Liikenneköyhyyttä tutkiessa energia- ja polttoaineköyhyys-termit painuivat tiukasti mieleen, vaikka tutkimuksen alkuvaiheissa näytti siltä, että kyse olisi enemmän Keski-, Etelä- ja Itä-Eurooppaan liittyvistä haasteista, vaikka asia oli noussut esille myös esimerkiksi Yhdistyneessä Kuningaskunnassa. Yhtäkkiä tilanne on toinen. Päivittäin uutisissa kerrotaan kohonneen sähkön ja polttoaineen hinnan tuomista haasteista tavallisten suomalaisten elämässä. Energiaköyhyys näyttää tulleen nopeasti osaksi myös suomalaista yhteiskuntaa.
Tällä hetkellä sähkön ja polttoaineen hinnan nousu näyttää johtaneen tilanteeseen, että myös Suomessa on henkilöitä, jotka kattavasta sosiaaliturvasta huolimatta kärsivät energia-, polttoaine- ja liikenneköyhyydestä. Esimerkiksi Yle (7.2.2022) uutisoi tilanteesta, jossa ihmisten on asuttava alhaisissa lämpötiloissa, vähennettävä kohtuuttomasti sähkönkulutusta myös perustarpeiden osalta sekä karsittava hyvinvoinnin kannalta tärkeiden matkojen tekemistä kohonneiden kustannusten vuoksi [4]. Dieselin hinnan korotus näkyy myös kuljetusyrittäjien arjessa, jolloin yrittäjälle ainoa vaihtoehto on siirtää hinnannousu asiakkaan maksettavaksi [5]. Tämä puolestaan kasvattaa kansalaisen maksamia kuluttajahintoja, kuten esimerkiksi ruuan hintaa. Näin ollen energian ja polttoaineen hinnan korotukset näkyvät ihmisten arjessa myös välillisesti.
Mitä liikenneköyhyyden tutkija ajattelee tästä kaikesta? Ensinnäkin muutos on ollut radikaali ja nopea. Tällä hetkellä näyttää, että kohonneet energian hinnat johtavat kohtuuttomiin tilanteisiin tavallisten ihmisten arjessa. Muutokseen on ollut vaikea reagoida nopeasti, ja monille loppuvuoden sähkölasku on tuonut suuren yllätyksen. Tulisiko hintojen kasvua kompensoida ihmisille, kuten esimerkiksi Ruotsissa, jossa hallitus on päättänyt tukipaketista kotitalouksien sähkölaskujen helpottamiseksi [6][7]? Vai onko aika todeta, että kulutustottumuksiin on tultava kauan puhuttu muutos ja ihmisten on sopeuduttava uuteen hinnoitteluun energian osalta? Suomen ilmastopaneelin raportin [8] mukaan energiaköyhyys on jäänyt Suomessa poliittisessa päätöksenteossa ja julkisessa keskustelussa vähälle huomiolle. Euroopan komissiossa on ehdotettu jäsenmaille yhteistä sosiaalirahastoa, jonka ajatuksena on tukea energiaköyhyydestä kärsiviä EU-kansalaisia [9]. On siis selvää, että energiaköyhyys nousee jatkossa myös poliittiseen keskusteluun vahvemmin.
Tutkijan näkökulmasta energia- ja liikenneköyhyyden tarkastelun tulisi tapahtua käsi kädessä. Vuonna 2016 Suomen kotitalouksien kulutusmenoista 15 % suuntautui liikenteeseen ja 32 % asumiseen [10]. Liikennepalvelut ja saavutettavuus ovat yhteydessä asuinpaikkaan, minkä vuoksi liikenneköyhyyttä tutkittaessa tulisi ottaa huomioon yhdistetyt asuin- ja liikkumiskustannukset. Yksinkertaisessa mallissa kotitaloudet voivat valita edullisemman asuinpaikan, jossa liikkumiskustannukset ovat suuret, tai vaihtoehtoisesti toisin päin. Valinta on siis korkeiden asuinkustannusten ja liikkumiskustannusten välillä. [11] Toisaalta sähkön nopea hinnannousu on osoittanut, että aiemmin edulliseksi asuinpaikaksi ajateltu vanhahko omakotitalo syrjemmällä ei mahdollisesti olekaan enää lämmityskustannusten vuoksi edullinen verrattuna kaupunkiasumiseen. Lämmitysjärjestelmiä tulisikin tarkastella kriittisesti ja päivittää, mutta järjestelmän vaihdon investointikustannus voi olla suuri. Lisäksi liikkumiskustannukset jatkavat kasvamistaan, mikä vaikuttaa erityisesti paljon liikkuvien elämään.
