Tilaisuuden alussa professori Heikki Liimatainen kertoi Liikenteen tutkimuskeskus Vernen nimen julkaisemisesta juhannuksen aatonaattona 2011. Tiedotteen otsikossa kerrottiin ”Liikenteen tutkimuskeskus Verne luotaa liikennejärjestelmän tulevaisuutta” ja että ”Tampereen teknillinen yliopisto on koonnut liikenteeseen liittyvän tutkimusosaamisensa uudeksi keskukseksi. Liikenteen tutkimuskeskus Vernen päämääränä on tukea ja edistää kestävän ja älykkään liikennejärjestelmän kehittämistä.” Tiedotteessa nostettiin myös esille, että uuden, Verneksi nimetyn keskuksen, perustaminen on jatkumoa aiemmalle, jo silloin yli 40 vuoden historialle tamperelaista liikenne- ja kuljetusjärjestelmien yliopisto-opetusta ja tutkimusta. Heikki kiteytti omassa puheenvuorossaan Vernen toiminnan perustana olevan vapauden kiinnostua kaikesta ja tarttua uusiin ilmiöihin työskennellen yhdessä tutkimusryhmän sisällä ja sidosryhmien kanssa. Uudessa Tampereen yliopistossa tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan yhdistäminen on Vernelle ja liikennejärjestelmän tarkasteluun erinomaisesti sopiva konteksti.
Toisessa puheenvuorossa Vernessä vuoden 2021 alussa kestävän liikenteen suunnittelun Tenure track -tutkijana aloittanut Steve O’Hern esittäytyi ja esitteli tutkimustaan ja intressejään. Tutkimuksen osalta Steve nosti esille mm. työnsä liikenneturvallisuuteen liittyen ja viimeaikaisia julkaisujaan, jotka ovat käsitelleet mm. kuolemaan johtaneita jalankulkuonnettomuuksia Suomessa, pyöräilyn turvallisuutta Australiassa sekä motorisoitua mikroliikkumista (micromobility). Osana työtään Vernessä Steve kehittää kestävän liikenteen opintokokonaisuutta ja opintojaksoja osaksi vuonna 2023 alkavaa rakennustekniikan englanninkielistä DI-tutkinto-ohjelmaa.
Aloituspuheenvuoroja seuranneessa professoripaneelissa oli vankka edustus nykyisestä ja aiemmasta professorikunnasta pohtimassa sitä, mihin suuntaan liikennejärjestelmä on kehittymässä ja mihin liikennealan tutkimusta ja opetusta sekä Vernen toimintaan kannattaa tätä ajatellen suunnata. Samaa teemaa pohtivat myös Vernen eri sidosryhmiä edustaneet asiantuntijat omissa puheenvuoroissaan seminaarin loppuosassa, unohtamatta muistoja Tampereella opiskelusta ja Vernessä tai sen edeltäneissä organisaatioissa työskentelystä. Muistoja kerättiin myös osallistujilta. Muistot toivat esille mm. suoran ja nopean toiminnan perinteitä, ulkomaan ekskursiot ja muut kokemuksia kartuttaneet matkat sekä lukemattomat kakut differentiaalipaloineen ja kellokaupat.
Professoripaneelissa, samoin kuin sen jälkeisissä keskusteluissa, korostui tarve tarkastella liikennejärjestelmää kokonaisuutena, tehdä systeemitason analyysiä ja hahmottaa kokonaisuutta yhden näkökulman sijaan. Aiemmin Vernen johtajana toiminut professori Jorma Mäntynen kiteytti keskeisen lähtökohdan neljään sanaan ”Liikenne on johdettua kysyntää”. Liikennejärjestelmäosaamisessa perusta rakentuu väestön ja elinkeinoelämän tarpeiden ymmärtämisestä nyt ja kyvystä arvioida näitä myös tulevaisuudessa. Vernen opetuksen ja tutkimuksen vahvuutena nousi esille tavaraliikenteen käsittely liikennejärjestelmän osana, sillä hyvin usein tämä unohdetaan, eikä kuljetusjärjestelmään liittyvällä osaamiselle ja ymmärrykselle anneta riittävää painoarvoa. Aiemmat professorit Jarkko Rantala ja Harri Kallberg toivat myös esille mm. elinkeinoelämän kilpailukyvyn näkökulman, realistisen otteen tarpeen visionäärisiin asioihin sekä tarpeen siirtää fokusta panoksista tuotoksiin, kun alalla on tunnistettu jatkuva epäsuhta rahoituskohteiden ja rahoituksen määrän välillä.
