Tutkimuksen johtaja: Professori Kirsi Juhila
Tutkimusaika ja rahoittaja: Suomen Akatemia, 2017–2022.
Tutkimusryhmä: Kirsi Günther, Christopher Hall, Cecilia Hansen Löfstrand, Suvi Holmberg, Doris Lydahl, Jenni Mäki, Suvi Raitakari, Johanna Ranta, Jenni-Mari Räsänen, Sirpa Saario ja Jenna Syrjälä.
Laitosinstituutioiden purkaminen ja avohoitopainotteisuus sosiaali- ja terveydenhuollossa on ollut keskeinen poliittinen tavoite aina 1950-luvulta lähtien. Tavoitetta on perusteltu esimerkiksi ihmisoikeus-, integraatio-, kansalaisuus- ja kustannussäästönäkökulmilla. Ensimmäisessä deinstitutionaalisuuden aallossa luovuttiin merkittävästä määrästä laitoksia: muun muassa mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakkaat siirtyivät sairaaloista erilaisiin hoiva- ja kuntoutuskoteihin sekä asumisyksiköihin. Vähitellen myös näihin ’puolimatkan taloihin’ alettiin kohdistaa laitoskritiikkiä. Tällä hetkellä eletään kolmatta muutosaaltoa, jota kutsumme tutkimuksessamme kotikäänteeksi. Lähtökohtana on, että esimerkiksi mielenterveys- tai päihdepalveluiden asiakas asuu omassa asunnossaan, johon järjestetään tarvittavat tuki- ja hoitopalvelut. Ammattilaiset liikkuvat asiakkaan luokse ja tekevät työtään yksityiseksi määrittyvässä kodin tilassa tai kulkevat asiakkaan mukana hänen elinympäristöissään, kuten kahviloissa ja virastoissa. Kotikäännettä ilmentävät muun muassa Asunto ensin -periaatteen mukaiset asumisen tuen palvelut, kotiin jalkautuva aikuissosiaalityö, tuettu asuminen, kotikatko, kotisairaanhoito ja valvottu koevapaus.
Keskityimme tutkimushankkeessa kotikäänteeseen hyvinvointipalvelujen marginaaleissa eli palveluissa, jotka on kohdistettu haavoittuvassa asemassa oleville kansalaisille, joilla on mielenterveys- tai päihdeongelmista ja toisinaan myös kokemuksia asunnottomuudesta. Tarkastelimme kotikäännettä sekä vuorovaikutuksen että tilallisuuden näkökulmista; miten kodit ja niiden lähiympäristöt kietoutuvat osaksi palvelukohtaamisia.
Tutkimuksella oli neljä toisiinsa kietoutuvaa tehtävää: 1) miten paikka ja paikkaan liittyvät merkitykset ovat läsnä kotona tapahtuvissa asiakkaiden ja työntekijöiden kohtaamisissa, 2) miten asiakkaat ja työntekijät orientoituvat kielellisesti ja ei-kielellisesti (esim. liikkuminen kodissa) kotiin kohtaamispaikkana, 3) miten julkisen ja yksityisen, tuen ja kontrollin sekä osallisuuden ja eristäytymisen jännitteet todentuvat kodeissa tapahtuvissa kohtaamisissa, 4) millaisia eroja ja yhtäläisyyksiä on kotona tapahtuvissa kohtaamisissa eri palveluorganisaatioissa ja Ruotsissa ja Suomessa?
Tutkimus nojautui etnometodologisen vuorovaikutuksen tutkimuksen ja ihmismaantieteen perinteisiin. Aineisto kerättiin kotiin vietäviä, päihde- ja mielenterveyspalveluita ja tuetun asumisen palveluita tarjoavissa yksiköissä Suomessa ja Ruotsissa. Aineisto koostui liikkuvan etnografian metodilla tuotetuista tarkoista kenttämuistiinpanoista ja kotona tapahtuvien palvelukohtaamisten nauhoituksista. Tutkimus tuotti paitsi perustietoa kohtaamisista, myös palvelujen arvioinnissa ja kehittämisessä sovellettavaa tietoa siitä, mitä seurauksia kodin yleistymisellä palvelujen tarjoamisen paikkana on asiakkaiden ja työntekijöiden kohtaamisille ja asiakkaiden elämälle.
Tulokset:
Ensimmäinen merkittävä tulos. Yksityiskohtaiset analyysit kotikäyntivuorovaikutuksesta osoittavat, miten koti on erityinen asiakas-työntekijäkohtaamisen paikka eroten siten selvästi esimerkiksi toimistokohtaamisista. Koti fyysisenä ympäristönä ja liikkuminen siellä toimivat monin tavoin kohtaamisten resurssina. Kotiin, sen materiaalisuuteen liittyvät havainnot tulevat usein puheeksi ja voivat toimia esimerkiksi keskustelun avausten, neuvonannon, positiivisen palautteen, huolen ilmaisun tai kontrollin välineinä. Analyysit osoittavat myös, että astuessaan kodin yksityiseen tilaan työntekijät ottavat huomioon sen, että asiakas on tuon tilan haltija ja he vierailijoita, mikä voi lieventää työntekijän ja asiakkaan perinteistä valta-asetelmaa. Koti mielenterveys- ja päihdetyön paikkana on vaativaa ja osin rajatonta, kun asiakkaan arkielämä moninaisine kysymyksineen ja ongelmineen avautuu kotikäynneillä kokonaisvaltaisesti kohdattavaksi. Vaativuuteen liittyy yllätyksellisyys, sillä kotikohtaamissa voi olla vastassa esimerkiksi kriisitilanteita. Kotia erityisensä asiakas-työntekijäkohtaamisen paikkana tarkastellaan eri näkökulmista lähes kaikissa hankkeen julkaisuissa (esim. Günther 2022; Holmberg & Ranta 2021; Juhila ym. 2020; Raitakari ym. 2018; Räsänen 2022) ja kootusti antologiassa ”Koti, hyvinvointityö ja haavoittuvuus” (Raitakari ym. 2022).
Toinen merkittävä tulos. Tutkimuksessa yhdistettiin onnistuneesti laadullisen, paikan merkityksellisyyttä painottavan ihmismaantieteen ja etnometodologisen vuorovaikutuksen tutkimuksen lähestymistavat. Ihmismaantieteen suuntauksista hyödyllisiksi osoittautuivat erityisesti ”kodin maantiede” ja ”laitosten purkamisen” jälkeinen maantiede. Vaikka näitä lähestymistapoja on aiemminkin jonkun verran yhdistetty, kotien ja kotikäyntivuorovaikutuksen tutkimuksessa arvioimme yhdistelmän olevan uusi. Ihmismaantieteen ja vuorovaikutuksen tutkimuksen lähestymistapojen yhdistämistä on testattu ja kehitetty useissa hankkeen artikkeleissa. Lähestymistapojen yhdistäminen tuotti myös paikan merkitystä korostavan kontribuution liikkuvan etnografian kansainväliseen keskusteluun. Kahden lähestymistavan yhdistämistä on tehty useissa hankkeen empiirisissä artikkeleissa. Kirsi Juhilan, Johanna Rannan ja Suvi Holmbergin kirjoittama teksti ”Kotiin paikantuvan tutkimuksen metodologisia lähtökohtia” (2022) kokoaa yhteen tämän metodologisen ja metodisen kehittämisen tuloksia. Liikkuvasta etnografiasta ks. myös Lydahl ym. 2021.
Kolmas merkittävä tulos. Tulokset osoittavat kodin merkityksen hyvinvointipalvelujen marginaalissa tehtävässä mielenterveys- ja päihdetyössä. Työssä pyritään monin hienovaraisin tavoin rakentamaan kuulumisen tunnetta asuntoon ja sen ympäristöön, mikä onnistuessaan vahvistaa asiakkaiden kodin tuntua ja vähentää heidän riskiään ajautua asunnottomaksi (ks. erityisesti Ranta & Juhila 2020). Tämä tulos on herättänyt paljon keskustelua työtä tekevien parissa ja kirkastanut kodin merkityksen tunnistavaa työorientaatiota.
Günther Kirsi (2022) Liittoutumisen ja samanmielisyyden tuottaminen monitoimijaisessa jalkautuvassa aikuissosiaalityössä [Producing alignment and agreement in interprofessional interaction in adult social work]. In Arja Jokinen, Suvi Raitakari & Johanna Ranta (eds.) Sosiaalityö yhteiskunnan marginaaleissa: Konstruktionistisia jäsennyksiä [Social work at the margins of society: Constructionist perspectives]. Tampere: Vastapaino, 165–198.
