Vaihtoehtoisia tulevaisuuden kehityssuuntia tarkastellaan monissa liikenteen ja logistiikan tutkimuksissa. Vernessä on vahva osaaminen tulevaisuudentutkimuksessa ja vaihtoehtoisten tulevaisuuksien hahmottamisessa ja skenaariotutkimuksessa. Vaihtoehtoisia tulevaisuuden kehityssuuntia voidaan kuvata laadullisesti tai määrällisesti (menetelminä esimerkiksi trendianalyysi ja -ekstrapolointi) taikka yhdistäen näitä molempia lähestymistapoja. Business as usual (BAU)-skenaarion, jossa nykyisten kehityssuuntien oletetaan jatkuvan, sijaan kiinnostavimmat tulevavaisuusvaihtoehdot liittyvät uusiin kehitysmahdollisuuksiin, joiden toteutumista aktiiviset toimijat voivat edistää.
Näkemyksellistä tietoa tulevaisuuden kehityksestä voidaan kerätä erilaisilla asiantuntijamenetelmillä, kuten työpajatyöskentelyllä tai Delfoi-menetelmällä. Työpajatyöskentelyyn kutsutaan mukaan keskeisimmät sidosryhmät, joiden näkemykset ja toiminta ovat tärkeitä tulevaisuuden muodostumisen kannalta. Usein työpajan alussa esitellään työskentelyn lähtökohdat ja aihealuetta yleisesti. Näin luodaan yhteistä pohjaa keskustelulle. Työpaja-aihetta voidaan pohtia teemoittain esimerkiksi 4–5 hengen pienryhmissä. Pienryhmien tulokset kootaan yhteen, ja työskentelyä voidaan jatkaa myöhemmin toisen aiheen tiimoilta tai syventää jo käsiteltyä aihealuetta. Lopuksi voidaan järjestää seminaaritilaisuus, jossa työpajatyöskentelyn tulokset käydään yhdessä läpi ja voidaan esimerkiksi saada kommentteja loppuraportin luonnokseen. Työpajatyöskentelyssä voidaan kerätä kvalitatiivista tietoa, mutta myös kvantitatiivista tietoa esimerkiksi erilaisten äänestysten avulla koskien esimerkiksi toivottavia ja todennäköisiä tulevaisuuksia.
Asiantuntijatyöskentelyssä voidaan hyödyntää myös Delfoi-menetelmää, jossa asiantuntijat esittävät tulevaisuutta koskevat näkemyksensä anonyymisti ja argumentoiden. Delfoi-menetelmää hyödynnetään esimerkiksi tulevaisuuden kehityssuuntien arvioimiseen asiantuntijapaneelissa, esimerkiksi eri tapahtumien todennäköisyyden ja toivottavuuden määrittämiseen. Menetelmään kuuluu myös tulosten iteraatio, ts. vastaajat arvioivat omia vastauksiaan nähtyään muiden vastaukset, ja voivat määritellä ja perustella oman näkemyksensä uudelleen toisella kyselykierroksella. Delfoi-menetelmällä voidaan saada esimerkiksi asiantuntijanäkemysten mielipiteiden jakauma, joka voidaan ryhmitellä (klusteroida) ja näin tutkia, millaisia näkemyksiä vastaajien eri alaryhmillä on. Asiantuntijoiden perustelut näkemyksilleen ovat erityisen kiinnostavia.
Lisätietoja tulevaisuudentutkimuksen menetelmistä mm. Tulevaisuus.fi -palvelun Tulevaisuudentutkimuksen oppimateriaali -sivustolta ja tulevaisuudentutkimuksen opinnoista Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemian sivustolta.
Liikenteen tutkimuskeskus Vernessä tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä on hyödynnetty mm. seuraavissa tutkimuksissa ja julkaisuissa: