Verne on saanut isännöidä kunniavieraita. Professori Alan McKinnon vastaanotti lauantaina 7. kesäkuuta Tampereen yliopiston kunniatohtorin arvonimen. Se on korkein tunnustus, jonka yliopisto voi myöntää. Tämä merkittävä saavutus tuli tunnustuksena kestävän logistiikan ja toimitusketjun hallinnan tutkimuksen ja koulutuksen kehittämisestä. Alanin erityisesti Heikki Liimataisen kanssa tekemän yhteistyön tulokset näkyvät mm. siinä, miten sekä tavara- että henkilöliikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä analysoidaan sekä niissä työkaluissa, joita Vernen tutkimuksissa on käytetty. Vierailunsa yhteydessä Alan piti luennon ilmaston ja logistiikan yhteyksissä ja tapasi rakennetun ympäristön tiedekunnan ja Liikenteen tutkimuskeskus Vernen henkilökuntaa. Liikenne- ja viestintäministeri ja Tampereen teknillisen yliopiston alumni Lulu Ranne puolestaan vieraili Tampereen yliopistolla 20.10.
Liikenne 2025 -vuosikirja on juuri julkaistu ja mukana ovat Verneläisten tieteelliset artikkelit ”The data logistics cannot deliver – Emissions reporting of logistics in Finland” (Erika Kallionpää, Riku Viri, Hanne Tiikkaja, Heikki Liimatainen ja Lasse Nykänen) ja ”Hyvinvoinnin yhteys henkilöautolla liikkumiseen” (Hanne Tiikkaja) sekä Vernen jatko-opiskelijan Tapani Tourun katsausartikkeli ”Seudullisen liikennejärjestelmätyön ominaispiirteet kehittämisen lähtökohtana”. Artikkelit saatavissa lehden verkkosivulla: https://liikenne.journal.fi/
Logistiikan päästöraportoinnin kehittämiseen liittyvä toinen tutkimusartikkeli ”Development of logistics emissions reporting – Shippers’ and logistics service providers’ perspective”, on julkaistu marraskuussa Transportation Research Part D: Transport and Environment -lehdessä. Tutkimus tuo esiin päästöraportoinnin nykytilaa, haasteita sekä toteuttamiseen ja kehittämiseen vaikuttavia tekijöitä erityisesti logistiikkayritysten ja logistiikan tilaajien näkökulmista. Tutkimuksen perusteella logistiikan päästöraportoinnin edistäminen vaatii yhteisiä tavoitteita, lainsäädäntöä, standardoituja metodeja ja digitaalisten työkalujen kehittämistä. Päästöasioihin liittyvän tiedon ja osaamisen vahvistaminen on merkittävin tapa edistää yritysten päästöraportointia kohti yhteistä tavoitetilaa. Tutkimusaineiston keruu on toteutettu osana valtioneuvoston rahoittamaa LOLIPOP-hanketta (VN/31379/2022). Artikkelin ovat kirjoittaneet Erika Kallionpää, Riku Viri, Heikki Liimatainen ja Kalle Vaismaa. Artikkeli on maksutta saatavissa lehden verkkosivuilla: https://doi.org/10.1016/j.trd.2025.105083.
EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin myöntämällä sähköisen raskaan liikenteen valtionavustuksella toteutettu Sustainable Industry X – Heavy On-Road Vehicles (SIX HOVE) -tutkimus on saatettu päätökseen Traficomin järjestämässä tulosseminaarissa 30.10.2025. Liikenteen tutkimuskeskus Vernen tutkimuksessa tavoitteena oli tuottaa valikoima suosituksia kuorma-autojen sähköistämisen edistämisestä Suomessa. Hanke vertaili eri toteutusvaihtoehtojen elinkaaripäästöjä ja -taloutta kuljetus-, sähköverkko- ja energiayhtiöiden sekä yhteiskunnan kannalta. Tuloksia on koottu verkkosivulle: https://research.tuni.fi/verne/uutinen/sahkoisen-raskaan-liikenteen-tutkimushanke-six-hove-paatokseen/.