Günther Kirsi (2021) “Body Work” in Home-Based Substance Abuse Care. Social Inclusion 9(3), 256–264.
Günther Kirsi (2022) Koti päihdetyön näyttämönä: Kotikäyntityön aloituksia ja päättämisiä ohjaavat kehykset [Home as a stage of substance abuse work: Frames that guide the beginnings and endings of home visits]. In Suvi Raitakari, Kirsi Günther & Jenni-Mari Räsänen (eds.) Koti, hyvinvointityö ja haavoittuvuus [Home, welfare work and vulnerability]. Tampere: Tampere University Press, 153–180.
Günther Kirsi & Ranta Johanna (2019) Mielenterveys- ja päihdekuntoutujan palvelusiirtymät. Asumisyksikön työntekijöiden neuvottelut asiakkaiden muuttuvista palvelutarpeista [Service transitions of people with mental health and substance use problems: Housing support workers negotiating clients’ changing service needs]. In Aini Pehkonen, Taru Kekoni & Katja Kuusisto (eds.) Oikeus päihdehuoltoon [Right for substance use services]. Tampere: Vastapaino, 219–252.
Haahtela Riikka & Juhila Kirsi (2016) Arjen valinnat ja neuvot kotikuntoutuksen kohtaamisissa [Everyday Choices and Advice-giving in the Encounters of Home Rehabilitation]. In Kirsi Juhila & Teppo Kröger (eds.) Siirtymät ja valinnat asumispoluilla [Transitions and Choices in Housing Pathways]. Jyväskylä: SoPhi, 192–214.
Hall Christopher & Raitakari Suvi & Juhila Kirsi (2021) Deinstitutionalisation and ‘Home Turn’ Policies: Promoting or Hampering Social Inclusion? Social Inclusion 9(3), 179–189.
Hansen Löfstrand Cecilia & Juhila Kirsi (2021) Transforming Worker–Client Identities: From Shelters to Housing First. Social Inclusion 9(3), 214–222.
Holmberg Suvi (2022) Arki marginaalissa: Teoreettis-käsitteellinen katsaus elettyyn marginaalisuuteen [Everyday life at the margins of society: A theoretical-conceptual overview of lived marginality]. In Arja Jokinen, Suvi Raitakari & Johanna Ranta (eds.) Sosiaalityö yhteiskunnan marginaaleissa: Konstruktionistisia jäsennyksiä [Social work at the margins of society: Constructionist perspectives]. Tampere: Vastapaino, 139–162.
Holmberg Suvi & Ranta Johanna (2021) Koti katkaisuhoidon tilana [Home as a space for detoxification]. Janus 29(1), 54–70.
Holmberg Suvi & Ranta Johanna (2022) Kotona katkolla: Asiakkaan arki osana kotiin vietävää katkaisuhoitoa [Detoxification at home: Client’s everyday life as a part of home-based alcohol detoxification]. In Suvi Raitakari, Kirsi Günther & Jenni-Mari Räsänen (eds.) Koti, hyvinvointityö ja haavoittuvuus [Home, welfare work and vulnerability]. Tampere: Tampere University Press, 285–316.
Holmberg Suvi & Räsänen Jenni-Mari (2021) From Home to Community: Reflecting Emotions Related to Mobility. Social Inclusion 9(3), 245–255.
Jokinen Arja & Raitakari Suvi & Ranta Johanna (2022) Konstruktionistisia tulkintoja marginalisaatiosta ja aikuisten parissa tehtävästä sosiaalityöstä [Constructionist interpretations of marginalisation and social work with adults]. In Arja Jokinen, Suvi Raitakari & Johanna Ranta (eds.) Sosiaalityö yhteiskunnan marginaaleissa: Konstruktionistisia jäsennyksiä [Social work at the margins of society: Constructionist perspectives]. Tampere: Vastapaino, 7–17.
Jokinen Arja & Raitakari Suvi & Ranta Johanna (eds.) (2022) Sosiaalityö yhteiskunnan marginaaleissa: Konstruktionistisia jäsennyksiä [Social work at the margins of society: Constructionist perspectives]. Tampere: Vastapaino.
