Haastattelumenetelmät

Tutkimuksessa tarvittavaa tietoa voidaan kerätä myös erilaisilla haastatteluilla (mm. henkilökohtaiset haastattelut, sähköpostihaastattelut, puhelinhaastattelut, teemahaastattelut, avoimet haastattelut, ryhmäkeskustelut). Haastattelu on joustava tiedonkeruumenetelmä, minkä vuoksi se sopii moniin erilaisiin tutkimustarkoituksiin. Haastattelukysymyksiä on mahdollista räätälöidä haastateltavan mukaan. Haastattelutekniikat soveltuvat hyvin kvalitatiivisen tiedon keruuseen.

Henkilökohtaiset haastattelut ja sähköpostihaastattelut soveltuvat asiantuntijoiden haastatteluihin. Sähköpostin tai muun sähköisen viestintäyhteyden avulla voidaan haastatella eri puolilla maailmaa tai Suomea asuvia asiantuntijoita joustavasti.

Teemahaastattelu on puolistrukturoitu haastattelu, jossa kysymysten tarkkaa muotoa ja järjestystä ei ole määritelty. Teemahaastatteluilla ja avoimilla haastatteluilla voidaan kerätä pääasiassa kvalitatiivista tietoa. Ryhmäkeskusteluissa voidaan kerätä syvällistä tietoa tutkimuksen kohderyhmältä kvantitatiivisen tiedon tueksi. Ryhmäkeskusteluissa tutkija toimii keskustelun puheenjohtajana. Keskustelua johdatetaan tutkijan kannalta kiinnostaviin aiheisiin, mutta keskustelijat saavat nostaa esille itselleen tärkeitä näkökohtia aiheesta. Ryhmäkeskusteluilla voidaan kerätä sellaista tietoa, jota ei olisi mahdollista saada selville perinteisen kysymyksenasettelun avulla.

Liikenteen tutkimuskeskus Vernessä haastattelumenetelmiä on hyödynnetty mm. seuraavissa tutkimuksissa ja julkaisuissa:
PYKÄLÄ-hanke
Pöllänen, M., Mäkelä, T., Nykänen, L., Liimatainen, H. & Mäntynen, J. (2015) Liikenteen markkinat Suomessa. Trafin tutkimuksia. 16/2015. Trafi. 115 p.
Kallionpää, E., Pöllänen, M., Mäkelä, T. & Liimatainen, H. (2013) Suomen meriliikenteen skenaariot 2030, Taustaraportti meriliikenteen strategiatyöhön. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. 47 p. (Trafin julkaisuja; no. 3). 47 p.
Lisätietoa haastattelumenetelmistä mm. KvaliMOTV-palveluista