Meneillään olevat hankkeet
Anne Ketola (PI), Helena Haapio, Henrik Oksanen, Merja Pentikäinen, Juho Saloranta, Anna Hurmerinta-Haanpää, Soili Nystén-Haarala. Sopimuskieli: Vastuuttomasta kestävyysjargonista selkeään vastuullisuusviestintään. Koneen säätiö (2024–2026)
Sopimukset ovat keskeisessä roolissa vastuullisessa yritystoiminnassa. Sopimusten vastuullisuusehdot liitteineen on tyypillisesti laadittu niin abstraktilla ja vaikeaselkoisella kielellä, että niistä on mahdotonta johtaa konkreettisia toimintaohjeita. Kutsumme tällaista kieltä termillä kestävyysjargon tai sustainabilitese: se on etäännyttävän hankalaa ylätason vastuullisuuskieltä, joka aukeaa vain asiantuntijoille. JARGONFREE-tutkimusryhmän Sopimuskieli-hanke tutkii, millaisia sopimusten tulisi kielellisesti ja sisällöllisesti olla, jotta niiden avulla voitaisiin kääntää vastuullisuusvelvoitteet konkreettisiksi, kestävää kehitystä edistäviksi toimintaohjeiksi. Tutkimuksemme keskittyy yritysten toimitusketjuissa käytettyihin sopimuksiin, niihin liittyviin eettisiin toimintaohjeisiin ja vastuullisuussääntelystä johdettuihin mallilausekkeisiin. Tarkastelemme tässä aineistossa käytettyä kestävyysjargonia omana rekisterinään, aineiston tekstilajeille tyypillisenä kielenkäytön muotona. Tavoitteemme on kuvata tämän kielenkäytön piirteitä ja osoittaa, millaiset kielelliset valinnat horjuttavat tai edistävät vastuullisuustavoitteiden toteutumista.
Anne Ketola (PI), Mira Kainulainen, Niina Ollanketo. Kuvailutulkkauksen käsikirja. Koneen säätiö (2024–2025)
Kuvailutulkkaus on saavutettavuuspalvelu, jossa kuvaillaan sanallisesti asioita, joita näkövammaiset henkilöt eivät näe: esimerkiksi sitä, miltä taideteokset näyttävät. Kuvailutulkkausta tehdään Suomessa hyvin vähän verrattuna muihin Euroopan maihin, vaikka palvelua tarvitsee maassamme noin 55 000 ihmistä. Kuvailutulkkausalan tilaa selvittäneen tuoreen raportin mukaan kuvailutulkkauksen leviämisen suurimpana esteenä on kuvailutulkkausopetuksen puute. Yksi opetuksen suurimpia haasteita taas on suomenkielisen oppimateriaalin puute. Hankkeemme tuottaa Kuvailutulkkauksen käsikirja -nimisen oppimateriaalipankin, joka on suomenkielinen, yleistajuinen verkkoaineisto laajalle käyttäjäjoukolle. Materiaaliin yleistajuistamme ajankohtaista tutkimustietoa ja tuotamme sen pohjalta ohjeita eri kohteiden (esimerkiksi teatterin ja verkkoympäristöjen) kuvailuun. Annamme myös käytännön neuvoja ammattimaisena kuvailutulkkina toimimiseen, kuvailutulkkauksen tilaamiseen ja koulutusten järjestämiseen. Julkaisemme materiaalin avoimesti Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n verkkosivuilla sekä äänikirjana.
Liisa Mustanoja (PI), Valtasalmi Idastiina, Wacklin Vilma, Helin Maiju, Lehtinen Outi, Räsänen Okko, Seinelä Lauri, Vallinen Juuli. Tunteiden Tampere: Kielellinen affekti, syrjimätön kieli ja tutkimukseen osallistumisen saavutettavuus. Koneen Säätiö (2024-2027)
Vammaisia ja sairaita ihmisiä kuvataan usein mediassa stereotypioiden kautta: heitä kuvataan esimerkiksi passiivisina avuntarvitsijoina ja säälittävinä hyväntekeväisyyden kohteina mutta toisaalta myös jännittävinä kuriositeetteina ja pahantahtoisina kostajina. Tällaiset kuvaukset herättävät tunteita ja vahvistavat käsityksiä, jotka näkyvät myös kielessä. Suomessa on julkaistu englannin kielen pohjalta joitakin syrjimättömän kielen oppaita. Englannin ja suomen rakenteet ovat kuitenkin erilaisia, ja suomenkielisiä ohjeita ovat tähän asti antaneet lähinnä järjestötoimijat. Suomen kielen syrjimättömiä ilmauksia ja niihin liittyviä kielellisiä affekteja ei ole toistaiseksi tutkittu. Tunteiden Tampere -hankkeessa tarkastellaan syrjimättömän kielen mekanismeja, affektiivista kielenkäyttöä sekä (kielen)tutkimukseen osallistumisen esteettömyyttä ja saavutettavuutta.
Mattia Thibault (PI), Janset Shawash, Shuman Yang: Next Extended Reality (NEXR). Business Finland (2024-2026)
Projektin tavoitteena on tehostaa suomalaisten luovien alojen kasvua, parantaa niiden kilpailukykyä ja edistää niiden kestävää kehitystä kehittämällä innovatiivinen paradigma laajennetun todellisuuden (extended reality, XR) teknologioiden suunnitteluun, toteutukseen ja käyttöönottoon. NEXR tarttuu alan nykyisiin haasteisiin keskittymällä teknologioiden avaruudelliseen ulottuvuuteen (XR:n merkityksellisyyden lisäämiseksi), matalan kynnyksen XR-teknologioiden käyttöön (saumattoman käytön helpottamiseksi) ja generatiivisen tekoälyn käyttöön (sisällön kääntämiseksi ja lokalisoimiseksi erilaisiin konteksteihin).
Eliisa Pitkäsalo (PI) ja tutkimusryhmä: Graphic Justice – Oikeutta sarjakuvan keinoin. Suomen Akatemia (2020–2024)
Hankkeessa tarkastellaan monitieteisesti, miten erilaisten oikeudellisten asiakirjojen – esimerkiksi sopimusten tai päätösten – ymmärrettävyyttä voisi parantaa hyödyntämällä sarjakuvan keinoja. Asiakkaiden on joskus vaikea ymmärtää virallisia asiakirjoja, koska kieli on monimutkaista vieraiden termien tai täsmällisyyden tavoittelun takia. Väärinymmärrysten vuoksi ihmiset eivät saa heille kuuluvia sosiaalisia oikeuksia. Hankkeemme Graphic Justice (Oikeutta sarjakuvan keinoin) tarttuu tähän ongelmaan tarkastelemalla, voiko visuaalinen asiakirja olla oikeudellisesti pätevä ja parantaako visuaalinen muoto asiakirjan ymmärrettävyyttä ja asiakkaan oikeuksiin pääsyä. Hanke toteutetaan SOC:n ja ITC:n tutkijoiden yhteistyönä. Hankkeen johtaja on Eliisa Pitkäsalo (ITC).
Johanna Vaattovaara (PI), Kaarina Hippi, Olli Kuparinen, Mari Heikkilä (tiedeviestintäasiantuntija): Arkisuomien kielitietoisuudet ja muutos (LANGAWARE). Koneen Säätiö (2023-2025)
Hankkeessa tutkijat selvittävät, miten suomea äidinkielenään ja sitä toisena kielenään käyttävät eritaustaiset suomalaiset hahmottavat suomen kielen vaihtelua arjessaan, niin kasvokkaisissa kohtaamissa kuin digitaalisissa ympäristöissä. Tutkijat kartoittavat kielellisen vaihtelun dynamiikkaa ja kielenmuutoksen suuntia valtakunnallisen kyselyn avulla sekä erilaisin kokeilevin, osallistavin menetelmin. Samalla kehitetään yhdessä kielenkäyttäjien kanssa kansalaistieteellistä kielitietoisuus- ja asennetutkimusta.
Niina Lilja (PI): Kansainvälistyvä rakennustyö ja paikalliset kielikäytänteet (GLO-LO). Suomen Akatemia (2020–2024)
Tutkimushankkeessa analysoidaan kielenkäyttöä rakennusalan työtilanteissa. Rakennusalaa luonnehtii monikielisyys: Suomessa rakennuksilla työskentelee paljon Virosta kotoisin olevia tilapäisiä työntekijöitä sekä monikielisiä maahanmuuttajataustaisia miehiä, joiden oletetaan myös oppivan suomea työn lomassa.
Hankkeen aineisto kerätään videonauhoittamalla rakennusalan työtilanteita. Aineisto analysoidaan multimodaalisen keskustelunanalyysin keinoin. Analyysin fokuksessa on erityisesti se, miten työtiimit organisoivat yhteiset projektinsa kielellisin ja kehollisin keinoin: miten he ohjaavat toistensa fyysistä toimintaa ja neuvottelevat rakennusprojektin seuraavista vaiheista. Tutkimustulokset tuovat uutta tietoa kielen roolista työntehtävien hoitamisessa monikielisessä ja materiaalisesti koko ajan muuttuvassa toimintaympäristössä. Tutkimus auttaa ymmärtämään ja kehittämään rakennusalalle tyypillisiä kielikäytänteitä. Lisäksi tulosten pohjalta voidaan suunnitella uusia toimintamalleja aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen, jossa tavoitteena on työllistymisen nopeuttaminen.
Saara Ratilainen (PI): Medioitunut Feminismi nyky-Venäjällä (FEMCORUS). Suomen Akatemia (2021–2025)
Hankkeen tavoitteena on tuottaa uutta ymmärrystä feminististen mediadiskurssien merkityksistä, vastaanotosta ja yhteiskunnallisesta potentiaalista nyky-Venäjällä. Tutkimusnäkökulmassamme yhdistyvät jälkisosialistissa yhteiskunnissa vaikuttava tasa-arvon ideologinen perintö, populaarikulttuurin (post-)feministiset sukupuolen esitykset ja ruohonjuuritason some-aktivismi, jotka tuottavat jännitteisen feministisen representaation, identifikaation ja toimijuuden kentän. Analyysi perustuu laajalle media-aineistolle, joka kerätään kansallisilta TV-kanavilta, verkko- ja sosiaalisesta mediasta sekä vastaanottotutkimukselle. Yhdistämällä kulttuurin-, mediantutkimuksen ja sosiologian menetelmiä hanke tuottaa uutta empiiristä tietoa feminismin moniulotteisesta medioitumisesta nyky-Venäjällä, edistää feminismin käsitteellistä tarkastelua länsimaista teorianmuodostusta laajemmalle ja tarjoaa tiedollisia työkaluja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.
Päättyneet hankkeet
Johannes Riquet (PI): Medioitu arktinen maantiede: ilmastonmuutos, geopolitiikka ja kuviteltu Arktis vuodesta 1997 nykypäivään. Academy of Finland (2019–2023)
Projekti tutkii arktisen maantieteen poetiikkaa ja politiikkaa nykyfiktioissa ja nykytaiteessa aikaisempien arktisten diskurssien valossa. 1997 solmitun Kioton ilmastosopimuksen jälkeen arktiset alueet ovat olleet painokkaan julkisen keskustelun kohteena. Kun Arktiksen näkyvyys kansainvälisessä politiikassa ja tiedotusvälineissä on saavuttanut ennennäkemättömät mittasuhteet, pohjoista napavyöhykettä kuvaavasta fiktiosta ja taiteesta on tullut erittäin ajankohtainen, monimuotoinen ja poliittisesti merkityksellinen tutkimuskohde. Erityisesti keskitymme nykykulttuurin tapoihin keksiä uudelleen vakiintuneita arktisen maiseman ja maantieteen esitystapoja erilaisten medioiden kautta. Projekti tutkii siis arktisia tiloja sekä materiaalisina että medioiden välittäminä kokonaisuuksina, jotka luovat uudelleen kuviteltua Arktista valottaen samalla nykymaailman ympäristöhaasteita ja geopoliittisia kiistoja.
Laura Kalliomaa-Puha (PI), Eliisa Pitkäsalo, Anne Ketola, Vaula Haavisto, Kirsi Günther: Sanasta kuvaksi – sosiaalihuollon asiakirjat sarjakuvana. Koneen säätiö (2020–2023)
Hankkeessa tutkitaan sosiaalihuollon asiakirjojen kääntämistä sarjakuviksi. Tutkimusprojekti keskittyy siihen, miten sarjakuva voisi parantaa sosiaalihuollon asiakirjojen ymmärrettävyyttä. Tutkimuksessa tarkastellaan sitä, miten oikeudellinen teksti kääntyy kuvaksi, onko visuaalinen asiakirja oikeudellisesti pätevä ja parantaako visuaalinen muoto asiakirjan ymmärrettävyyttä sekä asiakkaan oikeudenmukaisuuden kokemusta. Hanke on monitieteinen ja toteutetaan ITC:n ja SOC:n tutkijoiden yhteistyönä. Hankkeen johtaja on Laura Kalliomaa-Puha (SOC).
Maija Hirvonen (PI Tuomas Virtanen): Kielen käyttö strukturoimattoman datan automaattiseen tulkintaan. Emil Aaltosen Säätiö (2021–2023)
Monitieteinen, signaalinkäsittelyä, koneoppimista terveysteknologia sekä käännös- ja kielitieteitä yhdistävä tutkimushanke ”Kielen käyttö strukturoimattoman datan automaattiseen tulkintaan” (Emil Aaltosen säätiö, 2021–2023) kehittää menetelmiä strukturoimatonta datan ja luonnollisen kielen mallintamiseen syvillä neuroverkoilla. Strukturoimattomasta datasta kuten kuvista, äänestä tai mittaussignaaleista lasketaan syvien neuroverkkojen avulla kielellisiä esitysmuotoja. Tavoitteena on kokeilla uudenlaista koneoppimisparadigmaa sekä pitkällä aikavälillä ihmisläheisempää tekoälyä.
Camilla Lindholm (PI), Marja Kivilehto, Solveig Arle, Satu Siltaloppi: Lätt (finlands)svenska – en språkform för minoriteter inom minoriteten. Svenska litteratursällskapet i Finland (2021–2023)
Hankkeessa tarkastellaan ruotsinkielisen vähemmistön käyttämiä kielimuotoja: selkoruotsia ja suomenruotsalaista viittomakieltä. Selkoruotsi on yksinkertaistettu ruotsin kielen muoto, joka poikkeaa yleiskielestä sanastoltaan ja rakenteiltaan. Selkoruotsi on tarkoitettu sellaisille kielenkäyttäjille, joiden on vaikea ymmärtää ja lukea yleiskieltä. Suomenruotsalaista viittomakieltä käytetään selkokielen kaltaisesti esimerkiksi vanhempien viittomakielisten kanssa.
Tutkimushankkeeseen kuuluu kolme osahanketta, joissa tarkastellaan selkoruotsia sekä selkoruotsin käyttäjien kielitaitoa ja kielellisiä tarpeita. Suomessa on arviolta 29 000 ruotsinkielistä ihmistä, jotka tarvitsevat selkokielistä viestintää. Ruotsinkieliset selkokielen käyttäjät ovat vähemmistö vähemmistön joukossa, mikä tekee heidän asemansa erityisen haavoittuvaksi. Tutkimushanke tuottaa uutta tietoa, joka edistää ruotsinkielisten selkokielen käyttäjien osallisuutta ja vahvistaa heidän mahdollisuuksiaan toimia aktiivisina kansalaisina.
Arja Rosenholm (PI), Markku Lehtimäki (PI): Pohjoisen muuttuva ympäristö: Kulttuuriset representaatiot ja veden käyttötavat (CEN). Suomen Akatemia (2017–2021), Consortium University of Tampere & Itä-Suomen yliopisto
Monitieteisessä hankkeessa tutkitaan pohjoisen ja erityisesti arktisten alueiden merkityksiä keskustan ja periferian sekä vedentieteen näkökulmista. Pohjoisen alue on muuttumassa ilmaston lämpenemisen ja luonnonvarojen hyödyntämisen seurauksena globaalien intressien uudeksi keskukseksi. Hankkeessa liikutaan Itämereltä Pohjoiselle jäämerelle.
Projekti tarkastelee sekä inhimillisiä kokemuksia että luonnollista ympäristöä osana arktista todellisuutta, jota tutkitaan monitieteisen humanistisen tutkimuksen (kirjallisuuden, kielitieteen, historian ja ympäristön tutkimuksen) metodein. Hanke tarkastelee pohjoisen ja arktisten alueiden historiaa sekä reaali- ja kuviteltua todellisuutta vesien (jäätiköt, kylmyys, lumi, tulvat), ei niinkään maantieteen kautta.
Tutkimus yhdistää erilaisia aineistoja, kuten kaunokirjallisuutta, dokumentteja, haastatteluita, valokuvia sekä elokuvia. Hanke tuottaa uutta tietoa pohjoisen ja erityisesti arktisen alueen elämästä, kertomuksista ja niiden vaikutuksesta nykykeskusteluun.
Maija Hirvonen: MUTABLE: Multimodal Translation with the Blind. Suomen Akatemia (2017–2020)
MUTABLE tutkii sokeista ja näkevistä koostuvien kuvailutulkkaustiimien yhteistyötä. Tutkimuksessa tarkastellaan käännösprosesseja, kognitiota sekä multimodaalista vuorovaikutusta.