Jokinen Arja, Suoninen Eero & Raitakari Suvi (2022) Konstruktionistinen tutkimus sosiaalityötä ja marginaalia jäljittämässä [Constructionist research constructing social work and the margins]. In Arja Jokinen, Suvi Raitakari & Johanna Ranta (eds.) Sosiaalityö yhteiskunnan marginaaleissa: Konstruktionistisia jäsennyksiä [Social work at the margins of society: Constructionist perspectives]. Tampere: Vastapaino, 21–53.
Juhila Kirsi (2018) Aika, paikka ja sosiaalityö. Tampere: Vastapaino.
Juhila Kirsi (2022) Koti asiakkaan ja työntekijän kohtaamispaikkana [Home as a place of client-worker encounters]. In Suvi Raitakari, Kirsi Günther & Jenni-Mari Räsänen (eds.) Koti, hyvinvointityö ja haavoittuvuus [Home, welfare work and vulnerability]. Tampere: Tampere University Press, 59–84.
Juhila Kirsi & Dall Tanja & Hall Christopher & Koprowska Juliet (eds.) (2021) Interprofessional Collaboration and Service User Participation: Analysing Meetings in Social Welfare. Bristol: Policy Press.
Juhila Kirsi & Günther Kirsi (2020) Too Much, Too Little, the Wrong or the Right Kind? Negotiating Homes’ Material Stuff in the Context of Substance Abuse and Mental Health Home Visiting. Home Cultures 17(2), 73–91.
Juhila Kirsi & Hall Christopher & Raitakari Suvi (2016) Interaction During Mental Health Floating Support Home Visits: Managing Host-Guest and Professional-Client Identities in Home-spaces. Social and Cultural Geography 17(1), 101–119.
Juhila Kirsi & Hansen Löfstrand Cecilia (2022) Subjectification, Advice Giving and Resistance in Mental Health Home Visit Interactions. In Cecilia Hansen Löfstrand & Kerstin Jacobsson (eds.) Transforming Subjectivities: Studies in Human Malleability in Contemporary Times. London: Routledge, 88–105.
Juhila Kirsi & Hansen Löfstrand Cecilia & Raitakari Suvi (2020) Devoted work without limits? Activities and premises of home visit work at the margins of community care. International Journal of Care and Caring 5(2), 247–262.
Juhila Kirsi & Hansen Löfstrand Cecilia & Ranta Johanna (eds.) (2021) Home- and Community-Based Work at the Margins of Welfare: Balancing between Disciplinary, Participatory and Caring Approaches. Social Inclusion 9(3), thematic issue.
Juhila Kirsi & Hansen Löfstrand Cecilia & Ranta Johanna (2021) Thematic issue editorial: Home- and Community-Based Work at the Margins of Welfare: Balancing between Disciplinary, Participatory and Caring Approaches. Social Inclusion 9(3), 175–178.
Juhila Kirsi & Holmberg Suvi & Lydahl Doris & Hall Christopher (2020) Observing and Commenting on Clients’ Home Environments in Mobile Support Home Visit Interactions: Institutional Gaze, Normalization and Face-work. Housing, Theory and Society. Published online 30 Oct 2020. https://doi.org/10.1080/14036096.2020.1838944
Juhila Kirsi & Morriss Lisa & Raitakari Suvi (2021) Negotiating epistemic rights to knowledge concerning service users’ recent histories in mental health meetings. In Kirsi Juhila, Tanja Dall, Christopher Hall & Juliet Koprowska (eds.) Interprofessional Collaboration and Service User Participation: Analysing Meetings in Social Welfare. Bristol: Policy Press, 171–195.
Juhila Kirsi & Raitakari Suvi (2022) Kotikäyntityön rajat ja rajattomuus mielenterveys- ja päihdekuntoutuksessa [Home visit work’s boundaries and limitlessness in mental health and substance abuse rehabilitation]. In Suvi Raitakari, Kirsi Günther & Jenni-Mari Räsänen (eds.) Koti, hyvinvointityö ja haavoittuvuus [Home, welfare work and vulnerability]. Tampere: Tampere University Press, 123–152.
