Daria Dayter on englannin kielen apulaisprofessori. Hänen tutkimuskohteisiinsa kuuluvat korpuslingvistiikka ja digitaalisen englannin diskurssianalyysi sekä tulkkauksen tutkimus ja suostuttelun diskurssi.
Maija Hirvonen (saksan kielen, kulttuurin ja kääntämisen tenure track -prof.) tutkimusalueita ovat intersemioottinen kääntäminen (erit. kuvailutulkkaus), saavutettavuus, multimodaalisuus sekä vuorovaikutus ja jaettu kognitio (erit. sokeiden ja näkevien välillä). Hän tekee myös monitieteistä tutkimusta koneoppimisen ja tekoälyn aloilla. Hirvonen on Pluralin varapuheenjohtaja sekä MULTI-tutkimusryhmän ja TACCU-saavutettavuusyksikön johtoryhmän jäsen.
Sari Hokkanen, FT: kääntämisen sosiologia, tulkkauksen tutkimus, affektit, etnografiset menetelmät
Hanna-Ilona Härmävaara on suomen ja viron kielen tutkija. Hän on kiinnostunut monikieliseen vuorovaikutukseen, kielten kontaktiin ja kielenoppimiseen liittyvistä kysymyksistä.
Marja Kivilehto on ruotsin kääntämisen yliopistonlehtori. Hänen tutkimuskohteensa ovat auktorisoitu kääntäminen ja kääntäminen suomalais-ruotsalaisessa kontekstissa. Hänen muita kiinnostuksen kohteitaan ovat selkeä virkakieli ja selkoruotsi.
Johanna Koivisto: multimodaalinen tekstintutkimus, kielididaktinen tutkimus (erityisesti ruotsin kieli), diskurssintutkimus, metodologia
Kaisa Koskisen erikoisalat ovat kääntämisen etiikka ja sosiologia. Hän tutkii kääntämisen tiloja, tunteita, kääntäjäkoulutusta, uudelleenkääntämistä sekä kääntämisen käytäntöjä eri instituutioissa, kuten Euroopan komissiossa ja Tampereen kaupunginvaltuustossa.
Niina Lilja on suomen kielen yliopistonlehtori. Hän tutkii suomen kielen käyttöä ja oppimista vuorovaikutuksessa. Hän on kiinnostunut vuorovaikutuksen multimodaalisuudesta ja kehollisuudesta.
Professori Camilla Lindholm tutkii puhuttua kieltä, epäsymmetristä vuorovaikutusta ja selkokieltä. Hänen pääasiallinen metodologinen lähestymistapansa on keskustelunanalyysi, ja hän on kiinnostunut tuomaan tutkimustuloksiaan osaksi yhteiskunnallista keskustelua.
Mikhail Mikhailov: korpustutkimus, erityisesti rinnakkaistekstikorpukset, käännösteknologia, kontrastiivinen tutkimus, terminology
FT Liisa Mustanoja on suomen kielen yliopistonlehtori Tampereen yliopistossa. Hän on sosiolingvisti, jonka kaikkea tutkimusta yhdistää kiinnostus yksilöihin ja heidän kielenkäyttöönsä muuttuvassa maailmassa. Mustanojan tutkimuskohteita ovat muun muassa Tampereen puhekieli, idiolektin muutos, reaaliaikatutkimuksen metodologia sekä uusimpana sota-ajan kirjeenvaihto.
FT Olga Nenonen tutkii kaksikielisyyttä kieliparina suomi-venäjä. Tutkimuksen kohteena on sekä aikuisten että lasten kielellinen kehitys, puheen foneettiset, leksikaaliset, kieliopilliset ja pragmaattiset piirteet. Hänen muita tutkimusaiheita ovat venäjän kielen didaktiikka, venäjänkielinen nykykulttuuri yhdistettynä nykykieleen, venäjän kieli ja sen yhteiskunnallinen merkitys Venäjän ulkopuolella.
Yliopistonlehtori Juhani Norri tutkii englannin sanastoa. Hänen tutkimuksensa ovat keskittyneet englannin lääketieteen sanaston historiaan (erityisesti aikakausi 1375-1550) ja nykyenglannin sanakirjojen vertailuun. Sanakirjatutkimuksissa pääpaino on ollut sanojen merkitysten ja sanojen käyttöyhteyksien kuvauksissa.
Arja Nurmi tutkii englannin kielen vaihtelua ja muutosta erityisesti historiallisen sosiolingvistiikan näkökulmasta. Muita tutkimusaiheita ovat monikielisyys ja monikielisten tekstien kääntäminen. Hänen tutkimuksensa käyttää pääosin korpusmenetelmiä.
Mary Nurmisen tutkimuskohteena on, kuinka muut kuin kääntäjät käyttävät raakaa konekääntämistä jokapäiväisessä elämässään. Hän väitteli tohtoriksi joulukuussa 2021 aihetta käsittelevällä väitöskirjallaan ja suunnittelee jatkavansa aiheen tutkimista.
Eliisa Pitkäsalo tutkii multimodaalisten tekstien kääntämistä, sanan ja kuvan vuorovaikutusta sarjakuvissa sekä sarjakuvamuotoisen viestinnän mahdollisuuksia saavutettavuuden näkökulmasta.
Johannes Riquet’n tutkimusintresseitä ovat tilallisuus, kirjallisuus ja kulttuurimaantiede, fenomenologia, liikkuvuus ja diaspora, matkakirjallisuus, elokuva ja visuaalinen kulttuuri, arktinen alue, saarinarratiivit sekä rautatieaiheinen fiktio.
Markku Salmela tutkii kirjallisuutta ja kulttuuria enimmäkseen tilallisista näkökulmista. Hänen tutkimusalueitaan ovat kaupunkikirjallisuus, maisematutkimus, Yhdysvaltain kirjallisuus, postmodernismi, jätetutkimus sekä kirjallisuuden ja maantieteen väliset yhteydet.
FL Dieter Hermann Schmitz tutkii kirjallisuuden käyttöä yliopisto-opetuksessa, siihen liittyviä didaktisia kysymyksiä ja kirjallisuuden roolia nykypäivän filologiassa sekä käytännön soveltamismahdollisuuksia. Hän määrittelee kirjallisuuden laajimmassa merkityksessä kaikenlaiseksi estetisoiduksi kerronnan muodoksi.
FT Nathalie Schümchen toimii tutkijatohtorina projektissa ”Globalizing construction work and local language practices (GLO-LO)”. Hän työskentelee multimodaalisen keskustelunanalyysin saralla keskittyen erityisesti kielenkäyttöön ja -oppimiseen luokkahuoneen ulkopuolisissa konteksteissa.
FT Maija Tervola on Suomen kielen ja kulttuurin yliopisto-opettaja. Hän tutkii suomi toisena kielenä eli S2-kielitaitoa ja kielitaidon riittävyyttä. Erityisesti tutkimuskohteita ovat korkeakouluopiskelijoiden ja lääkärien suomen kielen taito.
Anu Viljanmaa: tulkkauksen tutkimus, tulkin ammatillinen kuunteluosaaminen ja tulkin vuorovaikutustaidot, vuorovaikutus tulkatussa viestinnässä, kuunteleminen ihmisten välisessä viestinnässä, kuuntelun suodattimet (listening filters), tunteet tulkin työssä, dialogitulkkaus, asioimistulkkaus, oikeustulkkaus, haastattelututkimus, laadullinen analyysi