Keväällä 2025 käynnistyi Helsingin kaupungin ja Vernen yhteinen MADLESS (Meta-Analysis Driven Logistics Emission Solutions through Stakeholder Collaboration)-hanke. Hankkeessa tunnistetaan parhaimmat ja soveltuvimmat kaupunkilogistiikan päästövähennystoimenpiteet Helsingissä yhdessä alan toimijoiden kanssa. Hankkeessa tullaan järjestämään useampi sidosryhmätyöpaja. Ensimmäinen sidosryhmätyöpaja yhteisen vision sekä tämän vision esteiden ja mahdollistajien määrittämiseksi järjestettiin 9.12.2025. Hankkeessa teetetään myös diplomitöitä. Hanke päättyy syyskuussa 2026. Hankkeen nettisivut: https://ilmasto.hel.fi/raportit-ja-hankkeet/hankkeet/madless/.
Tampereella käynnistyi 17.11. Suomen ensimmäinen kaupallinen automaattibussilla operoitava joukkoliikennelinja, kun OHMIOn bussi starttasi Lintuhytin asuinalueen ja Hervantajärven ratikkapysäkin väliselle linjalle 301. Remoted operoi bussia, Verne toteuttaa asukas- ja matkustajakyselyjä ja Tampereen kaupunki tarjoaa puitteet liikennöinnille osana Horizon Europe -rahoitettua metaCCAZE-projektia. Hyppää bussiin itse tai Heikin mukana: https://www.youtube.com/watch?v=GW2ZCX95M20.
Uudessa Tie & Liikenne 5/2025 -lehdessä (https://tieyhdistys.fi/wp-content/uploads/2025/12/tie-ja-liikenne-5-2025.pdf) on useita Liikenteen tutkimuskeskus Verneen linkittyviä juttuja. Sivuilla 8–9 Harri Vaarala kirjoittaa väitöstutkimukseensa liittyen mm. FinnCycle-hankkeen suosituksista suomalaisille kaupungeille ja kertoo, miten hankkeen myötä mahdollistetaan pyöräliikenteen seuraava suuri kehitysloikka. Kalle Vaismaan ohjauksessa väitöskirjaansa tekevän Hanna Sandellin artikkeli (s. 10–11) puolestaan kiteyttää väitöstutkimuksen ensimmäisiä havaintoja vaikutustiedon merkityksestä liikenneinvestointien päätöksenteossa Suomessa. Heikki Liimatainen puolestaan kysyy kolumnissaan (s. 49), mihin tarvitaan liikennetutkimusta.
Markus Pöllänen, Jussi Sjögren ja Heikki Liimatainen kuvaavat Tie & Liikenne 5/2025 -lehdessä (s. 26–29) kahden kyselyn tuloksia, joilla on selvitetty liikenteen kansainvälisessä maisteriohjelmassa (Sustainable Transport) opiskelevien ja liikennealan organisaatiossa työskentelevien näkemyksiä liittyen kv-opiskelijoiden integroitumiseen suomalaiseen työelämään ja toimimiseen liikenteen asiantuntijatehtävissä. Usein työllistymisen keskeisenä haasteena nostetaan esiin suomen (tai ruotsin) kielen taito, mutta sitä ei varsinkaan alalla toimivien keskuudessa nähdä niin merkittävänä haasteena. Alalla toimivien vastauksissa merkittävimpänä haasteena pidettiin projektikannan kotimaisuutta, kun taas työkulttuuriin sopeutuminen sekä sitoutuminen Suomeen ja työnantajaan arvoitiin keskimäärin vain jokseenkin pieniksi haasteiksi molemmissa vastaajaryhmissä. Jutun lopussa pyydetään kertomaan omista ajatuksista, kuinka kansainvälisestä maisteriohjelmasta valmistuvien työllistymistä Suomeen voisi tukea. Jos sinulla herää tästä ajatuksia, vastaa Forms-kyselyyn: https://forms.office.com/e/mTAvzGXEKF.
Turvataan yhdessä rakennusalan tulevaisuuden vetovoimaisuus ja monimuotoisuus – Mentorointi väylänä kansainväliseen osaajapääomaan!