Juhila Kirsi & Raitakari Suvi & Caswell Dorte & Dall Tanja & Wilinska Monika (2021) From a collaborative and integrated welfare polocy to fronline practices. In Kirsi Juhila, Tanja Dall, Christopher Hall & Juliet Koprowska (eds.) Interprofessional Collaboration and Service User Participation: Analysing Meetings in Social Welfare. Bristol: Policy Press, 9–31.
Juhila Kirsi & Ranta Johanna & Holmberg Suvi (2022) Kotiin paikantuvan tutkimuksen metodologisia lähtökohtia [Methodological premises of home-based research]. In Suvi Raitakari, Kirsi Günther & Jenni-Mari Räsänen (eds.) Koti, hyvinvointityö ja haavoittuvuus [Home, welfare work and vulnerability]. Tampere: Tampere University Press, 85–119.
Juhila Kirsi & Ranta Johanna & Raitakari Suvi & Banks Sarah (2021) Relational autonomy and service choices in social worker-client conversations in an outpatient clinic for people using drugs. British Journal of Social Work 15(1), 170–186.
Kuusisto Katja & Ranta Johanna (2020) Psykososiaalisen päihdetyön asema Suomessa 1900-luvulta nykypäivään [The position of psychosocial work in Finland from the 20th century to the present]. In Johanna Moilanen, Johanna Annola & Mirja Satka (eds.) Sosiaalityön käänteet. Jyväskylä: SoPhi, 112–140.
Lydahl Doris (2021) “Write that!” – On ethnography and care at the margins of a welfare society. Blog text. Society for Social Studies of Science.
Lydahl Doris & Hansen Löfstrand Cecilia (2021) Doing good: autonomy in the margins of welfare. Sociology of Health & Illness 42(4), 892–906.
Lydahl Doris & Holmberg Suvi & Günther Kirsi & Ranta Johanna (2021) Doing data together: Affective relations and mobile ethnography in home visits. Qualitative Research 21(4), 515–530.
Raitakari Suvi (2019) Using Expressions of Past, Present and Future Homelessness Pathways as a Linguistic Resource in Meeting Interaction in a Low-Threshold Outpatient Clinic. Housing, Theory and Society 36(1), 25–43.
Raitakari Suvi (2020) Explaining homelessness as a movement using metaphors in European academic writings of homelessness. Housing Studies 35(10), 1684–1700.
Raitakari Suvi & Günther Kirsi & Räsänen Jenni-Mari (2022) Johdanto: Koti hyvinvointityön ja haavoittuvuuden kohtaamisen ympäristönä [Home as a place to encounter vulnerability and carry out welfare work]. In Suvi Raitakari, Kirsi Günther & Jenni-Mari Räsänen (eds.) Koti, hyvinvointityö ja haavoittuvuus [Home, welfare work and vulnerability]. Tampere: Tampere University Press, 7–22.
Raitakari Suvi & Günther Kirsi & Räsänen Jenni-Mari (eds.) (2022) Koti, hyvinvointityö ja haavoittuvuus [Home, welfare work and vulnerability]. Tampere: Tampere University Press.
Raitakari Suvi & Günther Kirsi & Räsänen Jenni-Mari (2022) Kotikäänteen ja kotiympäristössä tehtävän hyvinvointityön kompleksisuus [Complexities of home turn and home-based welfare work]. In Suvi Raitakari, Kirsi Günther & Jenni-Mari Räsänen (eds.) Koti, hyvinvointityö ja haavoittuvuus [Home, welfare work and vulnerability]. Tampere: Tampere University Press, 410–422.
Raitakari Suvi & Günther Kirsi & Vuorinen Ilkka (2022) Neuvottelut toimijuudesta aikuissosiaalityön asiakkaiden kotikäynneillä: Selontekoja ja vastarintaa [Negotiating agency in adult social work’s home visits: Accounts and resistance]. In Suvi Raitakari, Kirsi Günther & Jenni-Mari Räsänen (eds.) Koti, hyvinvointityö ja haavoittuvuus [Home, welfare work and vulnerability]. Tampere: Tampere University Press, 317–346.
Raitakari Suvi & Haahtela Riikka & Juhila Kirsi (2016) Tackling Community Integration in Mental Health Home Visit Integration in Finland. Health and Social Care in the Community 24(5), e53–62.
Raitakari Suvi & Holmberg Suvi & Juhila Kirsi & Räsänen Jenni-Mari (2018) Constructing the Elements of the “Recovery in” Model through Positive Assessments during Mental Health Home Visits. International Journal of Environmental Research and Public Health 15(7), 1441.
