Kvantitatiivista eli määrällistä tietoa analysoidaan perinteisesti tilastollisen analyysin avulla. Tilastolliseen analyysiin Vernessä käytetään mm. SPSS-ohjelmistoa. Liikenteen suunnittelussa käytetään muun muassa VISUM- ja VISSIM-ohjelmistoja.
Tutkimusongelmasta riippuen analyysiin saatetaan käyttää myös kehittyneen data-analytiikan menetelmiä. Kehittynyttä data-analytiikkaa voidaan käyttää muun muassa tapahtumien välisen ilmenemisyhteyden tarkasteluun, tapahtumien luokittelemiseksi ennalta määriteltyihin ryhmiin, tapahtumien ryhmittelemiseen toisten samankaltaisten havaintojen kanssa, tapahtumasarjojen analysointiin, paikkatietoon liittyvään analysointiin ja tekstin automatisoituun analysointiin. Tällaisia menetelmiä ovat esimerkiksi luokittelu, klusterianalyysi, sekvenssi- ja tilamallit, aikasarja-analyysi ja tekstianalytiikka.
Laadullista eli kvalitatiivista aineistoa voidaan analysoida muun muassa sisällönanalyysin avulla. Sisällönanalyysi on laadullisen tutkimuksen perusanalyysimenetelmä, joka voi olla joko yksittäinen metodi tai laajemmin ymmärrettävä analyysikokonaisuuksien teoreettinen kehys. Sisällönanalyysilla voidaan analysoida kirjoitettua ja suullista kommunikaatiota. Sen avulla kerätty tietoaineisto tiivistetään niin, että voidaan tarkastella tutkittavien ilmiöiden ja asioiden merkityksiä, seurauksia ja yhteyksiä. Sisällönanalyysissa tutkimusaineistosta erotetaan samanlaisuudet ja erilaisuudet.
Sisällönanalyysi käy menettelytavaksi minkä tahansa dokumentin analysoinnissa. Dokumentti voi olla esimerkiksi kirja, artikkeli, päiväkirja, kirje, haastattelu, puhe, keskustelu, dialogi, raportti tai joku muu kirjalliseen muotoon saatettu materiaali. Sisällönanalyysilla pyritään luomaan hajanaisesta aineistosta selkeää ja yhtenäistä informaatiota, jotta tulkinta ja johtopäätösten teko on mahdollista. Laadullisen aineiston analyysissa voi päättelyn logiikka olla induktiivinen eli aineistolähtöinen, deduktiivinen eli teorialähtöinen tai abduktiivinen eli teoriaohjaava.
Teorialähtöinen analyysi on monilla tieteenaloilla perinteinen laadullisen tutkimuksen sisällönanalyysilogiikka. Siinä analyysi nojautuu tiettyyn malliin tai teoriaan, joka kuvaillaan tutkimuksessa ja jonka mukaan määritellään kiinnostavat käsitteet ja analyysiyksiköt. Teorialähtöisessä analyysissa aikaisempi tieto siis ohjaa aineiston analyysia. Teoriaohjaava sisällönanalyysi etenee kolmivaiheisena prosessina aineistolähtöisen analyysin tapaan. Prosessiin kuuluu aineiston redusointi eli pelkistäminen, aineiston klusterointi eli ryhmittely sekä abstrahointi eli käsitteellistäminen. Kun laadullisen tutkimuksen sisällönanalyysi on tehty, empiirisestä aineistosta on prosessin avulla muodostettu käsitteellinen näkemys tutkittavasta ilmiöstä.
Lisätietoa aineiston analyysista ja tulkinnasta KvaliMOTV-palveluista ja kvalitatiivisen aineiston menetelmistä ja niiden valinnasta KvantiMOTV-palvelusta.