Strukturoituja puhelinhaastatteluja hyödynnetään usein henkilöliikennetutkimuksissa. Myös postikyselyt soveltuvat hyvin otantaan perustuvien tutkimusten toteuttamiseen. Postikysely on teknisesti yksinkertainen toteuttaa, mutta vastaukset vaativat usein täydentämistä jälkikäteen. Postikyselyissä vastauskato on usein ongelma, minkä vuoksi postikysely vaatii usein rinnalleen vähintään toisen tiedonkeruumenetelmän, kuten internet-kyselyn.
Internet-kysely soveltuu sekä otantaan perustuvan tutkimuksen tiedonkeruuseen että tutkimuksiin, jossa vastaajat saavat valikoitua vapaasti. Otantaan perustuvissa tutkimuksissa internetin kyselylomakkeelle kirjaudutaan henkilökohtaisen vastaustunnuksen avulla, kun taas avoimessa kyselyssä kaikki halukkaat pääsevät vastaamaan tutkimukseen. Internet-kysely toimii vain harvoin ainoana tiedonkeruumenetelmänä, ja sitä käytetäänkin usein täydentämään perinteisempiä postikyselyitä tai puhelinhaastatteluja.
Internet-kyselyihin on myös mahdollista liittää rajapinta sosiaaliseen mediaan. Sosiaalista mediaa voidaan hyödyntää sellaisissa tutkimuksissa, joissa otosta ei ole määritelty ennakolta, vaan vastauksia halutaan kerätä laajasti erilaisilta vastaajilta. Vernessä on hyödynnetty myös erilaisia karttapohjaisia internet-tutkimuslomakkeita, joiden avulla voidaan kerätä paikkatietoa suoraan liikenteen käyttäjiltä.
Liikenteen tutkimuskeskus Vernessä kyselymenetelmiä on hyödynnetty mm. seuraavissa tutkimuksissa ja julkaisuissa:
vantiMOTV-palvelusta (kyselylomakkeen laatiminen)