Pitkään Vernessä ja sen edeltäneissä tutkimusryhmissä toiminut, nykyisin infra-alan digitalisaation Industry Professor -tehtävässä Tutkimuskeskus Terrassa (linkki) ja edelleen Vernessä vaikuttava Kalle Vaismaa nosti professoripaneelissa esille, että tarvittaisiin myös liikennejärjestelmän kokonaiskuvan ja järjestelmätason analyysiä ja tutkimusta, mutta siihen ei ole saatavilla rahoitusta, sillä tutkimustarpeet ja rahoittajat eivät kohtaa. Erityisesti laajan tarkastelun edellyttämä suuri mittakaava ja laajempi, monivuotinen tutkimusrahoitus ovat erittäin vaikea yhtälö, jonka ratkaisua myös professoripaneelissa pohdittiin. Seminaarissa kerättiin suuri joukko ajatuksia tulevaisuuden tutkimustarpeista ja -ideoista, joita nousi esille sekä puheenvuoroista että osallistujilta.
Professoripaneelin jälkeen luotiin katsaus Vernen tutkimukseen. Roni Utriainen kuvaili omaa polkuaan tekniikan tohtoriksi Vernessä. Ronin tuore väitöskirja tieliikenteen automaation turvallisuusvaikutuksista on saatavilla verkossa. Hanne Tiikkaja esitteli liikenneköyhyyttä käsitteenä ja omaan jatkotutkintoonsa liittyvää tutkimusta. Erika Kallionpää kertoi lyhyesti logistiikan ajankohtaisesta tutkimuksesta ja opetuksesta, ja nosti esille erityisesti älykkään ja sähköisen kaupunkilogistiikan SeCLog-hankkeen ja logistiikka-alan asiantuntijakoulutuksen. Riku Viri puolestaan esitteli omaan väitöskirjatyöhönsä liittyvää autokantamallinnusta, Johanna Mäkinen CANEMURE-hanketta Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia, jossa Vernen rooli liittyy liikenteen osa-alueeseen, ja lopuksi Sheba Nair sähköautoihin ja sähköautoekosysteemiin liittyvää väitöskirjatutkimustaan.
Tutkimuksen jälkeen Markus Pöllänen ja Heikki Liimatainen loivat katsauksen Vernen liikenteen ja logistiikan opetukseen. Tämä opetus liittyy rakennustekniikan (liikenne- ja kuljetusjärjestelmät), tietojohtamisen (liikenne, logistiikka ja informaatio) sekä tuotantotalouden (tuotannon ja toimitusketjun hallinta) tutkinto-ohjelmiin. Opintojaksojen lisäksi opiskelijoiden osaaminen vahvistuu opinnäytetöissä, joista esitettiin esimerkkeinä viimeaikaisten kandidaatin- ja diplomitöiden otsikoita. Jatkossakin Verne pyrkii yhdistämään opinnäytetyöpaikkaa etsivät osaajat ja potentiaaliset opinnäytetyöaiheet ja -paikat ja siten osaltaan ratkaisemaan kohtaanto-ongelmaa. Seminaarin kuluessa saatiin opetukseen liittyen paljon ajatuksia Flinga-seinän avulla tulevaisuuden osaamistarpeista.
