Suomalainen homemalli

Homeen kasvua voidaan tarkastella laskennallisesti VTT:n ja TTY:n yhdessä kehittämän Suomalaisen homemallin avulla. Suomalainen homemalli (engl. Finnish mould growth model) pohjautuu aiemmin VTT:n puumateriaaleille kehittämään homemalliin. Uuden mallin avulla homeen kasvua voidaan arvioida eri rakennusmateriaalien pinnoilla muuttuvissa lämpötila- ja kosteusolosuhteissa ajan funktiona. Suomalainen homemalli on tällä hetkellä pisimmälle kehitetty homehtumisriskin arviointityökalu maailmassa. Suomalaisen homemallin laskentataulukko Excel-muodossa löytyy alla olevasta linkistä.

Suomalainen homemalli -laskentatiedosto

Suomalaisessa homemallissa käytetään materiaalin homehtumista kuvaavana vertailusuureena homeindeksiä M, joka vaihtelee välillä 0-6 ja kuvaa homeen määrän lisääntymistä materiaalin pinnalla. Homeindeksi lasketaan tunnin välein määritettyjen lämpötilan ja suhteellisen kosteuden arvojen perusteella. Mallissa otetaan huomioon myös homeen taantuminen liian kuivissa tai kylmissä olosuhteissa, jolloin homeindeksin arvo pienenee. Homeindeksi ei ota kantaa eri homelajien esiintymiseen materiaalissa, vaan kuvaa ylipäätään homeen kasvua materiaalien pinnoilla, joten sen avulla ei voida arvioida, kuinka terveydelle vaarallisia homeita materiaalissa kasvaa.

Suomalainen homemalli sisältää seuraavat tunnusmerkilliset piirteet, joita ei ole alkuperäisessä homemallissa:

  • Homehtumisriski, jota mallissa kuvaa homeindeksi, voidaan laskea kaikille rakennusmateriaaleille ja materiaaleja sisältäville rakenteille, joiden homehtumisherkkyysluokat tunnetaan.
  • Materiaalien homehtumisherkkyyden erot otetaan huomioon mallissa jakamalla materiaalit neljään eri homehtumisherkkyysluokkaan (HHL) ja homeen taantumaluokkaan (HTL). Homeindeksin laskentaa varten kullekin homehtumisherkkyysluokalle ja homeen taantumaluokalle on määritetty niitä kuvaavat kertoimet.
  • Materiaalin pinnan työstön, pinnoitteiden ja eri materiaalien välisen kontaktin vaikutukset voidaan myös ottaa mallissa huomioon eri homehtumisherkkyys- ja taantumaluokkien avulla.
  • Homeindeksiluokituksen kuvauksissa on mukana mikroskoopilla havaittava runsas homeenkasvu homeindeksiluokissa 3 ja 4.
  • Mallin soveltuvuus on verifioitu laboratoriokokein useammalle eri materiaalille, rakenteelle ja materiaalirajapinnalle sekä laajemmin epäsuotuisten olosuhteiden (kylmät ja kuivat olosuhteet) osalta.
  • Kokeellisesti on todennettu, että tunnin laskentaväli homeindeksin muutoksessa vastaa mallissa parhaiten todellista tilannetta.
Homeen kasvun kannalta suotuisat kosteus- ja lämpötilaolosuhteet eri homehtumisherkkyysluokissa.
Taulukko rakennusmateriaalien jakautumisesta eri homehtumisherkkyysluokkiin. Taulukkoa päivitetään materiaaleille tehtävien homehtumiskokeiden perusteella.

Materiaalin homehtumisominaisuuksia voidaan arvioida homeen kasvun liikkeelle lähdön, homehtumisen maksimitason ja homeen taantumisen avulla. Yleisesti voidaan todeta, että mitä nopeammin homeen kasvu lähtee materiaalin pinnalla liikkeelle sitä korkeammaksi homeindeksi voi kohota ja sitä nopeammin home myös taantuu olosuhteiden muuttuessa kasvulle epäedulliseksi. Poikkeuksena on esimerkiksi kevytbetoni.

Taulukko homehtumisherkkyysluokkaa vastaavasta homeen taantumaluokasta.

Sekä lämpötila että suhteellinen kosteus vaikuttavat homeindeksin kasvunopeuteen ja maksimiarvoon. Homeen kasvu pysähtyy ja taantuminen alkaa lämpötilan pudotessa alle 0 °C:n alapuolelle tai suhteellisen kosteuden pudotessa 80/85 % RH:n alapuolelle riippuen materiaalin homehtumisherkkyysluokasta.

Alla olevissa kuvissa on havainnollistettu eri homehtumisherkkyysluokkien vaikutuksia homeen kasvunopeuteen ja homeindeksin maksimiarvoon vakio-olosuhteissa.