaan 1.4.2021-31.12.2022 ja siinä kerätään monipuolinen määrällinen ja laadullinen aineisto valottamaan asiaa ammattilaisten, asiakkaiden ja palvelujärjestelmän kannalta. Tapaustutkimuksellisesti myös seurataan arvioinnin jälkeisiä muutoksia lapsen hyvinvoinnissa. Tutkimusta tehdään yliopistotutkijoiden, sosiaalialan osaamiskeskusten ja niiden toteuttamien lastensuojelun kehittämishankkeiden yhteistyönä.
Lisätietoja: Kokonaisuuden johtaja Pirjo Marjamäki, Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca
ja tutkimuksesta vastaava professori Tarja Pösö.
Suostumus ja vastustus lastensuojelun päätöksenteossa: sosio-legaalinen tarkastelu
Rahoittaja: Suomen Akatemia, 2017–2021.
Hankkeessa tutkitaan Suomessa rinnakkaisessa käytössä olevaa tahdonvastaista ja suostumukseen perustuvaa huostaanottoa ja sitä, miten suostumus ja vastustaminen neuvotellaan ja vahvistetaan osaksi lastensuojelun päätöksentekoa. Kummassakin huostaanottotyypissä rajoitetaan vanhempien ja lasten perus- ja ihmisoikeuksia ja siksi on perusteltua tarkastella, millä ehdoilla lapset ja vanhemmat voivat suostua niiden rajoittamiseen ja millä ehdoilla suostumusta ja vastustusta voidaan ylipäänsä kysyä. Aihetta lähestytään sosiaalityön, oikeustieteen ja viestinnän tutkimuksen keinoin.
Lisätietoja: tutkimuksesta vastaava professori Tarja Pösö
MES-ohjelman arviointi: ohjelman toimintaperiaatteet, toimintamekanismi ja koetut vaikutukset
Rahoittaja: Neljä Astetta Oy, 2018–2021.
Tilaustutkimus, jossa yhteistyökumppanina toimii Neljä Astetta Oy. Tutkimuksessa korostetaan inhimillistä vaikuttavuutta järjestelmävaikuttavuuden sijaan ja kysytään millaisia ovat ohjelman hyödyt vanhempien kertomana. Hyötyjä tarkastellaan erilaisten vanhempien antamien merkitysten kautta ohjelman aikana ja pidemmällä aikavälillä ohjelman päättymisen jälkeen.
Lisätietoja: Tuija Eronen
Perhe-elämää vankilan varjossa -hanke
Rahoittaja: Rikosseuraamuslaitos, 2018
Tutkimus Perhe-elämää vankilan varjossa keskittyy tarkastelemaan perhettä vankilassa olleiden ja vankien perheenjäsenten näkökulmista. Tutkimus tuottaa perustietoa vankien perhesuhteista ja perhe-elämästä. Tutkimuksen tulosten pohjalta voidaan löytää muun muassa palvelujärjestelmän aukkokohtia, hyviä käytäntöjä ja mahdollisuuksia tunnistaa ja tukea monimuotoisia perhesuhteita tarkoituksenmukaisilla tavoilla.
Lisätietoja: Rosi Enroos.
Korjaavat liikkeet ja huostaanottopäätöksenteko
Rahoittaja Alli Paasikiven Säätiö, 2017–
Lapsen huostaanotto on yksi vaikeimmista lastensuojelun ratkaisuista. Päätöksenteko on vaativaa myös tilanteissa, joissa ollaan erimielisiä siitä, tuleeko huostaanottoa jatkaa. Yksi tapa työstää erimielisyyttä on valitus hallinto-oikeuteen. Tutkimushankkeessa analysoidaan huostassa pidon lopettamista koskevia valituksia ja niihin annettuja päätöksiä. Hallinto-oikeuksista kerätyt päätökset kertovat siitä, miten lastensuojelun järjestelmä toteuttaa julkisen vallan velvollisuutta (PL 2.3§) turvata lapsen oikeudet tilanteissa, joissa lapsen hyvinvointi omien vanhempien luona on vaarassa. Erityinen huomio on siinä, kenen oikeudet näkyvät näissä korjaavissa liikkeissä.
Lisätietoja: Laura Kalliomaa-Puha ja Tarja Pösö
IDEA-projekti 2017–2019
Rahoittaja: Euroopan Unionin Rights, Equality and Citizenship (REC) ohjelma, 2017–2019
IDEA–hanke (Improving Decisions through Empowerment and Advocacy) oli viiden maan yhteinen projekti, jossa kehitettiin lastensuojelun päätöksentekokäytäntöjä vahvistamalla lasten kanssa työskentelevien ammattilaisten osaamista. Hankkeen kohderyhmänä olivat lastensuojeluasioiden parissa eri tehtävissä toimivat ammattilaiset, kuten hallintotuomioistuinten tuomarit ja asiantuntijajäsenet, sosiaalityöntekijät, asianajajat ja lastensuojelun edunvalvojat. (ks. tiedot koko projektista ja erityisesti Suomen koulutuksista)
Lisätietoja: Laura Kalliomaa-Puha
Ystävyys potentiaalina? Nuorten inklusiiviset ystävyyskäytännöt syrjäytymisriskin ehkäisemisen näkökulmasta
Rahoittaja: Suomen Akatemia, 2016–2019
Tutkimus käsittelee nuorten ystävyyssuhteita yhteisöihin ja yhteiskuntaan osallistavana voimavarana. Lähtökohtainen oletus on, ettei ystävyydessä ole kyse vain yksityisestä suhteesta kahden tai useamman ihmisen välillä vaan myös laajemmista yhteisöllisistä ja yhteiskunnallisista suhteista. Tutkimuksessa kysytään, voidaanko nuorten osattomuutta ehkäistä tunnistamalla, tukemalla ja suuntaamalla nuorten ystävyyksiä.
Lisätietoja: Riikka Korkiamäki
Lasten monipaikkainen asuminen
Rahoittaja: Alli Paasikiven Säätiö ja muut, 2013–2017
Lisätietoja: Hannele Forsberg
Lastensuojelun huostaanotot interventioina – asianosais- ja prosessinäkökulma
Rahoittaja: Suomen Akatemia, 2013–2015
Tutkimushankkeessa tarkasteltiin lastensuojelun huostaanoton käynnistämiä prosesseja ja vaikutuksia sekä merkityksiä huostaanotettujen lasten ja nuorten elämässä. Kiinnostus prosesseihin oli kahdella tasolla: 1) huostaanoton käynnistämät prosessit viranomaisinterventioina ja 2) huostaanotosta lapsen arkeen ja elämään vaikuttavina toimenpiteinä. Tulokset korostavat lastensuojelun aikatietoisen tarkastelun tärkeyttä. Keskeisiä tuloksia on koottu teokseen Huostaanotto. Lastensuojelun vaativin tehtävä (Enroos, Heino & Pösö toim.)
Lisätietoja: Tarja Pösö
Epävarma tieto, kiistanalaiset perhekäytännöt ja sosiaalityö
Rahoittaja: Suomen Akatemia, 2009–2010
Varttuneen tutkijan projekti: Hannele Forsberg
Teos: Kiistanalainen perhe, moraalinen järkeily ja sosiaalityö. Forsberg Hannele & Autonen-Vaaraniemi, Leena (2012) (toim.) Tampere: Vastapaino.