Raitakari Suvi & Juhila Kirsi (2022) Kotikäänne: Hyvinvointipalveluiden ja -työn muutos [Home turn: Transformation of welfare services and welfare work]. In Suvi Raitakari, Kirsi Günther & Jenni-Mari Räsänen (eds.) Koti, hyvinvointityö ja haavoittuvuus [Home, welfare work and vulnerability]. Tampere: Tampere University Press, 25–58.
Raitakari Suvi & Ranta Johanna & Saario Sirpa (2021) Alignment and service user participation in low-threshold meetings with people using drugs. In Kirsi Juhila, Tanja Dall, Christopher Hall & Juliet Koprowska (eds.) Interprofessional Collaboration and Service User Participation: Analysing Meetings in Social Welfare. Bristol: Policy Press, 115–140.
Raitakari Suvi & Takala Henna & Saario Sirpa (2022) Riskit ja luottamus syrjäseudun aikuissosiaalityön kotikäynneillä [Risks and trust in adult social work’s home visits in rural areas]. In Suvi Raitakari, Kirsi Günther & Jenni-Mari Räsänen (eds.) Koti, hyvinvointityö ja haavoittuvuus [Home, welfare work and vulnerability]. Tampere: Tampere University Press, 248–282.
Ranta Johanna (2019) Huumehoitoa koskevat neuvot ja valinnat matalan kynnyksen palvelun asiakkaiden ja työntekijöiden vuorovaikutuksessa [Advices and choices regarding drug addiction treatment in low-threshold service client-worker interaction]. In Aini Pehkonen, Taru Kekoni & Katja Kuusisto (eds.) Oikeus päihdehuoltoon [Right for substance use services]. Tampere: Vastapaino, 253–287.
Ranta Johanna (2020) Huumeista riippuvaisen toimijuus vahvistuu matalan kynnyksen palveluissa [The agency of a drug-addicted person is strengthened in low-threshold services]. Yhteiskuntapolitiikka 85(5–6), 592–595.
Ranta Johanna (2020) Reducing harms through interactions: Workers orienting to unpredictable frames in a low-threshold project for people injecting drugs. International Journal of Drug Policy 82, 102828.
Ranta Johanna (2020) Suhteellinen toimijuus huumeita käyttävien matalan kynnyksen palveluissa: Tutkimus institutionaalisesta vuorovaikutuksesta [Relational agency in low-threshold services for people using drugs: A study of institutional interaction]. Tampere University Dissertations 279. Tampere: Tampere University.
Ranta Johanna (2021) Turvallinen kohtaamispaikka luo luottamusta matalan kynnyksen huumetyössä [A safe meeting place creates trust in low-threshold support work for people using drugs]. Alusta! New Social Research at Tampere University.
Ranta Johanna (2022) Monipaikkainen auttamistyö luo mahdollisuuksia huumeita käyttävien ihmisten tavoittamiselle ja kohtaamiselle [Multi-placed welfare work creates opportunities to reach and encounter people using drugs]. Column 3/2022. Sosiaalityön tutkimuksen seura.
Ranta Johanna & Juhila Kirsi (2019) Kodittomuus on muutakin kuin elämää ilman asuntoa [Homelessness is more than life without a flat]. Alusta! New Social Research at Tampere University.
Ranta Johanna & Juhila Kirsi (2020) Constructing a sense of home in floating support for people using drugs. Qualitative Social Work 19(4), 685–700.
Ranta Johanna & Kuusisto Katja (2022) Julkinen keskustelu suomalaisen päihdepalvelujärjestelmän puutteista: Analyysi mielipidekirjoitusten retoriikasta vuosina 2019–2021 [Public debate on the shortcomings of the Finnish substance use services: Analysis of the rhetoric of opinion pieces in 2019–2021]. In Arja Jokinen, Suvi Raitakari & Johanna Ranta (eds.) Sosiaalityö yhteiskunnan marginaaleissa: Konstruktionistisia jäsennyksiä [Social work at the margins of society: Constructionist perspectives]. Tampere: Vastapaino, 301–342.
