Verkkopankki, verkkokauppa, OmaVero, OmaKanta, OmaPosti sekä Kelan verkkopalvelut ovat kaikille tarkoitettuja verkkopalveluita. Ne ovat yhä useammin myös ainoa kanava hoitaa omia asioita. Opiskelijoilla on verkossa paitsi oppimateriaalit, myös ilmoittautumiset, lomakkeet, kurssisisällöt ja työssäkäyvillä työajanseuranta, poissaoloilmoitukset sekä verkostojen materiaalit Drivessä ja Teamsissa ja workshopeissa käytetään padlettia ja mentiä.
Se on tosi kätevää. Koita hoitaa kaikki nuo ilman hiirtä tai mobiilissa niin, että ruudunlukija lukee käytössäsi olevia painikevaihtoehtoja ja niiden klikkaamisesta seuraavia asioita. Vaatii opettelua, mutta sujuu, jos sivusto on saavutettava.
Suomessa kaikki kansalaiset ovat yhdenvertaisia eikä ketään saa syrjiä julkisessa tai yksityisessä toiminnassa alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Ketään ei siis yllämainituista syistä voi estää käyttämästä palveluja, jotka ovat yleisesti kaikille tarjolla. Esimerkiksi ei voi estää tulemista sisään ravintolaan tai kauppaan tai menemästä uimaan, teatteriin tai oppilaitokseen.
Tai verkkopalveluihin.
Meille kuurosokeille ja kuulonäkövammaisille saavutettavuus merkitsee sitä, että voimme käyttää samoja palveluita kuin muutkin kansalaiset. Saavutettavuusdirektiivi edistää kaikkien mahdollisuutta kyttää julkisia palveluita. Meille, jotka käytämme erilaisia apuvälineohjelmia kaikessa toiminnassamme verkossa, saavutettavuus merkitsee kaikkea. Jos verkkopalvelu on rakennettu niin, ettei ruudunlukijamme pysty tuottaneen sen sisältöä puheeksi tai pistekirjoitukselle, olemme auttamatta ulkona palvelun käytöstä.
Neropatit muistuttavat puolesta asioimissopimuksista ja edunvalvojan tai avustajan käyttämisestä, eivätkä ymmärrä pointtia. Verkkopalvelu on avoinna 24/7 eli käytä silloin kuin sinulle sopii, ei silloin kun avustajalla tai jollain muulla henkilöllä on aikaa. Vielä tärkeämpi asia on se, että kun haasteita on näkemisessä ja kuulemisessa, ei ymmärryksen kanssa, on aivan normaalia haluta itse omaehtoisesti hoitaa omia asioitaan.
Yhteiskuntamme on moninainen, heterogeeninen ja siis elossa. Suomi on ratifioinut YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista vuonna 2016. Muistetaan sen sisältö ja rakennetaan (verkko)palveluyhteiskunta niin, että itsenäinen toiminta on mahdollista kaikille.
Milla Lindh
järjestöohjaaja
Suomen Kuurosokeat ry