Diplomityö: Avorahastuksen soveltuvuus Tampereen seudun linja-autoliikenteeseen

Joukkoliikenteen kilpailukyvyn lisääminen on asetettu tavoitteeksi niin Tampereen kaupungin kuin Suomen valtion tasolla. Kilpailukykyä voidaan parantaa mm. matkustajatyytyväisyyttä parantamalla sekä matka-aikaa lyhentämällä. Sallimalla linja-autoon nouseminen myös keskiovista eli ottamalla käyttöön avorahastus voidaan vaikuttaa sekä matka-aikaan että matkustajatyytyväisyyteen, joten avorahastus on yksi mahdollinen keino vastata asetettuihin kilpailukykytavoitteisiin.

Koska linja-auton matka-ajasta ruuhka-aikana keskimäärin 12 % kuluu paikallaanoloon pysäkeillä, josta suurin osa kuluu matkustajapalveluun. Avorahastuksella matkustajapalveluun kuluvaa aikaa voidaan vähentää. Kun pysäkillä kuluu vähemmän aikaa, matkustajien matka-ajat lyhenevät, mikä parantaa joukkoliikenteen kilpailukykyä.

Erityisenä tarkastelun kohteena tutkimuksessa on avorahastuksen soveltuvuus Tampereen seudun linja-autoliikenteeseen, mutta suurta osaa tuloksista voi soveltaa myös muissa kaupungeissa. Osana tutkimusta tarkastellaan Tampereen seudun joukkoliikenteen linjalla 2 toteutettua avorahastuspilottia.

Aikaisempien tutkimusten perusteella avorahastus lyhentää pysäkkiaikoja noin 1–1,5 sekunnilla jokaista nousevaa matkustajaa kohden. Tampereen seudun joukkoliikenteen pilottilinjalla suoritetun havainnoinnin sekä Helsingin seudun liikenteeltä saadun datan perusteella arvioitiin 1,5 sekunnin nopeutumisen nousevaa matkustajaa kohden olevan paras arvio kohtalaisen vilkkaille suomalaisille paikallisjoukkoliikenteen linjoille. On kuitenkin syytä ottaa huomioon, ettei avorahastus nopeuta pysäkkiaikaa päätepysäkillä, jossa pysäkkiaika määräytyy yleensä aikataulunmukaisen lähtöajan perusteella.

Kuvaaja matka-ajan nopeutumisesta eri kellonaikoihin avorahastusta käyttäessä

Kuva: Arvioitu matka-ajan nopeutuminen Tampereen seudun joukkoliikenteen runkolinjoilla eri vuorokaudenaikoina.

Matka-aikamuutoksien suuruutta arvioitiin Tampereen seudun joukkoliikenteen runkolinjoilla perustuen toteutuneisiin nousijamääriin sekä pysäkkiaikojen muutokseen nousevaa matkustajaa kohden. Matka-ajan arvioitiin lyhenevän runkolinjoilla keskimäärin 3,2 %. Ruuhka-aikoina matka-aika nopeutuu yli neljä prosenttia. Suurimmat hyödyt avorahastuksesta saavutetaan linjoilla joiden matkustajamäärät ovat suuria, sillä vähämatkustajaisemmilla linjoilla varsinainen ajoaika, kiihdyttäminen ja jarruttaminen pysäkeillä sekä ovien käyttö muodostavat suurimman osan matka-ajasta.

Ihmisiä menossa bussiin

Kuva: Avorahastus käytössä Bernissä. (Kuva: Kalle Vaismaa)

Diplomityössä avorahastusta tarkasteltiin myös neljän tapausesimerkin avulla. Bernissä ja Zürichissä Sveitsissä avorahastuksella on pitkät perinteet, eikä siirtymistä kuljettajarahastukseen pidetä edes realistisena vaihtoehtona. Montrealissa Kanadassa suoritettiin avorahastuspilotti, jonka avulla avorahastuksella arvioitiin saavutettavan suuret matkustajatyytyväisyyshyödyt, vaikka matka-ajat eivät juuri lyhentyneetkään pilotin huonosta toteutuksesta johtuen. Helsingin seudun liikenteen joukkoliikenteessä on käytössä avorahastus tällä hetkellä kahdella linjalla, mutta talviaikataulukauden 2019-2020 alkaessa aloittaa kaksi uutta avorahastusta käyttävää linjaa. Myös HSL-alueen matkustajille suunnatun kyselyn perusteella avorahastus vaikuttaa positiivisesti matkustajatyytyväisyyteen.

Avorahastus vaikuttaa myös joukkoliikenteen talouteen. Negatiivisia vaikutuksia aiheutuu liputta matkustamisen yleistymisestä sekä tarpeesta palkata lipuntarkastajia. Positiivisia vaikutuksia puolestaan aiheutuu matkustajamäärien noususta sekä matka-aikojen nopeutumisesta seuraavasta mahdollisuudesta tarjota sama palvelutaso käyttäen yhtä linja-autoa vähemmän joillakin linjoilla. Kokonaisuutena avorahastuksella arvioitiin olevan vain vähäinen vaikutus joukkoliikenteen järjestäjän talouteen.

Yhteenvetona voidaan todeta, että avorahastuksella saavutetaan merkittävät matkustajatyytyväisyyshyödyt ja kohtuulliset matka-aikahyödyt, mutta vastaavasti liputta matkustaminen yleistyy.

Aapo Halmisen diplomityö: Avorahastuksen soveltuvuus Tampereen seudun linja-autoliikenteeseen