Ranta Johanna & Perälä Riikka (2022) Haittojen vähentäminen ja Asunto ensin -malli huumeita käyttävien asumisen tuessa [Harm reduction and Housing First model in floating support for people using drugs]. In Suvi Raitakari, Kirsi Günther & Jenni-Mari Räsänen (eds.) Koti, hyvinvointityö ja haavoittuvuus [Home, welfare work and vulnerability]. Tampere: Tampere University Press, 181–215.
Ranta Johanna & Perälä Riikka (2023) Haittoja vähentävä lähestymistapa turvaa kokonaisvaltaista huolenpitoa Asunto ensin -työssä [Harm reduction approach ensures comprehensive care in Housing First practices]. Asunto ensin Verkostokehittäjät, Vieraskynä 17.3.2023.
Ranta Johanna & Räsänen Jenni-Mari & Günther Kirsi (toim.) (2018) Sosiaalityön kodit ja kodit sosiaalityössä [The homes of social work and homes in social work]. Tutkiva sosiaalityö 2018 -liite. Helsinki: Talentia-lehti ja Sosiaalityön tutkimuksen seura.
Ranta Johanna & Räsänen Jenni-Mari & Günther Kirsi & Juhila Kirsi (2018) Lukijalle: Moniulotteinen koti sosiaalityön tutkimuksessa ja käytännöissä. Teoksessa Johanna Ranta, Jenni-Mari Räsänen & Kirsi Günther (toim.) Sosiaalityön kodit ja kodit sosiaalityössä. Tutkiva sosiaalityö 2018 -liite. Helsinki: Talentia-lehti ja Sosiaalityön tutkimuksen seura, 3–6.
Ranta Johanna & Räsänen Jenni-Mari & Raitakari Suvi & Juhila Kirsi (2023) Home as a risk environment: Negotiating the boundaries of homes and social relationships in services for people using illicit drugs. International Journal of Social Welfare 32(2), 230–240.
Räsänen Jenni-Mari (2019) Toimintakyvyn arviointimenetelmien käytön ja arkityön tasapainottelua kotiin vietävissä palveluissa [Balancing between the use of assessment methods of functional capacity and everyday work in home-based services]. Janus 27(2), 111–126.
Räsänen Jenni-Mari (2022) Kotiin kietoutuva tiedon keruu aikuissosiaalityössä [Gathering information in clients’ homes in adult social work services]. In Suvi Raitakari, Kirsi Günther & Jenni-Mari Räsänen (eds.) Koti, hyvinvointityö ja haavoittuvuus [Home, welfare work and vulnerability]. Tampere: Tampere University Press, 216–247.
Räsänen Jenni-Mari & Raitakari Suvi (2020) Korona, koti ja teknologiat yhteiskunnan marginaaleissa [COVID-19, home and technologies at the margins of society]. Column 10/2020. The Finnish Society of Social Work Research.
Räsänen Jenni-Mari & Saario Sirpa (2022) Aikuissosiaalityön vastuut asumisen turvaajana perustoimeentulotuen Kela-siirron jälkeen [The responsibilities of adult social work on the safeguarding of clients’ housing after the transition of basic income support to Kela]. In Arja Jokinen, Suvi Raitakari & Johanna Ranta (eds.) Sosiaalityö yhteiskunnan marginaaleissa: Konstruktionistisia jäsennyksiä [Social work at the margins of society: Constructionist perspectives]. Tampere: Vastapaino, 199–231.
Saario Sirpa & Hall Christopher & Lydahl Doris (2021) Engaging with Hard-To-Reach Clients: Towards the Last Resort Response by Welfare Workers. Social Inclusion 9(3), 265–275.
Savolainen Maria (2021) Huumorin käyttö asiakkaan ja ammattilaisen välisessä kotikäyntivuorovaikutuksessa [Humor in client-worker interaction during home visits]. Sosiaalityön pro gradu -tutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto.
Syrjälä Jenna (2022) Asumispalveluihin kuulumisen tunne asunnottomien kerronnassa [Sense of belonging for housing services among people experiencing homelessness]. Janus 30(2), 140–156.
Syrjälä Jenna (2022) Tulevaisuuden asumispolun siirtymät tilapäisessä asumispalvelussa majoittuvien asunnottomien kerronnassa [Future housing pathways in the narration of homeless persons living in temporary accommodation]. Yhteiskuntapolitiikka 87(2), 175–185.