Ilmastopaneelin raportin [8] mukaan Suomessa tarvitaan lisää tutkimusta energiaköyhyyden ilmenemisestä. Tällä hetkellä Liikenteen tutkimuskeskus Verne on mukana tutkimuksessa, jonka tavoitteena on kerätä tietoa, miten koronapandemia on vaikuttanut asumisen ja liikkumisen energiankäyttöön sekä tutkia näiden muutosten vaikutusta ilmastotavoitteiden sekä ilmanlaadun näkökulmasta (tuni.fi/koronaenergia). Tutkimus rahoitetaan osana Climate Neutral Energy Systems and Society (CNESS) -projektia. Tutkimuksessa on mukana neljä tutkimusryhmää Tampereen yliopistolta (ASUTUT, Verne, TCuPS ja Aerosol Physics Laboratory). Tutkimus toteutetaan kansalaiskyselynä 4000 ihmiselle Helsingistä, Vantaalta, Espoosta ja Kauniaisista. Kyselytutkimuksen tulosten avulla voidaan saada lisää tutkimustietoa muun muassa energia- ja liikenneköyhyyden ilmenemistä tutkimusalueilla.
[1] Barrella, R. Romero, J.C., Linares, J. I., Arenas, E., Asín, M. & Centeno, E. 2022. The dark side of energy poverty: Who is underconsuming in Spain and why? Energy Research & Social Science 86 (2022) 102428 https://doi.org/10.1016/j.erss.2021.102428
[2] Burlinson, A., Giulietti, M., Law, C. & Liu, H-H. 2021. Fuel poverty and financial distress. Energy Economics 102 (2021) 105464 https://doi.org/10.1016/j.eneco.2021.105464
[3] Tiikkaja, H., Pöllänen, M. & Liimatainen, H. Liikenneköyhyys Suomessa – näkökulmia liikkumisen sosiaaliseen kestävyyteen. Esiselvitys. Tampere 2018. Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne. Tutkimusraportti 94. 54 s
[4] Hukkanen, V. Sähköä jopa velaksi. Yle. Julkaistu: 7.2.2022. Saatavilla: https://yle.fi/uutiset/3-12300788
[5] Lukinmaa, T. Mikkeliläinen kuljetusyrittäjä laskee kärsivänsä yli 100 000 euroa vuodessa dieselin kallistumisen vuoksi, etujärjestö vaatii ”ammattidieselin” käyttöönottoa. Yle. Julkaistu: 10.1.2022 Saatavilla: https://yle.fi/uutiset/3-12263911
[6] Heima, T-P. Ministeri Ruotsissa: Sähkön hinnat aivan liian korkeita – kotitalouksille jopa satojen eurojen automaattinen alennus sähkölaskuihin. Yle. Julkaistu 21.1.2022 Saatavilla: https://yle.fi/uutiset/3-12281233
[7] Mansikkamäki, E. Ruotsi alkaa maksaa kotitalouksille tukea talven sähkölaskuihin. Maaseudun tulevaisuus. Julkaistu: 13.1.2022. Saatavilla: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.1725570
[8] Lipsanen, A., Kivimaa, P. & Leino, M. 2021. Sähköistyvän yhteiskunnan ja energiamurroksen vaikutukset sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Suomen ilmastopaneelin raportti 3/2021.
[9] Tikkala, H. Miten Suomessa tuetaan tulevaisuudessa pienituloisia energiaköyhyydessä? Yle kysyi suurimmilta eduskuntaryhmiltä ilmastotoimista. Yle. Julkaistu: 17.10.2021. Saatavilla: https://yle.fi/uutiset/3-12146994
[10] SVT 2016. Suomen virallinen tilasto (SVT): Kotitalouksien kulutus [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-3533. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 8.2.2022]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ktutk/tau.html
[11] Lucas, K., Mattioli, G. Verlinghieri, E. & Guzman, A. 2016. Transport Poverty and Its Adverse Social Consequences. Transport. https://doi.org/10.1680/jtran.15.00073
Artikkelin kuva: Luca M / Unsplash