Sosiaali- ja terveysministeriö päätti ensimmäisistä yliopistotasoisen sosiaalityön tutkimuksen rahoituksista joulukuussa 2020. STM on myöntänyt rahoitusta tutkimushankkeille, jotka vahvistavat sosiaalihuollon ja sosiaalityön tutkimusperusteisuutta ja siten sosiaalihuollon käytäntöjen vaikuttavuutta. Lisätietoa rahoituspäätöksistä löytyy STM:n sivuilta.
MARGI-tutkimusryhmä on mukana hankkeessa Integroitu työote uusiutuvassa sote-keskuksessa: Kohti dialogisuutta, osallisuutta ja tilallisuutta (INSOTE, 2021–2022, vastuututkija Aino Ritala-Koskinen).
Hankkeesta löytyy lisätietoa Tampereen yliopiston nettisivuilta. Tiivistelmä on luettavissa alla.
*******
INTEGROITU TYÖOTE UUSIUTUVASSA SOTE-KESKUKSESSA: KOHTI DIALOGISUUTTA, OSALLISUUTTA JA TILALLISUUTTA (INSOTE)
Tutkimuksen tarkoituksena on jäsentää ja kehittää ammattilaisten ja asiakkaiden asiantuntijuutta yhdistävää monialaista työotetta osana sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisprosessia. Nimeämme tällaisen työotteen integroiduksi. Uudistamisen kaikissa vaiheissa on pidetty tärkeänä palvelujen nykyistä parempaa integrointia erityisesti, kun kyse on paljon ja monia palveluja käyttävistä ihmisistä. Sosiaalihuoltolain käsittein voidaan puhua erityisen tuen tarpeessa olevista ihmisistä, joiden kohtaamisessa ja palvelujen koordinoinnissa sosiaalityöllä on keskeinen vastuu. Tässä tutkimuksessa käytämme erityisen tuen tarpeen rinnalla ilmaisua kompleksisissa elämäntilanteissa elävät ihmiset. Integrointi on vahva lähtökohta myös sosiaali- ja terveyskeskusten uudistamisohjelmassa. Ajatus on, että keskuksissa on käytettävissä eri ammattilaisten osaamista silloin, kun siihen näyttäisi olevan tarvetta kompleksisten tilanteiden ratkaisemiseksi.
Tälle tutkimukselle ainutlaatuisen ympäristön muodostaa Tampereella suunnitteluvaiheessa oleva Kaupin yliopistollinen sosiaali- ja terveyskeskus, jonka on tarkoitus käynnistää toimintansa 2023. On kansallisestikin poikkeuksellinen mahdollisuus päästä tutkimaan muotoutuvaa uuden ajan yliopistollista sote-keskustoimintaa sen suunnitteluvaiheesta lähtien ja rakentaa samalla tutkimusta osaksi sote-keskuksen toimintakäytäntöjä. Suunniteltava sote-keskus tarjoaa elävän laboratorion tutkia sitä, miten integroitua työtä kehitetään ja lopulta toteutetaan kokonaan uudessa, lähtökohtaisesti monialaisessa ympäristössä. Tutkimus perustuu osallistuvaan otteeseen eli tutkijat ovat mukana kehittämistyössä. Tutkimus nojaa suhdeteoreettiseen monialaisen työn käsitteistöön (Edwards 2010) ja sen ytimenä ovat dialogisuus, osallisuus ja tilallisuus.
Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa siitä, miten uudistuvien ja yhteensovitettavien sote-palveluiden avulla kohdataan ihmiset, joiden auttamista pidetään usein inhimillisen kärsimyksen lievittämisen ja resurssisäästöjen näkökulmasta kaikkein tärkeimpänä, mutta myös vaikeimpana tehtävänä. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa asiakaskeskeisiä käytäntöjä, joilla tuetaan ja avataan kompleksisissa tilanteissa elävien asiakkaiden toimintamahdollisuuksia ja uskoa tulevaisuuteen. Integroitua työotetta lähestytään vaativiksi ja monialaista osaamista tarvitseviksi tunnistettujen esimerkkitapausten – vaikeiden huoltoriitojen ja vapautuvien vankien kompleksisten tilanteiden – avulla. Tapausesimerkkien kautta integroitua työotetta konkretisoidaan ja kehitetään sovellettavaksi myös muissa tilanteissa. Tutkimus vahvistaa sosiaalityön ja monialaisen sote-keskustyöskentelyn tutkimusperustaisuutta.