Ville Lepola esitteli liikenne- ja kuljetusalan opiskelijoiden ammattiainekerho Liittymän toimintaa. Yhden vuoden Verneä vanhemman Liittymän toiminnan tavoitteena on mm. toimia liikennealasta kiinnostuneiden opiskelijoiden kohtaamispaikkana ja samalla linkkinä Verneen, välittäen mm. tietoa opinnäyte- ym. työpaikoista ja esimerkiksi stipendeistä. Liittymä ja Verne ovat yhdessä järjestäneet useita liikennekysymyksiin keskittyneitä vaalipaneelikeskusteluja, viimeisimmän kuntavaalien 2021 alla. Liittymän toiminnassa ekskursiot ovat tärkeässä roolissa ja niitä on tehty mm. robottibussiin, VTT:n automaattiajoneuvotutkimukseen ja Tampere-Pirkkalan lentoasematoimintaan tutustumiseksi.
Seminaarin loppuosassa kuultiin erinomaisia puheenvuoroja eri sidosryhmiä edustaneilta tahoilta. Timo Liljamo Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta kertoi omasta urastaan, joka on vienyt akateemiselta uralta (väitöskirja Vernessä vuonna 2020) nyt johtavaksi asiantuntijaksi. Timo nosti esille myös paljon potentiaalisia tutkimuskohteita, jotka liittyivät mm. maantieverkkoon ja hankearviointien laajentamiseen, ja muistutti, että uudistuvan liikennejärjestelmän rinnalla tulee myös perinteistä liikennejärjestelmää tutkia ja kehittää. Ruut Rissanen Pirkanmaan liitosta nosti esille liikennejärjestelmän ja alueiden kehittämistä maakunnan näkökulmasta ja korosti yhdessä tekemisen kulttuurin merkitystä, josta oli pitänyt myös Vernessä työskennelleessään. Ruut koki Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva (ALLI) -hankkeen, johon hän osallistunut Vernessä työskennellessään, antaneen vahvasti suuntaa uralleen. Lasse Nykänen Vedialta korosti myös liikennejärjestelmän kokonaisuuden osaamista, jossa miksauspöytää vertaiskuvana käyttäen yhdistyy mm. liikennesuunnittelua, toimitusketjujen, infran, toimijoiden kuin myös suhteiden ymmärrystä. Yhtenä kiinnostavana tulevaisuuden tutkimuskohteena Lasse nosti esille logistiikan kellotaajuuden siirron (hidastamisen), joka on ollut esille ennenkin, mutta on yhä ajankohtaisempi.
Hanna Kalenoja Tieliikenteen tietokeskuksesta muisteli uransa alkua pienessä tutkimusyksikössä, josta myöhemmin kasvoi Jorma Mäntysen johdolla liikenne- ja kuljetustekniikan laitos ja edelleen Verne. Hanna voitti myös nimikilpailun, jonka tuloksena tutkimuskeskuksen nimeksi tuli Verne vuonna 2011. Hanna toi omassa puheenvuorossaan esille monien muistojen lisäksi mm. liikenteen kysynnän mahdollisen paradigmamuutoksen etäyhteyksien korvatessa matkoja sekä tarpeen purkaa hypetyksiä ja tarkastella näitä kriittisesti. Eero Kauppinen Rambollista nosti esille uudistuvaan liikennejärjestelmään ja erityisesti fossiilittomaan liikenteeseen liittyvän työn korostumisen konsultin työssä. Nämä alueet ovat myös Vernessä painopisteinä. Eero nosti tutkimustarpeista esille mm. päästöihin, verotuksiin ja talousvaikutuksiin sekä digitalisuuteen liittyvät aiheet. Viimeisessä puheenvuorossa Riikka Salkonen Tampereen joukkoliikenteen Nyssen asiakkuuspäällikkönä korosti asiakkaan roolia liikennejärjestelmän keskiössä. Tulevaisuuden osaajat tarvitsevat vahvan asiakasymmärryksen ja esimerkiksi empatiakyky korostuu. Riikka näki, että Vernellä on hyvät mahdollisuudet saada paljon irti tässä mielessä myös uuden Tampereen yliopiston kokonaisuudesta.
Liikenteen tutkimuskeskus Verne haluaa kiittää kaikkia 10-vuotisseminaariin osallistuneita hyvistä bileistä sekä kaikkia sidosryhmiä ja kumppaneita kuluneista vuosista ja toivoo hyvän ja rakentavan yhteistyön jatkuvan edelleen tulevaisuudessa!
