Liikenteen tutkimuskeskus Vernessä on tutkittu kotilatausmahdollisuuden merkitystä täyssähköautojen hankinnalle sekä tarkasteltu, aiheuttaako kadunvarsien asukaspysäköinti haasteita saavuttaa ajoneuvokannalle asetettuja sähköistymistavoitteita Helsingissä. Tutkimuksessa luotiin kolme skenaariota täyssähköautojen yleistymiselle Helsingissä vuonna 2030. Hitaan yleistymisen skenaariossa sähköautojen kokonaismäärä on niin alhainen, ettei asukaspysäköinti kadunvarressa rajoittane sähköautojen yleistymistä, ja sähköautoja hankkivat todennäköisesti ne, jolla on mahdollisuus kotilataukseen. Kohtuullisen yleistymisen skenaariossa sähköautojen tavoitteet voivat jäädä saavuttamatta ilman lisälatausmahdollisuuksia. Kohtuullisen yleistymisen skenaariossa sähköautojen yleistymisnopeus on samansuuntainen kuin autokannan kehitys VTT:n (2021) ennusteessa. Nopean yleistymisen skenaariossa sähköautoja on niin paljon, että vähintään tuhansia sähköautoja jäisi ilman omaa kotilatauspaikkaa Helsingin asukaspysäköintivyöhykkeillä. Tällöin asukaspysäköinti kaduilla voisi aiheuttaa merkittävän haasteen skenaarion mukaiselle sähköautojen yleistymiselle. (Mäkinen & Tiikkaja 2020) Nopean yleistymien skenaariossa on oletettu Suomessa olevan 700 000 täyssähköautoa vuonna 2030, mikä on linjassa Fossiilittoman liikenteen tiekartassa esitetyn valtioneuvoston periaatepäätöksen kanssa (Liikenne- ja viestintäministeriö 2021).
Kotilatausmahdollisuuden merkitystä sähköautojen yleistymiseen selvitettiin Liikenteen tutkimuskeskus Vernessä myös loppuvuodesta 2021 toteutetun asiantuntijoille suunnatun Delfoi-tutkimuksen avulla. Tutkimuksen avulla selvitettiin asiantuntija-arvioita erilaisten toimenpiteiden, kuten latausmahdollisuuksien ja hankintatukien, vaikutusta täyssähköautojen yleistymiseen Suomessa. Tulokset valmistuvat kevään 2022 aikana, mutta alustavien tulosten mukaan kotilatausmahdollisuuden merkitys on yhtä suuri kuin nykyistä suurempien hankintatukien.
Latausmahdollisuuksia kehitettäessä tulisi ottaa huomioon entistä paremmin myös ne autolliset, joilla ei ole käytössä latausmahdollisuudella varustettua autopaikkaa. Kadunvarsien ja yleisten pysäköintialueiden latauspisteiden lisäksi myös työpaikoilla sijaitsevat latauspisteet ja muut julkiset latauspisteet esimerkiksi kauppakeskuksissa parantavat sähköauton käyttömahdollisuuksia ja lisäävät kiinnostusta sähköauton hankintaan. Uudisrakentamisessa sähköautojen latausmahdollisuuden tulisi olla tarjolla jokaiseen autopaikkaan ja asukaspysäköintiä tulisi ohjata kadunvarsilta korttelipysäköintilaitoksiin. Helsingin Sanomien (HS 17.1.2022) mukaan latausasemien tarve on suuri Helsingin keskustan ympäristössä, ja sähköautojen latausmahdollisuuksiin liittyvät ongelmat on tiedostettu. Useampia latauspisteitä sisältäviä latausasemia on tulossa kantakaupunkiin, Munkkiniemeen ja Lauttasaareen tämän vuoden puolella. (HS 17.1.2022) Toivottavasti kadunvarsilla näkyvät, jopa vaaralliset kotiviritelmät sähköauton lataamiseksi jäävät siis historiaan, eikä liikenteen sähköistyminen Helsingissä tai muuallakaan kompastu latausjohtoon.
Lähteet:
HS 17.1.2022 Paananen, Veera. Helsingin keskustassa näkee luovia virityksiä, joilla vedetään sähköä autoihin – ”Huolestuttavaa”. Saatavilla: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008536981.html, viitattu 18.1.2022.
Liikenne- ja viestintäministeriö. 2021. Fossiilittoman liikenteen tiekartta. Valtioneuvoston periaatepäätös kotimaan liikenteen kasvihuonepäästöjen vähentämisestä. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2021:15. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-588-0
Mäkinen, Johanna & Tiikkaja, Hanne. 2020. Kadunvarsien asukaspysäköinnin vaikutus täyssähköautojen yleistymiseen Helsingissä. Liikenne 2020. 33–54. http://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105245366
Valtioneuvosto. 2019. Osallistuva ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019. Valtioneuvoston julkaisuja 2019:31.
VTT. 2021. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen perusennuste 2020-2045 (13.9.2021).
Kannen kuva: Andrew Roberts on Unsplash