Rakennusalan eläköitymiskehitys tulee haastamaan alan toimintakykyä, sillä vuoteen 2038 mennessä 35 % työvoimasta on jäämässä eläkkeelle. Pienenevät ikäluokat eivät enää myöskään korvaa eläköityviä. Samaan aikaan meillä on oppilaitoksissa paljon alan opiskelijoita, joiden on vaikea päästä kiinni alan verkostoihin ja integroitua työelämään tulevaisuuden työvoimana.
Haluatko siis turvata yrityksesi työvoiman saatavuuden ja vetovoimaisuuden myös jatkossa?
Lähde mukaan mentorointiin nostamalla samalla yrityksenne imagoa ja valmiuksia toimia monimuotoisessa työyhteisössä.
Haluamme tarjota mentorointiyhteistyötä hyvin matalalla kynnyksellä, niin että mukaan voi lähteä eri lähtökohdista ja joustavalla aikataululla.
- Mentorina voit tukea opiskelijan urakehitystä ja ymmärrystä suomalaisesta työkulttuurista sekä nostattaa yrityksen imagoa.
- Samalla voit kehittää omaa ja työyhteisösi kielitaitoa ja kulttuurista ymmärrystä.
- Mentorointitapaamisia voit rakentaa oman aikataulusi mukaan. Onnistunut aktori-mentori-suhde edellyttää sitoutumista ja yhteistyötä.
- Mentorointia voit tehdä yksilömentorointina tai ryhmälle.
- Korkeakoulut vastaavat koordinoinnista mm. auttavat sopivien aktori-mentori-parien löytämisessä.
Ota yhteyttä Kati Cosbyyn tammikuun 2026 loppuun mennessä, me yhdistämme teidät aktoreiden kanssa!
Edelleen Tie & Liikenne 5/2025 -lehdessä (s. 50-51) rakennustekniikan tutkinto-ohjelmassa liikennejärjestelmiä opiskeleva Jenni Leskinen kirjoittaa kokemuksistaan vaihdosta Norjassa Stavangerin yliopistossa ja nostaa esille mm. Pohjoismaiden tie- ja liikennefoorumin (PTL/NVF) stipendin vaihtoon lähdön mahdollistajana. Juuli Hallivuori puolestaan esittelee (s. 32–33) Hanne Tiikkajan ohjauksessa tekemäänsä kandidaatintyötä, jossa tarkasteltiin kävelyn ja pyöräilyn vaikutuksia kaupunkiympäristöön ja niiden roolia kestävän kehityksen edistämisessä. Juulin työ on saatavissa Trepo-julkaisujärjestelmän kautta (https://trepo.tuni.fi/handle/10024/227253), samoin kuin muut Tampereen yliopiston opinnäytetyöt. Muiden liikennejärjestelmiin liittyvien, viime aikoina valmistuneiden kandidaatintöiden otsikot ovat seuraavat:
- Kaupunkivihreän rooli kestävän kaupunkiliikenteen edistämisessä
- Toimivan rautatieasema-alueen keskeiset ominaisuudet
- Kaupunkipyöräjärjestelmät ja niiden rooli osana yhteiskuntaa
- Ilmastonmuutokseen sopeutuminen liikennejärjestelmien kehittämisessä Tampereen kaupungin näkökulmasta
- Tapahtumaliikenne osana kaupunkiliikennettä
- 15 minuutin kaupungit: Periaatteet ja soveltaminen Hervantaan
- Tieliikennekuolemien ja vakavien loukkaantumisten arvottaminen. Tarkasteltavat maat: Suomi, Ruotsi, Norja ja Yhdysvallat
- Yli 25,25 m pitkät ajoneuvoyhdistelmät osana kaupunkiliikennettä
- Mahdollisuudet lisätä rautatiekuljetusten käyttöä Hangon satamassa
- Vaarallisten aineiden maantiekuljetusten turvaaminen ulkoisilta uhilta
- Tienpintaheijastevalojen vaikutukset liikenneturvallisuuteen. Tampereen raitiotien risteämien tarkastelu.
Haluamme kiittää sidosryhmiä ja yhteistyökumppaneita vuodesta 2025 ja toivottaa rauhallista joulua ja turvallista uutta vuotta!