Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti, ENERSIS (2010–2013)

Tutkimuksessa kehitettiin toimintamallia energiatehokkaisiin ja kosteusteknisesti toimiviin korjausratkaisuihin. Hankkeen tavoitteena oli vastata kiristyvien energiatehokkuusvaatimusten haasteisiin tilojen viihtyisyyden, tuottavuuden sekä palvelukyvyn kannalta kehittämällä energiatehokkuuskorjauksille toimintamallit, jotka varmistavat hyvän sisäympäristön laadun ja korjauksen optimoinnin. Hankkeen aikana määriteltiin tarvittavat vaatimukset, toimivuustasot ja menettelytavat energiatehokkaan, toimintavarman ja hyvän sisäympäristön laadun täyttävälle rakennuksen korjauskonseptille. Tavoitteena oli varmistaa, että uudet energiatehokkuuskorjaukset eivät alenna sisäympäristön laatua Suomen oloissa ja että tarvittavat korjaukset voidaan optimoida vaatimusten ja tarpeiden mukaisesti. Konseptia voidaan hyödyntää kohteissa, joissa on havaittu eriasteista kosteus-, home- tai lahovaurioita niin, että korjaustoimenpiteet eivät aiheuta riskiä rakenteen toimivuudelle muuttuneessa ilmastorasituksessa.

Tutkimusprojektin tavoitteet:

  • Luoda arviointityökalu energiatehokkuuskorjausten vaikutuksille sisäympäristön laatuun (ilman laatu, terminen viihtyvyys ja valaistus) erityyppisissä korjauskohteissa eri rakennustyypit ja ikäjakauma huomioiden. Arviointityökalu luodaan varmistamaan korjauksen onnistuminen myös sellaisissa kohteissa, joissa on havaittu eriasteista kosteus-, home- tai lahovikaa.
  • Todentaa konseptin mukaisen korjaustoimenpiteen onnistuminen sisäympäristön terveellisyyden ja viihtyvyyden kannalta todellisissa kohteissa mittauksin sekä käyttäjäkyselyjen avulla.
  • Luoda edellisten kohtien perusteella kiinteistö- ja rakennusalan toimijoille vaatimukset ja toimintatapamalli, joilla varmistetaan, että uusien energiatehokkuusvaatimusten vaikutus ei alenna sisäympäristön laatua, ottaen huomioon myös vanhan rakennuskannan mahdolliset home- ja lahoviat. Toimintatapamallia voidaan hyödyntää kaikissa rakennustuotantoketjun eri vaiheissa voidaan hyödyntää kaikissa rakennustuotantoketjun eri vaiheissa.

Tutkimuksesta vastasivat VTT:n Talotekniikka ja sisäympäristö -osaamiskeskus, TTY:n Rakennetekniikan yksikön rakennusfysiikka- ja korjausrakentaminen-tutkimusalueet sekä Aalto-yliopiston Teknillisen korkeakoulun Valaistusyksikkö. Lisäksi kansainvälistä yhteistyötä tehtiin seuraavien tutkimuslaitosten kanssa: Fraunhofer Institute for Building Physics (IBP), Saksa, sekä Dalian University of Technology, Kiina