Digitalisaatio, automatisaatio ja sähköistyminen arkiliikenteen muutosvoimina

Liikenteen uudistumiseen tarvitaan paradigman muutos, joka siirtää liikennejärjestelmän suunnittelun keskiöön liikkujan tarpeet ja liikennepalvelujen kehittämisen. Paradigman muutoksen ymmärtäminen edellyttää kokonaisvaltaista näkemystä liikenne- ja kuljetusjärjestelmistä, sekä teknistä, taloudellista että sosiaalista tutkimusta, liikennepoliittisten toimenpiteiden tutkimusta ja toimenpidesuosituksia. Tutkimuksen ytimessä on tutkimuskysymys: Kuinka teknologiset innovaatiot muokkaavat liikenne- ja kuljetusjärjestelmiä käyttäjien näkökulmasta? Lisäksi tarkastellaan, mm. sitä millä aikataululla muutokset tapahtuvat ja mitkä ovat toivottavia muutoksia.

Tausta

Tutkimuksen perustan muodostavat systemaattiset kirjallisuustutkimukset, joiden aiheena ovat 1) liikenteen uusien palvelujen ja digitalisaation vaikutukset liikenteeseen ja kuljetuksiin, 2) automatisaation vaikutukset liikenteeseen ja kuljetuksiin, 3) sähköajoneuvojen vaikutukset liikenteeseen ja kuljetuksiin sekä 4) pitkän aikavälin skenaariot liikenne- ja kuljetusjärjestelmissä. Kirjallisuustutkimukset toteutetaan pääosin tieteellisiä hakutietokantoja käyttäen ja tuloksia täydennetään muulla tutkimuskirjallisuudella. Hanke on keskeinen osa Liiketeen tutkimuskeskus Vernen tutkimusta, ja siihen kytkeytyvät useat Vernessä tehtävät väitöskirjatutkimukset.

Tavoite ja tehtävät

Liikenne on johdettua kysyntää, joka palvelee ihmisten ja elinkeinoelämän sosiaalista ja taloudellista hyvinvointia. Samalla liikenne kuitenkin aiheuttaa negatiivisia ulkoisvaikutuksia liikenneonnettomuuksien, päästöjen ja tilankäytön muodossa.

Liikenteen uudistumisen tarve on ilmeinen. Digitalisaatio, automatisaatio ja sähköistyminen tarjoavat tähän muutokseen erinomaisia työkaluja, mutta eivät sinällään takaa liikenteen ongelmien ratkaisua. Liikenteen muutostekijät voivat lunastaa lupaukset turvallisesta, päästöttömästä ja kuluttajalle edullisesta liikenteestä, mutta ne voivat myös johtaa liikennejärjestelmään, joka entisestään kasvattaa liikenteen energiantarvetta ja tilankäyttöä. Tämän tutkimuksen avulla tunnistetaan mahdollisia tulevaisuuksia ja löydetään keinoja ohjata kehitystä toivottavaan tulevaisuuteen, jossa liikennejärjestelmä tukee ihmisten sosiaalista ja taloudellista sekä ympäristön hyvinvointia.

Hanketta rahoittaa Koneen Säätiö (apuraha b4b919).

Hankkeen tuloksia on julkaistu lukuisissa tieteellisissä artikkeleissa:

Tiikkaja, H., Liimatainen, H. & Pöllänen, M., 2019, Miten voidaan tunnistaa liikenneköyhyydestä kärsivät? Liikenneköyhyyden tutkiminen objektiivisena ja subjektiivisena ilmiönä, Liikenne. 2019, p. 34-60
Liimatainen, H, van Vliet, O & Aplyn, D 2019, ’The potential of electric trucks – An international commodity-level analysis’ Applied Energy, vol. 236, pp. 804-814. https://doi.org/10.1016/j.apenergy.2018.12.017
Liimatainen, H & Mladenović, MN 2018, ’Understanding the complexity of mobility as a service’ Research in Transportation Business and Management. https://doi.org/10.1016/j.rtbm.2018.12.004
Liljamo, T, Liimatainen, H & Pöllänen, M 2018, ’Attitudes and concerns on automated vehicles’ TRANSPORTATION RESEARCH PART F: TRAFFIC PSYCHOLOGY AND BEHAVIOUR, vol. 59A, no. November, pp. 24-44. https://doi.org/10.1016/j.trf.2018.08.010
Melliger, M, van Vliet, OPR & Liimatainen, H 2018, ’Anxiety vs reality – Sufficiency of battery electric vehicle range in Switzerland and Finland’ TRANSPORTATION RESEARCH PART D: TRANSPORT AND ENVIRONMENT, vol. 65, pp. 101-115. https://doi.org/10.1016/j.trd.2018.08.011
Liimatainen, H, Greening, P, Dadhich, P & Keyes, A 2018, ’Possible Impact of Long and Heavy Vehicles in the United Kingdom—A Commodity Level Approach’ Sustainability, vol. 10, no. 8. https://doi.org/10.3390/su10082754
Tiikkaja, H, Pöllänen, M & Liimatainen, H 2018, ’Liikenneköyhyys Suomessa’ Liikenne, vol. 2018, pp. 52-62.
Liljamo, T & Liimatainen, H 2018, ’Automaattiautojen vaikutukset liikkumiseen’ Liikenne, vol. 2018, pp. 89-103.