Niina Lilja: Arjen vuorovaikutusta muotoilemassa: Tutkimus suomen kielen käytöstä ja oppimisesta arjen vuorovaikutustilanteissa. Emil Aaltosen säätiö (2017–2020)
Arjen vuorovaikutusta muotoilemassa on Emil Aaltosen säätiön rahoittama kolmivuotinen tutkimusprojekti, jonka tavoitteena on ymmärtää paremmin luokkahuoneiden ulkopuolella tapahtuvaa suomen kielen käyttöä ja oppimista ja kehittää tämän pohjalta pedagogisia käytänteitä aikuisten suomi toisena kielenä ‑koulutuksen tehostamiseksi.
Analysoimme oppimista tilanteisena vuorovaikutustoimintana, joka on kytköksissä niihin kielellisiin, kehollisiin ja materiaalisiin resursseihin, jotka kussakin tilanteessa ovat merkityksellisiä. Keräämme aineistomme videonauhoittamalla sekä erilaisia arjen vuorovaikutustilanteita että eri oppijaryhmien suomi toisena kielenä ‑koulutuksia. Pääasiallinen menetelmä aineiston analyysissa on multimodaalinen keskustelunanalyysi.
Tutkimusprojektimme yhteiskunnallisena missiona on levittää ajatusta siitä, että suomea voi puhua monin eri tavoin ja monenlaisilla aksenteilla: kieltä ei tarvitse osata täydellisesti, jotta sitä voisi käyttää.
Unni-Päivä Leino ja tutkimusryhmä: Kielellisten populaatioiden muutos ajassa (Kippo). Koneen säätiö (2017–2020)
Hanke tarkastelee Helsingin puhekielen muutosta yhdistämällä sosiolingvistiseen tutkimukseen toisaalta evoluutiobiologian menetelmiä ja laskennallista data-analyysiä sekä toisaalta muuttuvien rakenteiden analyysiä kognitiivisen kielitieteen keinoin. Haastatteluaineistosta havaittavan puhujakohtaisen äänne- ja muotopiirteiden vaihtelun perusteella puhujat luokitellaan erilaisiin puhujaryhmiin tai -populaatioihin, ja löydettyjen populaatioiden rakennetta verrataan perinteisiä sosiolingvistisiä muuttujia (ikä, sukupuoli, koulutustausta) käyttämällä saatuihin tuloksiin. Tavoitteena on tuottaa uutta tietoa siitä, miten ja miksi kieli muuttuu ajan myötä sekä edistää uusien kvalitatiivisten menetelmien käyttöä sosiolingvistiikassa.
Päivi Pahta (PI), Minna Palander-Collin (PI): Demokratisaatio, mediatisaatio ja kielikäytänteet Britanniassa 1700–1950 (DEMLANG). Suomen Akatemian rahoittama tutkimuskonsortio (2016–2020)
DEMLANG tuottaa tietoa sosiokulttuuristen demokratisaatio- ja mediatisaatioprosessien ja kielikäytänteiden yhteyksistä Britanniassa 1700–1950. Tavoitteena on löytää mekanismeja, joilla sosiokulttuuristen muutosten ja kielenmuutoksen keskinäistä yhteyttä voidaan selittää.
Empiirinen tutkimus kohdistuu ideologioita ja arvoja välittäviin julkisiin ja yksityisiin teksteihin. Suuret tekstikorpukset mahdollistavat sanaston, fraasien ja syntaksin toistuvien kuvioiden aineistolähtöisen tunnistamisen ja tilastollisesti merkitsevien käännekohtien havaitsemisen makrotasolla. Pienten huolellisesti koostettujen korpusten avulla pystytään pureutumaan havaittujen ilmiöiden kompleksisuuteen mikrotasolla ja selittämään nousevia, muuttuvia ja katoavia kielipiirteitä historiallisen kontekstualisoinnin avulla.
Mikhail Mikhailov (PI): Lakitermien termipankki (suomi-venäjä). Cultura‑säätiö (2017)
Lakitermipankki LATTER -hankkeen tavoitteena on tuottaa toimiva, kaikille käyttäjille avoin lakitermien tietokanta suomi-venäjä -kieliparilla. Termipankki suunnitellaan käyttöön yliopistojen kääntäjäkoulutuksissa (Tampereen yliopisto, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto). Tarkoituksena on, että termipankkia voisivat hyödyntää kääntäjien kouluttajat Suomessa, venäjän kielen kääntäjät ja tulkit. Termipankin nykyinen versio löytyy täältä.